SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Sixten Korkman: Globalisaation haasteet ja ihmisoikeudet

Emeritusprofessori Sixten Korkman oli SEN:n kevätkokouksen pääpuhuja. Kuva: Sara Torvalds.

SEN:n kevätseminaarin pääpuhujaksi  12.4.2018 oli pyydetty emeritusprofessori Sixten Korkman, joka käsitteli esitelmässään globalisaation hyviä ja huonoja vaikutuksia sekä niiden tulkintoja.

 

Muutos maailmassa on viimeiset 200- 300 vuotta ollut räjähdyksenomaista, totesi Korkman puheensa aluksi. Teknologia, instituutiot, kulttuuri – kaikki muuttuu. Teknologia on muutoksissa keskeisessä asemassa; digitalisaatio, robotisaatio, automatisaatio mullistavat maailmaa. Teknologia ja tuotanto-olosuhteet vaikuttavat tavattoman laajasti koko yhteiskunnan kehitykseen, mukaan lukien ihmisten aatteisiin ja arvoihin.

 

Korkman totesi, että globalisaatio on mielenkiintoinen aihe, että se jakaa mielipiteet. Siitä esitetään ylistyshymnejä ja dystooppisia näkemyksiä. Korkmanin mukaan taloudellinen ja poliittinen eliitti on pitkälti omaksunut myönteisen käsityksen globalisaatiosta. Korkman kertoi itse näkevänsä globalisaation pitkälti siunauksena. Se mahdollistaa tehokkaamman ja järkiperäisemmän tuotannon, nostaa elintasoa ja luo talouskasvua. Kun yhteiskunnilla on enemmän voimavaroja, voivat ne harjoittaa parempaa sosiaalipolitiikkaa ja ympäristöpolitiikkaa. Kun maiden keskinäinen riippuvuus on suurta, opimme kenties ymmärtämään toisiamme koko maapallolla vähän paremmin, ja tämä keskinäinen ymmärrys voi edistää maailmanrauhaa. Kulttuuriset vaikutteet, jotka ylittävät rajat, voivat olla rikastuttavia ja kaikkien iloksi.

 

Kriitikoiden dystooppinen näkemys globalisaatiosta taas on Korkmanin mukaan se, että globalisaatio tuhoaa perinteisiä elinkeinoja ja työpaikkoja luoden työttömyyttä. Se pakottaa maita kilpailemaan muun muassa työlainsäädännöllä niin, että työvoiman suojelu heikkenee. Globalisaatio pakottaa sosiaaliturvan heikentämiseen verokertymien pienentyessä, kun maiden kilpaillessa matalilla veroilla. Eriarvoisuus lisääntyy, kun hyvinvointivaltiota puretaan. Pääomaliikkeet ovat valtavia, ja johtavat aika ajoin finanssikriiseihin. Finanssikriisejä seuraa lama ja työttömyys eli epävakaisuus korostuu. Maailmantalouden jättiyritykset ovat niin suuria, että ne murentavat kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeutta, jota saattavat uhata myös kansainväliset sopimukset ja järjestöt. Kansallinen suvereniteetti voi kärsiä.

 

Globalisaatio ja populismin nousu
Emeritusprofessori Sixten Korkman. Kuva: Veijo Koivula-
Korkman puhui populismin nousun suhteesta globalisaatioon. Globaalit ilmiöt kuten talouskriisit ja pakolaisvirrat ovat ruokkineet populistista politiikkaa, joka viljelee yhteiskunnassa vastakkainasettelua. Korkmanin mukaan globalisaatio ei kuitenkaan ole niiden yhteiskunnallisten ongelmien takana, jotka ovat johtaneet populistisen ja äärioikeistolaisen politiikan suosioon eri puolilla maailmaan. Hän näkee populistisen politiikan takana muutoksen arvomaailmassamme.  Keskeisenä arvona hän nosti esiin pyrkimyksen totuudellisuuteen, joka hänen mukaansa loistaa poissaolollaan populistisessa kielenkäytössä.

 

Ihmisoikeudet yhteisen arvomaailman pohjana

Markkinatalous tuottaa edellytyksiä hyvinvoinnille, mutta se ei ole moraalinen, totesi Korkman.  Oikeusvaltion lisäksi tarvitsemme hyvinvointivaltion. Kansallisvaltion vastuulla on hänen mukaansa huolehtia heikommassa asemassa olevista kansalaisistaan, ja turvata mahdollisuuksien tasa-arvo. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, jotta voidaan saavuttaa talouden vakautta, tehdä järkevää ulkomaankauppaa ja välttyä sodilta. Rajat ylittävät ongelmat kuten ilmastokriisi, köyhyys ja pakolaisuus vaativat kansainvälisiä yhteisiä ratkaisuja.

 

Globalisaation kannalla Korkmanin mielestä mielenkiintoinen kysymys on, onko olemassa yleismaailmallisia arvoja? Korkman asettui sille kannalle, että ajatus jokaisen ihmisen arvosta on tärkeimpiä moraalifilosofisia käsitteitä. Ihmisarvoon sisältyy ajatus vapauksista ja oikeuksista, jotka ovat historian kulussa vakiintuneet ainakin läntisessä ajattelussa käsitykseksi ihmisoikeuksista. Ihmisoikeusien tunnustamisen puolesta on Korkmanin mukaan syytä taistella, ja tämä työskentely on historiallisessa perspektiivissä jo ollut tuloksellista. Korkman näkee ihmisoikeudet pohjana, jolle voidaan rakentaa yhteistä arvomaailmaa sekularisoituneessa maailmassa. Lisäksi hän ehdotti suomalaiseen kontekstiin ns. sekulaaria uskonnollista arvopohjaa, jonka lähtökohta on vahvassa kirkollisessa historiassamme. Kirkkojen rooli yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ihmisarvojen suhteen on edelleen ollut näkyvää ja tärkeää.

 

Sixten Korkman kirja julkaistiin marraskuussa 2017.

 

 


Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors