SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Kasteen rooli ja merkitys muuttuneessa yhteiskunnassa – ekumeeninen seminaari kasteesta

SEN:n Teologisen ja opillisen keskustelun jaosto järjesti  15.3.2019 Helsingissä seminaarin otsikolla Kastettu Kristukseen, ”hyvyyteen” vai ei ollenkaan? – Kasteen rooli ja merkitys muuttuneessa yhteiskunnassa.

 

Nuoret, kaste ja identiteetti tämän päivän Euroopassa

Teologisen ja opillisen keskustelun jaoston jäseniä ja seminaaripuhujat ryyhmäkuvassa.Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä käsitteli erilaisten eurooppalaisten tutkimusten valossa sitä, mitä on olla nuori aikuinen tämän hetken Euroopassa ja tarkasteli kehityslinjoja siinä, miten merkitykselliseksi nuoret kokevat uskonnollisuuden.

 

Vaikka nuoremmat sukupolvet vähemmän uskonnollisia kuin vanhemmat ikäpolvet, ei kehitys ole  yksiselitteisesti vaan maallistumista. Uskonnottomuus kuitenkin periytyy lähes aukottomasti sukupolvelta toiselle, kun taas uskonnollisuus periytyy harvemmin. Nuorten aikuisten ikäryhmässä tapahtuu siirtymää uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden välillä, enemmän verrattuna vanhempiin sukupolviin. Nuorten aikuisten suhde uskonnollisuuteen aina vain yksilöllisempää, muutokset yksilöllisiä,

 

Kristittyjen vähemmistöryhmissä nuoret uskonnollisempia kuin valtiokirkoissa ja musliminuoret pitävät ajatuksiaan useammin samanlaisina kuin omat vanhempansa ja ystävänsä kuin kristityt nuoret. maallistumista tapahtuu kuitenkin kaikissa uskonnollisissa ryhmissä.

 

Miksi perheet valitsevat kastaa lapsensa?

  • lapsikaste on hieno perinne
  •  perheessä tapana
  •  haluan että lapsi saa kummit
  •  haluan kauniin juhlahetken
  •  hengellisemmät perustelut, joka toisella hengellisiä motiiveja

 

Miksi ei kasteta?

  • Vanhemmat ajattelevat, että lapsi saa itse päättää
  • uskoa tai kuulumista kirkkoon ei koeta itselle tärkeäksi

 


Kaste lahjana ja tehtävä

Seminaaripuhujat.FT ja baptistipastori Jari Portaankorva alusti uskovien kasteen merkityksestä tänään. Baptistinen kastekäsityksen mukaan uskonsa tunnustava kristitty pyytää itse kastetta. Kaste on julkinen todistus Jumalan kutsusta ja evankeliumin vastaanottamisesta. Kaste henkilökohtaisen uskon perusteella nähdään varhaisimpana mallina varhaisen kirkon ajalta

 

 

Ykseys sovitetussa erilaisuudessa

Evankelisluterilainen kirkko ja baptistit käyneet pitkään oppikeskusteluja kasteesta Baptistien vahva käsitys on, että lapset kelpaavat Jumalalle sellaisenaan ilman kastetta. Luterilaiset korostavat laajemmin uskon sisältöä ja olemusta, baptistit uskon ilmenemistä sekä sen suhdetta seurakuntaan ja yhteiskuntaa.

 

Ruotsissa ja Englannissa sekä Saksassa seurakuntia, jotka hyväksyvät lapsikasteen kasteeksi uudelta jäseneltä. Jäsenyys ilman uskovien kastetta uusilta jäseniltä edellytetään henkilökohtaista uskontunnustusta. Uudelleenkastaminen on ollut keskeinen keskustelun aihe. On tärkeää kunnioittaa toistemme käsityksiä, vaikka päätyisimme vastakkaisiin näkemyksiin, totesi Jari Portaankorva.

 

 

Keskustelua kasteen merkityksestä

Ryhmäkeskusteluissa asiantuntijapuheenvuorojen välissä heräteltiin esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Miksi meidät on kulttuurissamme on vallalla ajatus siitä, että lapset saa päättää itse?  Miksi yhteiskunnallinen yksilöllisyyden vahvistuminen on niin vetovoimaista? Puheenvuoroista kävi ilmi, ettei omien lasten kastaminen ole itsestään selvää myöskään niiden kirkkokuntien vanhemmille, joissa lapsikaste on käytäntö, eikä vaikka vanhemmat olisivat aktiivia omassa seurakunnassaan. Lasten oikeus valita voidaan kokea tärkeämmäksi kuin perinteen siirtäminen sukupolvelta toiselle.


Keskustelussa kysyttiin myös, miten seurakunnissa on tilaa lapsille ja perheille ja miten heidät otetaan huomioon?  Mikä on kristillisten kirkkojen sitoutuminen kristilliseen kasvatukseen ennen ja jälkeen kasteen?

 

Positiivista kehitystä nähtiin siinä, että eri kirkkokuntien kastekäsityksiä kunnioitetaan, eikä toisen kerran kastamistakaan tuomita. Keskustelussa peräänkuulutettiin myös ekumeeninen luottamusta: jäsenen siirtyminen toiseen seurakuntaan voidaan hyväksyä, meidän tulee kunnioittaa jokaisen ihmisen omaa hengellistä tietä.

 

Keskustelussa nousi esiin myös kokemuksellinen hengellisyys. Uskonnollisuus on vahvasti fyysinen kokemus – älyllinen ymmärrys voi olla  toissijaista merkityksellisyyden kokemuksessa – myös sairaus ja terveys muokkaavat ihmisen uskonnollista kokemusta.

 

Yhteinen todistus kasteesta

Seminaarin lopuksi oli vielä hetki aikaa pohtia, mitä Teologisen ja opillisen keskustelun jaoston valmisteleva asiakirja, yhteinen todistus kasteesta, voisi sisältää.  Osallstujat nostivat esiin seuraavia asioita:

 

  • Kastamme Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
  • Kaari, kokonaisuus jossa kasteella on paikka
  • Kaste on lahja
  • Kasteen kautta liitytään seurakuntaan
  • Kaste liittyy uskoon ja on elämän kallein asia
  • Kasteella ei ole tiettyä aikaa, se on arvokas sekä elämän alussa että lopussa
  • Liittäminen Kristuksen maailmanlaajuiseen kirkkoon
  •  Kasteeseen kuuluu ilo

 


Professori Kati Tervo-Niemä alusti otsikolla Oletko kristitty? – Nuoret, kaste ja identiteetti tämän päivän Euroopassa SEN:n Teologisen ja opillisen keskustelun jasoton seminaarissa 15.3.2019 Helsing...
FT, pastori Jari Portaankorva alusti 15.3.2019 SEN:n Teologisen ja opillisen keskustelun jaoston järjestämässä seminaarissa Kastettu Kristukseen, ”hyvyyteen” vai ei ollenkaan? – Kasteen rooli ja merki...
Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors           Puh / Tfn +358 40 1425 190