SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Suomentaja Minna Hietamäen esipuhe

 

Luterilaisen maailmanliiton linjaus sukupuolten välisestä oikeudenmukaisuudesta on merkittävä ilmaus luterilaisten kirkkojen yhteisestä tahdosta kulkea kohti syrjimättömyyttä ja kaikkien yhtäläistä osallisuutta. Luterilaisen maailmanliiton neuvosto on hyväksynyt linjauksen 2013, mikä tekee siitä LML:n toimintaa sitovasti ohjaavan dokumentin. Tämän lisäksi neuvosto suosittaa kaikille jäsenkirkoille linjaukseen tutustumista ja sitoutumista. Näistä syistä on merkittävää, että linjaus julkaistaan myös suomen kielellä.

 

Vaikka monet pystyvät lukemaan tekstin sen alkukielellä, saa teksti syvemmän merkityksen, kun sitä voi lukea omalla äidinkielellään. Käännösprosessiin sitoutuminen on itsessään merkki siitä, että Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa halutaan tarjota välineitä sukupuolten välisen oikeudenmukaisuuden tarkastelemiseksi ja edistämiseksi.

 

Linjauksen kieli on täynnä sanastoa, joka kääntyy suomen kielelle melko hankalasti. Toisin kuin monet muut kielet, suomen kieli ei erottele toisistaan biologista sukupuolta (sex) niin sanotusta sosiaalisesta sukupuolesta (gender). Tässä linjauksessa käytetty sana ”sukupuoli” viittaa alkutekstissä sosiaaliseen sukupuoleen, eli sosiaalisesti rakentuneisiin sukupuolirooleihin, sukupuoliseen käyttäytymiseen sekä yksilön kokemukseen omasta sukupuolestaan. Erottelun taustalla on ajatus siitä, että yksilön sukupuoli ei määrity vain, tai edes ensisijaisesti, kehon biologiasta käsin. Tästä syystä on tärkeää kiinnittää huomiota paitsi siihen missä määrin ”naisiksi” ja ”miehiksi” ymmärretyillä ihmisillä on yhtäläinen mahdollisuus osallistua kirkon elämään, myös siihen mitä määreitä ”naiseuteen” ja ”mieheyteen” liitetään. Linjaus ei, sellaisena kuin se hyväksyttiin Luterilaisen maailmanliiton neuvoston kokouksessa 2013, ota kantaa kysymykseen seksuaalisesta suuntautumisesta. Monissa Luterilaisen maailmanliiton kirkoissa seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää syrjintää ei pidetä hyväksyttävänä. Seksuaalinen suuntautuminen on oleellinen osa yksilön sukupuoli-identiteettiä, sukupuolista käyttäytymistä ja sukupuoleen liitettyjä rooliodotuksia. Tästä syystä voidaan katsoa, ettei seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintääkään tulisi tämän linjauksen puitteissa hyväksyä.

 

Yksi linjauksen perusajatuksista on kömpelösti suomen kielelle kääntyvä ”inklusiivisuus” (inclusive). Se tarkoittaa ”eksklusiivisuuden” eli ulossulkemisen tai erityisyyden vastakohtaa, kaikkien mukaan ottamista. Sana on tässä suomennoksessa käännetty sekä ”syrjimättömyydeksi” että ”osallistavaksi”. Edellisellä halutaan painottaa inklusiivisuuden ajatukseen kuuluvaa periaatetta, jonka mukaan kaikilla tulee olla yhtäläinen oikeus osallistua yhteisön toimintaan. Toimintatapojen, linjausten ja lainsäädännön tulee kohdella kaikkia yhdenvertaisesti. Jälkimmäinen taas viittaa sanan aktiivisempaan puoleen, kaikkien mukaan kutsumiseen. Ei riitä, ettei kirkossa estetä joidenkin kirkon jäsenten täyttä osallisuutta. On myös aktiivisesti kutsuttava mukaan ja luotava osallisuuden mahdollisuuksia.

 

Linjauksen otsikossakin esiintyvällä oikeudenmukaisuuden (justice) käsitteellä on monissa kielissä suomen kieltä teologisempia sivumerkityksiä. Suomenkielisessä kirkollisessa kielenkäytössä uskonnollinen vanhurskaus ja maallinen oikeudenmukaisuus ovat eriytyneet eri sanoikseen. Tämän linjauksen ytimessä on ajatus siitä, että oikeudenmukaisuus ja vanhurskaus liittyvät oleellisella tavalla toisiinsa. Epäoikeudenmukaisuus on Jumalan tahdon vastaisuutta, se on synti. Oikeudenmukaisuuteen ja oikeuksien toteutumiseen liittyy myös toinen moniselitteinen käsite, ihmisarvo tai arvokkuus (dignity). Ihmisarvolla tarkoitetaan jokaiselle ihmiselle yhtäläisesti kuuluvaa oikeutta tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti. Ihmisarvoa ei ansaita, se on jokaiselle annettu. Toisin kuin jotkut arvot, ihmisarvo ei ole mitattava määre. Toisella ei ole sitä enempää tai vähempää kuin toisella. Arvokkuus ja ihmisarvo liittyvät olennaisesti toisiinsa. Arvokkuuden voidaan ajatella tarkoittavan esimerkiksi ihmisen käsitystä tai kokemusta omasta mittaamattomasta arvostaan tai käyttäytymistä, joka heijastelee ihmisarvoa kunnioittavaa asennetta. Myös arvokkuus on jotain, mikä ihmisellä on ilman omaa ansiotaan. Ihmisarvon voidaan ymmärtää perustuvan ihmisen arvokkuuteen ja liittävän siihen velvollisuuden kohdella toista hänen arvokkuutensa mukaisesti. Ihmisarvon käsitteen kautta liitytään yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen ja siihen liittyviin syrjimättömyyden ja osallisuuden sitoumuksiin.

 

Tekstin kääntäminen on mielenkiintoinen matka merkityksiin ja niitä luoviin ajatuksiin. Tämän tekstin käännösprosessin parhaita puolia on ollut mahdollisuus keskustella merkityksistä ja ajatuksista toisten kanssa. Haluan erityisesti kiittää TT Elina Hellqvistiä ja TT Päivi Salmesvuorta heidän alttiudestaan, innokkuudestaan ja taidostaan. Meillä oli myös poikkeuksellinen mahdollisuus keskustella käännöksestä Luterilaisen maailmanliiton teologisen ja julkisen todistuksen osaston johtajan, TT Kaisamari Hintikan kanssa. Kirkkohallituksen ulkoasiain osasto on tehnyt suuren työn tekstin taittamisen ja teknisen toimittamisen kanssa. Toivon, että tästä linjauksesta muodostuu kirkollemme hyödyllinen keskustelun ja muutoksen väline.

 

Minna Hietamäki

TT

Luterilaisen maailmanliiton neuvoston jäsen



Lahjoitukset - Donationer
Pienkeräysnumero - Insamlingsnummer: Suomi Ahvenanmaata lukuunottamatta /Finland förutom på Åland RA/2020/1618
Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors