SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Syyskokous  2017 - uusi satavuotiskausi alkaa

Syyskokous enteilee tulevaa vuotta. Siinä suunnitellaan, kun taas kevätkokouksessa kerrataan mennyttä. Tämän vuoden SEN:n syyskokous pidettiin satavuotisjuhlan yhteydessä maanantaina 16.10.2017 Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa. Erityistilanteesta johtuen kerrattiin myös jonkin verran mennyttä. Ekumenia on edennyt huimin askelin, mutta vielä on matkaa jäljellä.

 

Kristillinen todistus on keskeistä muuttuvassa uskonnollisessa toimintakentässä samoin kuin kasvatus ja ekumeeninen koulutus. SEN:n toiminnan muuttuminen enemmän kansalaistoiminnan suuntaan sai kiitosta, kun ensi vuoden toimintasuunnitelmaa tarkasteltiin. Jäsenkunta on nimennyt edustajansa vuodenvaihteessa alkavalle uudelle kolmivuotiskaudelle. Jo kokeneita ja myös uusia edustajia aloittaa tärkeässä luottamustehtävässä.

 

Syyskokouksen aluksi kokoonnuttiin aamupalvelukseen Liisankadun pappilatalon kotikirkkoon, apostoli Jaakobin ja suurmarttyyri Katariinan muistolle pyhitettyyn kirkkoon. Palveluksen toimitti kirkkoherra Markku Salminen ja kanttorit ylidiakoni Juha Lampinen ja kanttori Jooa Sotejeff-Wilson. Tekstinlukijoina olivat veli Gabriel Salmela OP, teol. yo Vilma Saarinen ja rahastonhoitaja Perry Johansson.

 

Kirkkoherra Markku Salminen toivotti kokousväen tervetulleeksi ja upeasta Liisankatu 29 pappilatalosta. Viisikerroksinen, kaunis rakennus on vuodelta 1905. Sen on suunnitellut arkkitehti Sebastian Gripenberg ja kokonaisuus on rakennettu yksityisen seurakuntalaisen lahjoitusvaroilla. Talon katolla on myös kupoli, mutta se ei näy kirkon sisältä katsottuna.

 

Kirkkosalin kanssa samassa kerroksessa on ortodoksisen kirkon kirkollishallituksen vuokraamat tilat hiippakunnan ja kirkollishallituksen käyttöön. Talossa on myös seurakunnan asiakaspalvelu, taloustoimisto, kirjasto sekä työtiloja ja asuntoja. Kivijalassa on liiketiloja.

 

Kokousväki siirtyi kirkosta seurakuntasaliin. SEN:n puheenjohtaja, arkkipiispa Kari Mäkinen avasi tilaisuuden toivottamalla kokousedustajat ja kansainväliset vieraat tervetulleeksi. Kirkkojen maailmanneuvostoa edusti, apulaispääsihteeri, professori Ioan Sauca, Euroopan kirkkojen konferenssia pääsihteeri Heikki Huttunen ja Viron kirkkojen neuvostoa pääsihteeri Ruudi Leinus.

 

Viisi pointtia professorilta

Professori Sauca korosti puheessaan viittä keskeistä teemaa. Ensiksi hän muistutti Kirkkojen maailmanneuvoston kausiteemasta Tällä teemalla lähdettiin kulkemaan Etelä-Korean Soulin yleiskokouksesta 2013. Olemme jo matkalla ja eroista huolimatta voimme yhdessä vaeltaa. Tarkastelemme elämäämme kristittyinä ja kirkon elämää tästä näkökulmasta. Teema nousee kristillisestä uskosta. Toki kaikki hyvää tahtovat ihmiset voivat tähän pyhiinvaellukseen liittyä.

 

Toinen professorin painopiste oli ensi vuoden maaliskuussa Tansanian Arushassa pidettävä missiologinen konferenssi. Sen teema on Konferenssiin osallistuu noin 800 delegaattia. Uusimmassa International Review of Mission -julkaisussa on kahdentoista missiologin refelektointia asian tiimoilta.

 

KMN on kuluvan kuun alussa julkistanut teoksen Tämä oli Ioan Saucan puheen kolmas keskeinen teema. Dokumentti käsittelee ekumeenista diakoniaa kahdesta näkökulmasta, ensiksi diakonian teologisen ymmärtämisen ja toiseksi se kuvaa miten kirkot ovat toimimassa diakonisessa tehtävässään yli tunnustuskunnallisten ja maantieteellisten rajojen.

 

Neljäntenä kohtana Ioan Sauca nosti esiin uskontojen välisen yhteistyön ja dialogin. Tällä alueella on monia hyviä aloitteita. Professori Saucan johtama Bosseyn ekumeeninen instituutti tarjoaa uskontojen kohtaamisen koulutusta ja tekee yhteistyötä juutalaisten ja muslimien kanssa.

 

Viides professorin pointti liittyi myös koulutukseen. Ekumeeninen kasvatus ja koulutus ovat ehdottoman välttämättömiä, mikäli haluamme että ekumeeninen liike jatkuu ja voi hyvin.

 

Muitakin merkittäviä satavuotisjuhlia

Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteeri Heikki Huttunen palautti kuulijoiden mieliin muitakin vuosilukuja kuin 1917. Näitä ovat Stolbovan rauhan solmimisvuosi 1617, reformaation kolmesataavuotisjuhlavuosi 1817 ja yleisen uskonnonvapauden voimaantulon vuosi 1923. Stolbovan rauha 1617 on ekklesiologisesti ja ekumeenisesti merkittävä virstanpylväs. Rauhansopimus takasi nimittäin uskonnonvapauden Laatokan alueen ortodoksiselle enemmistölle, joka sopimuksessa tuli osaksi Ruotsia. Perusteluina ajalle poikkeuksellisessa järjestelyssä mainittiin se, että Karjalan ortodoksinen kirkko elää todeksi Augsburgin tunnustuksen määritelmää kirkosta. Eli kirkko on pyhien yhteisö, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan. Historiaa tuntevat tosin tietävät, että aika ei tuolloin kuitenkaan ollut kypsä kirkkojen rauhanomaiselle rinnakkainelolle. Kaksi kolmasosaa väestöstä pakeni maan muihin osiin ja vain pieni ortodoksinen vähemmistö jäi asumaan Laatokan pohjoisosan alueelle.

 

Reformaation kolmesataaavuotisjuhlavuonna 1817 Turun piispalle suotiin arkkipiispan arvo; arvonimen myönsi ortodoksinen suuriruhtinas. Tämä oli suuri kunnianosoitus Jakob Tengströmille, jonka visio oli yksi Suomi kaikille sen asukkaille, mikä myöhemmin eli 1923 johti uskonnonvapauslakiin.

- Viettäessämme nyt SEN:n satavuotisjuhlaa, on hyvä palata näihin aikaisempiin maamme historian vuosilukuihin, jotka ovat myös ekumenian kannalta merkittäviä.

 

Heikki Huttunen valotti myös jonne hän toivoo runsasta osanottoa.

Novi Sadissa Serbiassa pidettävän yleiskokouksen ajankohta on 30.5.-6.6.2018. Teema on: Te olette minun todistajani. Keskeisiä teemoja ovat todistus, oikeudenmukaisuus ja vieraanvaraisuus. Nämä keskeisiä teemoja EKK:ssa muutenkin.

- Todistus on tärkeätä eurooppalaisille kirkoille, jotka toimivat muuttuvassa uskonnollisessa maisemassa. Valtakirkkojen suhde valtioihin murenee, uusia kristillisiä kirkkokuntia tulee Eurooppaan. Afrikkalaiset kirkot vahvistuvat ja myös muut uskonnot näkyvät, kuten intialainen uskonnollinen perinne.

 

Uskonto julkisessa tilassa on keskeistä ja uskonnollisen identiteetin ilmaiseminen, nämä liittyvät uskonnonvapauteen. Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans totesi taannoin: Eurooppa tarvitsee lisää katekismuksia.

 

Eriarvoisuus näkyy Euroopassa monella tavalla. Alueellisesti esimerkiksi eteläisissä maissa talouskriisin jäljet vaikuttavat edelleen. Taloudellisen oikeudenmukaisuuden pyrkimysten lisäksi ilmasto ja uskonnonvapaus ovat ajankohtaisia työn teemoja. Euroopan kokema muutos siirtolaisten ja pakolaisten myötä ei ole ohimenevää.

- Valtiovallan varomisen aika on ohi ja kirkkojen on seurattava evankeliumia.

 

Maarianmaa ja ekumenia

pääsihteeri Ruudi Leinus ja puolisonsa toimittaja Haldi Leinus toivat tervehdyksen kiittäen vuosikymmenten hyvästä yhteistyöstä. Viron kirkkojen neuvosto on perustettu 1989 eli se on vielä nuori verrattuna SENiin. Neuvosto toimii hyvin aktiivisesti ja Viron kaikki kirkot ovat siinä jäseninä. Tänä vuonna on neuvoston aloitteesta istutettu 500 omenapuuta reformaation merkkivuoden kunniaksi.

 

Viron muinainen nimi on Maarainmaa ja se tulee Neitsyt Mariasta. Maarianmaata osana kristikuntaa on juhlittu vuodesta 2015 alkaen monin eri tavoin. Viro on ollut kristillinen maa 800 vuotta eli vuodesta 1215.

Haldi ja Ruudi Leinus toivottivat kokousväen lämpimästi tervetulleeksi Viroon ja tutustumaan Viron kirkkojen neuvostoon.

 

Toimintaa uuden sataluvun alkaessa

Vuoden 2018 toimintasuunnitelmassa on huomattavaa, että ihmisoikeustyön hanke poistuu rahoituksen puuttumisen vuoksi. Tähän kokousväki reagoi ja asiaa pohdittiin eri näkökulmista. Rahoitusta jatkolle ole saatu, joten työ siinä laajuudessa, mitä on tehty, poistuu. Yhteistyötä SEN:n ja sen jäsenistön välillä vahvistetaan järjestämällä kirkkojen johtajien tapaaminen ja muutoinkin pidetään aktiivisesti yllä yhteyksiä jäsenkuntaan. SEN:n toiminnan muuttuminen enemmän kansalaistoiminnan suuntaan sai kiitosta. Keskusteluun nousivat myös turvapaikka-asiat ja esimerkiksi se, miten SEN voisi olla vaikuttamistyössä liittyen paperittomien ja turvapaikanhakijoiden asemaan. Myös SEN:n yhteyksiä uusiin karismaattispohjaisiin seurakuntiin toivottiin. Samalla toivottiin, että kirkkojen edunvalvonta olisi SEN:ssa voimakkaasti läsnä.

 

Jäsenkunta 2018-2020

Jäsen- ja tarkkailijakirkkojen sekä kumppanuusjärjestöjen edustajien toimikausi on kolme vuotta. Ensi vuonna alkaa uusi toimikausi, joka kestää vuoden 2020 loppuun. Jäsenkunta oli valinnut keskuudestaan edustajansa ja nämä julkistettiin. SEN ei vaikuta millään tavalla jäsenkuntansa valintoihin. Edustajat todettiin, merkittiin pöytäkirjaan ja toivotettiin tervetulleiksi jaloon työhön ekumenian vainiolla. Jäsenkunnan edustajat alla.

 

Kokous päätettiin ruokarukoukseen ja yhteiseen ateriaan. Kokousväki suuntasi eri puolille Suomea uutta ekumeenista voimaa säteillen ja kohti uuden ekumeenisen vuosisadan haasteita.

 

Sirpa-Maija Vuorinen

Kuvat Veijo Koivula, Jyri Komulainen, Minnamari Helaseppä ja kirjoittaja


Jäsenkirkot, tarkkailijakirkot ja kumppanuusjärjestöt nimeävät edustajansa Neuvoston yleiskokouksiin. Edustuskausi on kolme vuotta kerrallaan.
Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors           Puh / Tfn +358 40 1425 190