SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Jos et anna toiselle anteeksi, suljet itsesi vankilaan

Sanat syöpyivät kerrasta tajuntaani. Ja sanoilla totisesti oli kaikupohjaa. Ne lausui Nelson Mandelan tytär. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin antaa anteeksi. Se on ainoa tie eteenpäin. 

 

”Ja anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme..” Tämän me kaikki taidamme osata ulkoa, mutta juuri tätä meidän tulee rukoilla hengessä ja totuudessa. Koska Jumala on meitä kohtaan armahtavainen, tulee myös meidän olla armahtavaisia toinen toistamme ja itseämmekin kohtaan. Miten meistä tulisi sellaisia? Ei omin voimin ainakaan.

 

Jo alussa Jumala näki, ettei ihmisen ole hyvä olla yksinään. Miten me ihmiset näkisimme samoin? Jumala on nähnyt paljon vaivaa, että me ihmiset näkisimme toinen toisemme. Apostoli Paavalissakin, joka ennen oli todella virkaintoinen fariseus, jotain niin suurta tapahtui, että hän kykeni näkemään sen yhdentekevänä, olemmeko juutalaisia vai kreikkalaisia, orjia vai vapaita, miehiä vai naisia, sillä Kristuksessa Jeesuksessa me kaikki olemme yksi. Jumalan armo vaikutti tämän Paavalissa. Tätä armoa me kaikki tarvitsemme.

 

Todellista siivoamista ei ole pölyjen lakaiseminen maton alle. Virheitä ja erehdyksiä ei korjata niin, että yritetään vain painaa ne unohduksiin. Yhteyttä rakennetaan ja korjataan rakkauden ja anteeksiannon sanoin ja teoin. Onneksi Jeesus voi ja tahtoo tulla läpi elämämme lukkojen. Jeesus voi murskata meissä syyllisyyden, pelkojen, ahdistuksen, masennuksen, väsymyksen ja pettymysten lukot. Jeesus nimittäin teki sen, ”mitä laki ei saata, kova sana ei yksikään. Jeesus rakasti tätä maata, joka sai hänet itkemään.” Jeesus rakastaa (sinua ja minua) vielä silloin, kun se inhimillisesti näyttää mahdottomalta. Ei siis ihme että virressäkin pyydetään: ”Tee, Herra, työsi ja täytä se itse”. Siihen on hyvä luottaa, että Jumala yhä jatkaa työtään, eikä Hän väsy.

 

Jumalallisen rakkauden tärkein kuva on risti, joka osoittaa elämämme tärkeimmät suunnat: kohti Jumalaa ja kohti ihmistä. Risti on ylösnousemuksen, kaiken voittavan rakkauden merkki, mutta Jeesuksen ristiin kyllä kätkeytyy aina myös kärsimys ja kuolema. Tämä kaikki siksi, että mekin alkaisimme elää uutta elämää. Ja tässähän on siitä kysymys, että me kohtaamme lähimmäisemme ystävällisesti, lempeästi ja anteeksiantavasti.

 

Ja voi sitä ihmettä ja iloa, kun Jumalan moninaiset lahjat pääsevät vaikuttamaan kaikessa rikkaudessaan. Miksi olisimme hyvän esteinä tai hidasteina?

 






Arto Penttinen



Blogisti on Pielaveden ev.-lut. seurakunnan kirkkoherra ja Iisalmen rovastikunnan lääninrovasti. 

Ennen nykyistä tehtäväänsä hän on toiminut pappina Iisalmessa, Pielavedellä Vieremällä ja Maaningalla.

 

Maaningan ja Pielaveden seurakuntien käytännön ekumenia on herättänyt hänessä laajemmankin ekumeenisen kiinnostuksen. Seudulla on runsaasti ortodoksisia salmilaisia evakkoja ja heidän jälkeläisiään. Ekumeenisia perheitä on paljon. Yhteistä sillanrakentamista tarvitaan, jotta molemminpuolinen kunnioitus ja ymmärrys kasvaisivat. Musiikki on blogistin harrastuksista tärkein. Nykyisin hän laulaa mieskvartetti Brihoissa, jonka ohjelmistoon kuuluu ortodoksinen jumalanpalvelusmusiikki ja karjalaiset sävelmät.

 

 - Soittelen silloin tällöin urkujakin. Tuorein mielikappaleeni on Giulio Caccinin Ave Maria joka paremmin tunnetaan laulettuna. Joka laulaen rukoilee, rukoilee kahdesti!

 

Katso video: Maaningan kirkon tunnelmaa.

 

Arto Penttisen omat kotisivut, klikkaa tästä.

Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors           Puh / Tfn +358 40 1425 190