SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Elämän alkuun uudessa maassa, kirkko kotina – seurakunta turvana 

Naisjaoston puheenjohtaja Soili Juntumaa avasi seminaarin ystävyyden ikonin äärellä.Juliana Antolainen kertoi omasta sopeutumisestaan. Ortodoksinen seurakunta on ollut suureksi avuksi.Myös Pham Mai Huongille katolinen seurakunta on ollut toinen koti. Taustalla Naisjaoston sihteeri, pastori Eija Kemppi.

Usko on ihmisille syvin turvan antaja. Maahanmuuttajien kotoutumisessa sillä on keskeinen asema – yhdysside kotiin ja jopa menetetyn perheen korvaaja. Meillä seurakunnan jäseninä on tärkeä rooli tässä. Muun muassa tämä tuli ilmiselväksi Suomen Ekumeenisen Neuvoston Naisjaoston seminaarissa Kirkot ja uskonnolliset yhteisöt kotoutumisen edistäjinä. Seminaari pidettiin 17.9.2016 Helsingissä.

 

Teemalla Kirkot ja uskonnolliset yhteisöt kotoutumisen edistäjinä kokoontui kolmisenkymmentä osanottajaa Pyhän Henrikin seurakunnan seurakuntasaliin. Suahilinkielinen laulutuokio, pandanggo-sa-ilaw -lyhtytanssi ja kansainväliset maut Caritaksen ja seurakunnan järjestämässä kahvituokiossa virittivät tunnelmat vastaanottamaan sekä maahanmuuttajien kertomuksia että tutkijan tuumailuja.

 

Swahili-group opetti hengellisen laulun, johon kuuluivat afrikkalaisen tradition mukaiset tanssiliikkeet. Ryhmään kuuluvat Gloria Besha, Vida Kessey ja Lena Wambui Kansainvälisestä seurakunnasta.Juliana Antolainen tuli Suomeen Irakista vuonna 1994. Hän kuuluu idän assyrialaiseen kirkkoon, joka on perinteikäs orientaalinen kirkko, jonka juuret ovat Babylonian vankeuden aikaisessa juutalaisuudessa ja apostoli Tuomaan evankeliumissa. Julianan kotimaassa kirkko oli selkeästi läsnä omassa arjessa joka päivä, ja sen toimintaan osallistuttiin säännöllisesti, kun vielä oli rauhan aika. Kirkolle oli tärkeää Jeesuksen seuraaminen. Sota ja terroristien toteuttamat läheisten sieppaukset, kodeista häätäminen ja sodan muuttuminen uskontojen väliseksi pakottivat muuttamaan pois.

 

Katolisen kirkon jäsen Lydia Padilla-Rinne esitti kauniin ja herkän tanssin, pandanggo-sa-ilaw, lyhty päänsä päällä ja käsissään. Tanssi kertoo valon tuomisesta maailmaan.Juliana kertoi, että hänet oli otettu huomaavaisesti vastaan Helsingin ortodoksisen seurakunnan Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkossa Espoon Tapiolassa. Erityisesti hän oli kiitollinen isä Heikki Huttuselle vastaanotosta. Hän koki uuden seurakuntansa vieraanvaraiseksi ja olonsa siellä kotoisaksi. Hän oli löytänyt suomalaisessa ortodoksisuudessa samoja perinteisiä elementtejä kuin omassa kirkossaan. Liturgia tuntui tutulta ja se oli tärkeää. Myöhemmin muodostui oman kieliryhmän toimintaa mm. kuoro, mikä lisäsi kuulumisen tunnetta. Yhteisö haluaa säilyttää oman kirkollisen kielen, aramean, myös tuleville sukupolville, mikä vaatii ponnistuksia.

 

On surullista seurata Suomesta käsin, miten oman uskonnon ikivanhat kirkot on pyyhitty pois. Myös kirkollisten juhlien aikana Juliana tuntee ikävää, koska ei voi osallistua omiin perinteisiin.

Tutkija Jussi Sohlberg loi katsauksen maahanmuuttajiin kirkoissa ja maahanmuuttajien kirkkoihin. 

Seurakunnan osuutta kielenopetuksessa voisi lisätä

 

Seminaariväki kuunteli kiinnostuneena.Pham Mai Huong tuli Suomeen Vietnamista 25 vuotta sitten. Suomeen hän tuli pakolaisleiriltä Indonesiasta ja kuvasi leirillä oloaikaa pitkäveteiseksi, ei ollut paljon tekemistä. Siksi hän oli iloinen päästessään Suomeen, vaikka monet leiriltä menivät muualle. Hän joutui lähtemään Vietnamista Etelän ja Pohjoisen välisen sodan jälkeen, Pohjoisen vallattua Etelä-Vietnamin. Hänen majuri-miehensä joutui vankilaan kymmeneksi vuodeksi, ja koska suvussa oli muitakin, joilla oli sotilastaustaa, hänen oli vaarallista jäädä maahan.

 

Tarjoilun tilaisuudessa järjesti Caritas ja katolisen seurakunnan jäsen Luz Arlegui. Mukana olivat Adriana Saarialho ja Caritaksen Suomen johtaja Larissa Franz-Koivisto.Uskonnon harjoittaminen joutui uuden kommunistisen hallinnon aikana maan alle. Uskonnollinen aktiivisuus johti työpaikan ja opiskelupaikan menettämiseen. Kristilliseltä tunnustukseltaan Huong on katolinen. Hän alkoi heti Porvooseen muutettuaan kysellä, missä on kirkko. Luterilaisuus tuntui kuitenkin hieman vieraalta. Hän sai tietää Pyhän Henrikin seurakunnasta Helsingissä ja alkoi käydä siellä messuissa, vaikka matka oli pitkä. Kotimaassaan hän oli ollut aktiivinen seurakuntalainen lapsityössä ja kuorossa. Alkuun meni vuosi, jolloin kielitaidon puuttuminen esti osallistumisen työelämään. Sitten hän sai työtä kouluavustajana ja kolmen vuoden kuluttua hän sai vakituisen työn päiväkodissa.

 

Katolisessa seurakunnassa on ollut kolmen vuoden ajan oma vietnaminkielinen messu ja kuoro. Seurakunnalla on myös omakielistä pienryhmätoimintaa, mutta osallistumista vaikeuttaa pitkät matkat. Joka kolmas viikko katolinen pappi tulee Porvooseen ja pitää suomenkielisen messun. Vietnamilaisia on Suomessa n. 3 000, mutta suurin osa heistä on joko buddhalaisia tai ateisteja.

 

Omalta osaltaan Huong sanoi, että kristinuskon suurin apu sopeutumisvaiheessa on luottamus Jumalan apuun.

 

Kävimme yleisökeskustelua kielitaidon merkityksestä ja miten seurakuntalaiset ja työntekijät voivat auttaa siinä. Suomen kirkkojen panos on vielä vähäinen verrattuna Euroopan kirkkojen suuriin panostuksiin maahanmuuttajien kielten opiskeluun.

 

Kirkot ottavat maahanmuuttajat huomioon yhä paremmin


Tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg Kirkon tutkimuskeskuksesta tarjosi katsauksen maahanmuuttajien kristilliseen kenttään.

– Suomalaisista noin 73 % kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Noin yksi prosentti kuuluu Suomen ortodoksiseen kirkkoon, vajaa kaksi prosenttia kuuluu rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin ja noin 24 % uskontokuntiin kuulumattomia, Sohlberg toteaa.

 

Suomessa asui vakituisesti noin 229 000 ulkomaan kansalaista vuonna 2015. Suurimmat ryhmät olivat virolaiset, venäläiset, ruotsalaiset, kiinalaiset, somalit ja thaimaalaiset. Suomessa asuvista ulkomaalaisista noin 2/3 on tilastoitu uskontokuntiin kuulumattomiksi. – Mainittakoon, että tähän ryhmään kuuluu mm. suurin osa Suomen muslimeista. Monet muutkin niin kutsutut ”tilastollisesti uskonnottomat” kuitenkin harjoittavat omaa uskontoaan. Monille maahaanmuuttajille ajatus viralliseen uskonnolliseen yhdyskuntaan liittymisestä on vieras eikä sitä pidetä merkityksellisenä.

 

Yleisin toimintamuoto liittyy uskonnon harjoittamiseen (86 %). Lähes 40 % yhteisöistä kertoi, että niillä oli suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyviä luentoja. Yleisiä teemoja olivat sosiaalipalvelut, terveydenhuolto ja työllistyminen. Suomen kielen opetusta antoi yhteisöistä 35 %. Suomen ev.-lut. seurakunnista 45 prosentilla oli nimetty maahanmuuttajille vastuuhenkilö tai vastuutiimi. Neljänneksessä seurakunnista järjestettiin monikulttuurisuuteen liittyvää koulutusta. Lisäksi ev.-lut. kirkkohallituksessa, hiippakunnissa ja seurakunnissa on kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusasioiden asiantuntijoita ja työntekijöitä.

 

Kristittyjä maahanmuuttajia tulee enemmän kuin yleisesti luullaan


Kristittyjen määrä on nyt (2016) pienempi, mutta edelleen merkittävä osa maahanmuuttajista on kristittyjä. Pääryhmiä ovat katolilaiset, helluntailaiskarismaattiset ja independent-kirkkojen kristityt. Kansainvälisellä seurakunnalla (IEC) Helsingissä on tällä hetkellä muun muassa arabian-, portugalin- ja espanjankielinen, etiopialainen, ghanalainen, indonesialainen, intialainen, japanilainen, kiinalainen, kongolainen, nigerialainen, nepalilainen ja thaimaalainen yhteisö.

 

Helluntaiherätyksen piirissä tehtiin suunnitelma seurakunnan maahanmuuttajatyölle vuonna 2002. Tuolloin aloitettiin englannin- ja venäjänkieliset tilaisuudet sekä sunnuntain jumalanpalvelusten tulkkaukset. Työ on laajentunut vuosien mittaan uusiin kieli- ja etnisiin ryhmiin. Helsingin ortodoksisen seurakunnan yhteydessä toimii International Orthodox Comunity St. Isaac of Nineveh (per. 1992).

 

Tutkija Tuomas Martikainen on arvioinut (2009), että Suomessa asuvista ulkomailla syntyneistä 53–61 % oli kristittyjä, 17–19 % muslimeja, 11–21 % uskonnottomia sekä 1–4 % muita (buddhalaisia, hinduja, sikhejä).  Vastoin populaaria käsitystä, valtaosa maahanmuuttajista on kristittyjä, esimerkiksi monet afrikkalaiset ovat helluntailaiskarismaattisia kristittyjä.

 

Pääkaupunkiseudulla kokoontuu yksityiskodeissa myös indonesialainen kristillinen yhteisö. Ranskankielisiä jumalanpalveluksia pidetään Helsingissä Pyhän Sydämen kappelissa ja Impact Ministry ry järjestää myös ranskankielistä krist. toimintaa. Japanilainen rukousryhmä kokoontuu Kansainvälisen seurakunnan (IEC) tiloissa. Myös Luther-säätiöllä on Helsingissä englanninkielinen seurakunta.

 

Maahanmuuttaja toivoo voivansa olla hyödyksi


Vapaaehtoisena maahanmuuttaja pääsee harjoittelemaan suomen kieltä ja kulttuuria käytännössä. Maahanmuuttajien kieli- ja kulttuuriosaamista voi hyödyntää uusien vapaaehtoistehtävien löytämisessä. Maahanmuuttaja voi esimerkiksi toimia vapaaehtoisena maahanmuuttajien tukihenkilönä ja auttaa myös seurakunnan työntekijöitä ja seurakuntalaisia ymmärtämään toisen kulttuurin ja uskonnon edustajia paremmin. Suomessa on jo satoja maahanmuuttajien omia yhdistyksiä. Löytyisikö omalta paikkakunnaltasi tällainen yhteistyökumppaniksi vapaaehtoistyössä? Vältyt väärinkäsityksiltä, kun rohkaiset maahanmuuttajia ja seurakuntalaisia molemminpuoliseen avoimuuteen.

 

Muistathan huomioida kielierot. Löytävätkö maahanmuuttajat riittävästi tietoa seurakunnan toiminnasta itselleen ymmärrettävällä kielellä?

 

Me kaikki kuulumme Jumalan perheeseen


Päätössanoissa SEN:n Naisjaoston sihteeri, pastori Eija Kemppi siteerasi Paavalia Efesolaiskirjeen 2:19 mukaan: ”Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia vaan kuulutte Jumalan perheeseen.”

– Kuinka moni olisi valmis lähettämään oman perheensä jäseniä kuolemaan? Tällä hetkellä Suomessa tällainen tilanne on pakistanilaisella pappisperheellä, jolta on evätty turvapaikkaoikeus. Tällaisiakin kysymyksiä kirkoilta kysytään pakolaisia kohdattaessa nykypäivänä, Kemppi totesi.

 

Anne Lagerstedt

Kuvat: Mari Malja


Ekumenian hyvien
tapojen noudattaminenPerinteisten
ekumeenisten kumppaneiden rinnalle foorumi, jossa kaikki uudet kristilliset
ryhmät mukanaEkumeenisiin
tapaamisiin osallistuvien piirin la...
Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors           Puh / Tfn +358 40 1425 190