SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Uskonnon-tai vakaumuksenvapaus buddhalaisesta näkökulmasta

Buddhalaisuudessa korostuvat seuraavat periaatteet, jotka johtavat suvaitsevaisuuteen muita uskontoja ja näkökantoja kohtaan:

-        rakastava ystävällisyys kaikkia olentoja kohtaan

-        väkivallattomuus

-        bodhisattvaihanne

-        tee hyvää, älä tee pahaa

 

Miten nämä periaatteet näkyvät Suomessa?

 

Harvoin pieni vähemmistöuskonto tulee mitenkään nähdyksi. Eikä buddhalaisuuteen kuulu tuoda omia ansioita tai näkökantoja esille. Se ruohonjuuritason hyväntahtoisuus ja anteliaisuus, jota buddhalaisissa ryhmissä harjoitetaan, ei ole yleisemmin tiedossa. Esimerkkinä vaikka vapaaehtoistyö, jota tehdään buddhalaisten tapahtumien järjestämiseksi, temppelien ja stupien rakentamiseksi, opettajavierailujen ja opettajien oleskelun mahdollistamiseksi jne. Monet buddhalaiset osallistuvat myös ihmisoikeus-, eläinoikeus- ja luonnonsuojelutoimintaan tai vähäosaisten auttamiseen Suomessa sekä kehitysmaissa.  

 

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on viime aikoina ansiokkaasti käyttänyt voimavarojaan saattaakseen erilaisia uskontoja ja katsomuksia yhteen ja antanut tilaa myös muiden uskontojen äänelle. Suomen Buddhalainen Unioni on osallistunut tähän toimintaan mm. järjestämällä YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikon tapahtumia sekä vastustamalla väkivaltaisia ääritekoja, olivat ne minkä hyvänsä uskonnon varjolla tehtyjä (ks. ).

 

Uskonnon- tai vakaumuksenvapaus sisältävät myös ajatuksen samanarvoisuudesta, joka ei aina toteudu Suomessakaan. Vähemmistöuskonnot jäävät esimerkiksi kahden julkisoikeudellista asemaa nauttivan kirkkokunnan varjoon resurssien jaossa. Buddhalaisuuden kannalta tilanne on erityisen hankala, sillä Suomen arviolta yli 10 000 buddhalaista jakautuvat noin 40 ryhmään, jotka edustavat eri perinteitä ja ovat järjestäytyneet monin tavoin. Esimerkiksi mahdollisuus saada oman uskonnon opetusta saattaa vaikeutua jo silloin, kun ulkomailta tulevalle buddhalaiselle opettajalle ei myönnetä viisumia tai oleskelulupaa. Yhteiskunnan tukijärjestelmän ulkopuolelle jäävät myös monet buddhalaisten keskusten henkiset johtajat, opettajat ja munkit. Voikin toivoa, että Suomessakin uskonnot ja katsomukset saisivat tasapuolisemmat mahdollisuudet kaikissa suhteissa. Vähemmistöuskonnot saisivat hyväksyttyä näkyvyyttä, jos jäsenillä olisi oikeus pitää palkallinen vapaapäivä uskontonsa suurina juhlapäivinä, esimerkiksi buddhalaiset vesak-juhlan aikana toukokuun täydenkuun tienoilla.

 

Sellaiset uskonnot ja vakaumukset, jotka pyrkivät kaikkien hyvään, ovat kaikki arvokkaita. Buddhalaisittain ei kuitenkaan ajatella, että pohjimmaltaan uskonnot tai vakaumukset olisivat samanlaisia, vaikka esimerkiksi pyrkimys hyvään sisältyykin useimpiin. On myös vahingollisia vakaumuksia – sellaisia, jotka tuomitsevat tai jättävät ulkopuolelle muita ihmisiä, ihmisryhmiä tai yleensä olentolajeja. Uskontojen ja vakaumusten tulisi toimia demokraattisen oikeusvaltion lakien mukaisesti, ihmisoikeuksia kunnioittaen. On suuri haaste myös buddhalaisille, kuinka kohdata ja vastustaa vahingollisia näkemyksiä rauhan keinoin. Nationalistiset, voimakkaasti erottelevat näkökannat eivät kuulu buddhalaisuuteen, vaikka etnisiä ristiriitoja ajoittain esiintyy buddhalaisenemmistöisissäkin maissa, kuten Burman väkivaltaiset tapahtumat osoittavat.

 

buddhalainen munkki Tae Hye

Irma Rinne, Suomen Buddhalainen Unioni, puheenjohtaja






Tae Hye



Buddhalainen munkki

 

Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors           Puh / Tfn +358 40 1425 190