SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Ihmisoikeudet tarkasteluun! -koulutuksen satoa

Iloiset kouluttajat vasemmalta oikealle: Anna Hyvärinen (SEN), Tytti Matsinen (FELM), Ojot Ojulu (LML), Janina Hasenson (UM) ja Ann-Mari Fröberg (UM).Ojot Ojulu, Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri, avaa UPR-osallistumisen keinoja.

Ihmisoikeusloukkaukset ovat arkea monen järjestön ja kirkon kumppaneille. Osa kumppaneistamme elää maissa, joissa ihmisoikeustilanne on todella heikko ja uskonnonvapausrikkomukset ovat hyvin räikeitä. Mikä neuvoksi? Miten saamme näiden ihmisten äänen kuuluville? Miten voimme auttaa heitä? Näihin kysymykseen vastattiin Lähetysseuran ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston koulutuksella Ihmisoikeudet tarkasteluun! Kumppaneiden tukeminen YK:n UPR-prosessissa 26.10.2017.


Ann-Mari Fröberg, ulkoministeriön vastuuvirkamies, kuvaa Suomen painopisteitä UPR-prosessissa.Koulutuksessa käytiin läpi, miten kumppaneiden äänen saa kuuluville YK:n ihmisoikeuksien määräaikaistarkastelussa (Universal Periodic Review, UPR). UPR on keskeinen ja vahvaa poliittista painoarvoa saanut ihmisoikeustarkastelumekanismi, jossa YK:n jäsenvaltiot arvioivat toistensa ihmisoikeustilannetta ja antavat toisilleen suosituksia tilanteen parantamiseksi.

 

Kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli ihmisoikeuksien toteutumisen seuraamisessa ja havaintojensa raportoinnissa UPR-tarkasteluun sekä eri maiden saamien suositusten toteutumisen lobbaamisessa.

Koulutuksessa avattiin järjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden roolia UPR-prosessissa. Kouluttajat käsittelivät UPR-osallistumisen keinoja, joilla suomalaiset toimijat voivat tukea ihmisoikeuksien toteutumista kumppaniensa kotimaissa.

Osalistumisen keinot

Osallistumisen keinoja ovat laadukkaan ja vaikuttavan varjoraportin laatiminen, maasuositusten tekeminen ja näiden lobbaaminen sekä suositusten toimeenpanon seuranta. Ennen toimeen ryhtymistä on hyvä arvioida kumppanien kapasiteetti ja suhdeverkosto. Kuinka paljon tarvitaan koulutusta ja taustatukea? Onko heillä ihmisoikeuksien tuntemusta, kokemusta tutkimuksen tai selvityksen tekemisestä, vaikuttamistyöstä, kansainvälisestä yhteistyöstä ja onko heillä suhteita muihin samankaltaisista loukkauksista kärsiviin ryhmiin? Suhteita tulisi olla maan laajuisesti.

 

Aivan prosessin alussa on syytä tehdä riskianalyysi kumppanien kanssa. Millaisia vaikutuksia UPR-osallistumisella saattaa olla? Menettääkö joku toimilupansa, viisumimahdollisuutensa, rahoituksensa? Entä suomalainen kumppani? Saako tämän jälkeen enää viisumia kumppanien kotimaahan?

Miten tehdään laadukas varjoraportti?

UPR-prosessissa kukin valtio laatii virallisen maaraportin. Sen lisäksi kootaan kansalaisyhteiskunnan raportti. Näiden ohella kumppanit voivat muodostaa koalitioita laatiakseen varjoraportteja ja lobata niitä kommentoivien maiden ulkoministeriöiden tietoisuuteen. Yhteistyö on valttia. Mitä useampi taho saadaan varjoraportin taakse on aina parempi kuin se, että samasta maasta tuotetaan monia päällekkäisiä raportteja.

 

Laadukkaan varjoraportin tekeminen kumppaneiden taustakouluttamisineen vaatii useamman vuoden ponnistuksen, mutta onnistuessaan on kaiken vaivan arvoinen. Raportissa on tärkeää kattavuus. Sen tulisi kattaa koko maan tilanne ja osallistaa useita ryhmiä. Esimerkiksi uskonnonvapausloukkauksista raportoitaessa tulee ottaa mukaan useita loukkauksista kärsiviä uskonnollisia ja vakaumuksellisia ryhmiä, tai muuten raportti ei ole uskottava. Kootun tiedon tulee olla todistettavissa kertoen koko maan tilanteesta ja varsinaisen raportin on oltava lyhyt kansainvälistä oikeutta peilaava kokonaisuus. Kirjoitusasussa on huomioitava YK-kieli ja ulkopolitiikan kieli. Usein varjoraportin taustalla on erillinen laajempi tutkimusraportti, jonka tutkijaryhmä on laatinut.

Nokkelat suositukset

Varjoraportissa annetaan maasuosituksia. Tämän lisäksi suosituksia voi kohdentaa ja laatia sen mukaan, mille maalle niitä aikoo lobata UPR:ssä annettaviksi. Maasuositusten tulee olla sopusoinnussa suosittavien maiden ulkopolitiikan sekä tarkastelun kohteena olevalle maalle aiemmin annettujen suositusten kanssa. Esimerkiksi jos aikoo lobata Intiasta tehtyjä suosituksia Suomelle UPR:ään vietäväksi, on hyvä linkittää suositukset Suomen ulkopolitiikan painopisteisiin, kuten naisten oikeuksiin. Ihmisoikeuksien kokonaisvaltaisuutta ajatellessa linkkejä on varmasti helppo löytää!


Hyvät suositukset ovat tarkkoja, mitattavissa, saavutettavissa, tulostavoitteellisia ja määräajallisia, eli S.M.A.R.T. recommendations (specific, measurable, achievable, result-oriented, time-bound). Kullakin maalla on vain puolestatoista minuutista pariin minuuttiin aikaa antaa suosituksensa kunkin valtion kuulemistilaisuudessa. Tällöin tarkka ytimekkyys on valttia. Myös mitattavuus ja saavutettavuus on pidettävä mielessä, jos toivoo suositusten tulevan toimeenpannuksi. Kun suositukset ovat tulostavoitteellisia, niillä voidaan saada oikeaa muutosta aikaan. Toisaalta taas määräajallisuus mahdollistaa suositusten toimeenpanon ja toimeenpanon lobbaamisen yhden UPR-syklin ajan puitteissa.

Varjoraportin ja suositusten lobbaaminen

Lobbaukseen valmistautuessa kannattaa miettiä, ketkä lähetetään lobbaamaan. Delegaatiossa on hyvä olla useiden ryhmien edustajia, ei vain yhden. Esimerkiksi uskonnonvapausloukkauksista puhuttaessa tulisi olla useiden uskontojen ja vakaumusten edustajia, vähintään kahden. Hyvin laadittu ja tiivis fact sheet raportista ja suosituksista, valmistellut ja ryhmän kesken jaetut tasokkaat ja lyhyehköt puheenvuorot ja selkeästi kohdennetut suositukset vievät asiaa eteenpäin. Koska UPR on valtioiden prosessi, lobbaamisen kohteita ovat ulkoministeriöt ja suurlähetystöt. Genevessä lobatessa suosittelemme vierailua UPR Info -järjestöön. He ovat prosessin ammattilaisia auttaen mielellään muita.


Yksi UPR-kierros kestää 4,5 vuotta. Kierroksen aikana käydään kaikki YK:n jäsenmaat läpi. Aina on muistettava, että UPR tähtää pidemmän ajan muutokseen. Vuoden sisällä tapahtuvan muutoksen halajaminen ei ole realistista.

 

UPR-asiakirjat ovat julkisia joitakin turvallisuussyistä salaisina pidettäviä varjoraportteja lukuun ottamatta. Julkinen on myös UPR-kuulemisesta koottava loppuraportti, jossa kaikki valtion saamat suositukset luetellaan. Ennen loppuraportin kokoamista valtioiden tulisi kuulla kansalaisyhteiskuntaa. Tässä kohtaa on vaikuttamisen paikka.

 

Syklin aikana valtion tulisi toimeenpanna saamansa suositukset. Toimeenpanosta raportoidaan YK:n ihmisoikeusneuvostolle. UPR ei ole valtioita velvoittava mekanismi, mutta koska se on saanut paljon poliittista painoarvoa, on kansalaisyhteiskunnalla merkittävä rooli suositusten toimeenpanon seuraamisessa, niistä muistuttamisessa ja toimeenpanon laiminlyöntien raportoinnissa seuraavan syklin UPR-tarkasteluun.


Toimeenpanon lobbaamisessa on hyvä käyttää vipuvoimana suosituksia antaneita valtioita ottamalla yhteyttä näiden valtioiden ulkoministeriöihin ja suurlähetystöihin ja pyytämällä heitä myös painottamaan suositustensa toimeenpanemista. Useimmat ulkoministeriöt tekevätkin näin, mutta siitä huolimatta kansalaisyhteiskunnalta voidaan saada arvokasta tietoa ihmisoikeuksien todellisesta tilasta ja suositusten etenemisestä kussakin maassa.


Hyvää UPR-osallistumista!

 

Kouluttajina toimivat:

  • Ojot Ojulu, Interim Assistant General Secretary for International Affairs and Human Rights, Office for International Affairs and Human Rights, The Lutheran World Federation
  • Ann-Mari Fröberg, vastuuvirkamies, YK:n ihmisoikeusasiat, Ihmisoikeuspolitiikan yksikkö ulkoasiainministeriö
  •  Janina Hasenson, lainsäädäntöneuvos, Ihmisoikeuspolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö
  •  Tytti Matsinen, ihmisoikeusasiantuntija, Suomen Lähetysseura FELM
  • Anna Hyvärinen, ihmisoikeusasiantuntija, Suomen Ekumeeninen Neuvosto

Linkkejä:

 

Anna Hyvärinen

 


Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors           Puh / Tfn +358 40 1425 190