SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Metodismia ja ortodoksista yhteisöelämää – SEN:n hallitus kokoontui Hämeessä

Suomen metodistikirkon ainoa maalaisseurakunta Asikkalan Vesivehmaalla avasi ovensa 12.6.2017 Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallitukselle ja henkilökunnalle. Seurakunnalla on karjalaiset juuret, myös se on tehnyt evakkomatkan. SEN:n hallituksen yksi kolmesta varapuheenjohtajista on Soile Salorinne,  Vuoksenlaakson metodistiseurakunnan pastori. Kokous- ja kesäretkipäivä sisälsi myös kiintoisan tutustumisen ortodoksiseen elämäntapaan Athos-yhteisössä Lammilla. 

 

Valkoinen, kaunis puurakenteinen kyläkirkko hämäläisessä kulttuurimaisemassa, polveilevien viljavainioiden ja metsien keskellä saa monen hieraisemaan silmiään. Ollaanko ollenkaan Suomessa? Meikäläisessä maisemassa kyläkirkot ovat harvinaisia. Pastori Soile Salorinne toivottaa seniläiset tervetulleiksi seurakuntansa kirkkoon, jonka toisessa kerroksessa on myös pappila.

 

Karjalan kannakselta Hämeen sydänmaille

Vuoksenlaakson metodistiseurakunta perustettiin vuonna 1921 Vuoksenrantaan, joka tuolloin vielä virallisesti kuului Antrean pitäjään, vaikka päätös omaksi kunnaksi erottamisesta oli tehty jo vuonna 1913. Soile Salorinne kertoi, että metodistikirkon rakentamiseen liittyvät vuoksenrantalaisten erimielisyydet kirkon sijoituspaikasta. Metodistien puinen kirkko nousi 1922 Kaskiselän Noinmäelle, kunnan eteläosaan, palvelemaan noin kahdeksaasataa seurakuntalaista Vuoksenrannasta ja lähiseudulta. Keskelle kuntaa Kankaalaan sijoittui vuonna 1935 Vuoksenrannan luterilainen kirkko. 

 

Sodan, evakkovuosien, Karjalaan paluun ja lopullisen Sisä-Suomeen asettumisen jälkeen seurakunta rakensi uuden kirkkonsa Vesivehmaalle, silloisten isojen teiden risteykseen, ja se vihittiin käyttöönsä vuonna 1950. Kirkkorakennus on vuosikymmenten varrella kokenut erilaiset vaiheet. Viime vuosina seurakuntalaiset ovat pääasiassa talkoilla remontoineet rakennusta ja kirkko on palautettu ulkoasultaan alkuperäiseen muotoonsa. Se hohtaa valkoisen helmen lailla alkukesän vehreässä hämäläismaisemassa.

 

Seurakuntaan kuuluu 128 jäsentä. Se tosin kokoaa laajemman väen toimintansa piiriin. Kylän väki osallistuu tapahtumiin, joita toteutetaan talkoovoimin. Seurakunnan jäseniä asuu pitkienkin matkojen päässä kirkostaan. Säännölliseen toimintaan kuuluvat jumalanpalvelus on sunnuntaisin klo 11 ja tiistai-iltaisin kokoonnutaan raamattu- ja rukousiltaan.

 

Soile Salorinne kertoi kirkon monissa vaiheissa miettineensä Haggain kirjan sanaa: Tämän temppelin myöhempi kunnia on oleva suurempi kuin aikaisempi, sanoo Herra Sebaot. Aamuhartaudessaan Pyhän kolminaisuuden päivän tekstien ääreltä Soile tiivisti ihmeellisen Kolminaisuuden voiman: voitettu, pelastettu

- Isän rakkaus asettaa meidät vastuuseen maailmaan vaikuttamisesta. Meillä on suuri Jumala, joka toimii kauttamme.

 

Hallituksen kokousta johti varapuheenjohtaja, piispa Matti Repo, puheenjohtajan ollessa estynyt osallistumaan. Kokousasioiden käsittelyn jälkeen siirryimme lounaalle Päijänteen rannalle, kuuluisan Vääksyn kanavan äärelle, Majakkapaviljonkiin. Vaikka hieman sataa tihrutti, ei se maisemien ihailua haitannut. Kyllä on maamme kaunis!

 

Athos-yhteisö suomalaisessa kulttuurimaisemassa

Lammilla sijaitsevaan tutustuminen oli jälkimmäinen osa päivän ohjelmaamme. Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Heikki Alex Saulamo toivotti ryhmämme tervetulleiksi. Laajalla alueella puistomaisessa maisemassa Pääjärven kuntoutuskeskuksen entisissä tiloissa sijaitsevat Kaikkien Athosvuoren Pyhien Perintösäätiön toimintatilat.

 

1960-luvun loppupuolen tasakattoiset tiilirakennukset luovat ulkoapäin tasapäisen tunnelman, mutta mikä aarreaitta niiden sisältä avautuukaan! Kirkkotiloja, kappeleita, konserttisali, kahvila, kirjakauppa, näyttelytilat ym. 

 

Koskettavan kauniita ikoneita, harmonisia tilakokonaisuuksia, rauhaa huokuva lämminhenkinen tunnelma. Alue on hyvin laaja ja rakennuskantaan kuuluu myös vanha kartano. Maisemallisesti sijainti on mitä parhain, kymmenien hehtaarien alue ulottuu Pääjärven rantaan. Puisto- ja metsämaiseman vaihtelussa on runsain määrin rauhaa henkiviä polkuja, joiden varrelta löytyy uutta ihasteltavaa.

 

Kahvilan herkullisen raparperipiirakan ja kahvin lomassa saamme Heikki Alex Saulamon katsauksen luostarikeskuksen toimintaan. Ajatus luostarista juontaa juurensa opiskeluaikoihin Joensuuhun. Säätiön puheenjohtajan, TT Hannu Pöyhösen johdolla perustettiin 2006 ortodoksinen kirjakauppa Filokalia, joka toimi ja toimii edelleen vapaaehtoisvoimin. Kirjakauppa on nykyään osa Athos-yhteisöä. Sen valikoima on hyvin kattava ja siitä onkin tullut suosittu. Kirjakaupan puitteissa alkoi elää ajatus luostarielämästä. Eri vaiheiden kautta päädyttiin tänne Hämeenlinnan Lammille vuonna 2013.

 

Yhteisössä elää miehiä ja naisia. Yhteys Kreikan Athokseen oli syntynyt jo aiemmin ja yhteydet ovat edelleen hyvin tiiviit. Juuri vierailumme aikana Hannu Pöyhönen oli ryhmän kanssa pyhiinvaelluksella Athoksella. Heikki Alex Saulamo kertoi, että vaikka Athos-vuoren luostarit ovat ainoastaan miehiä varten, on Kreikassa muualla Athoksen hengen mukaisia luostareita myös naisille. Lammin Athos-yhteisössä toimii myös vapaaehtoisia, jotka asuvat muualla, mutta säännöllisesti osallistuvat toimintaan.

 

Päivärytmi rakentuu klo 6 vietettävän aamupalveluksen ja iltaisen ehtoopalveluksen pohjalle. Lounaalla luetaan kirkkoisien opetuksia. Omaa pappia ei yhteisöllä ole, mutta Hämeenlinnan ortodoksisen seurakunnan pappi käy toimittamassa liturgioita. Helsingin metropoliitta Ambrosius vihki yhteisön kappelin vuonna 2014. Toiminta perustuu säätiöpohjalle, eikä ole Suomen ortodoksisen kirkon alaista, joten taloudellista tukea kirkolta ei tule. Kaikki toimintaan tarvittavat varat on tultava muualta, siksi talkootoiminta on yhteisölle hyvin arvokasta. Olimme siis saapuneet päivän aikana jo toiseen talkookohteeseen.

 

Tutustumisemme päätteeksi kokoonnumme vanhaan röntgenhuoneeseen, joka on muuntumassa koskettavan kauniiksi pyhälle i. Ionimaalari Päivi Kristiina Loikalan bysanttilaistyyliset seinämaalaukset toistavat Raamatun kertomuksia ja pyhien elämää. Tutustuimme tähän tilaan vierailumme päätteeksi ja vaikutukset kestävät pitkään. Siinä seisoimme päät kenossa, mobiililaitteet kuvausmoodiin asennettuina ja ihmettelimme ja ihastelimme puhuttelevia maalauksia.

 

Piispa Matti Repo ja pääsihteeri Mari-Anna Pöntinen kiittivät ryhmämme puolesta Athos-yhteisön väkeä ystävällisestä vastaanotosta ja mahdollisuudesta saada tutustua yhteisöön ja sen elämään.

 

Kaiken kaikkiaan päivä oli ollut antoisa. Aluksi kappale metodismia valkeassa kyläkirkossa Karjalan kannakselta tähän päivään ja päätteeksi kappale Athos-vuoren vaikutteita kantavaa yhteisöllisyyttä keskellä suomalaista kulttuurimaisemaa.

 

Sirpa-Maija Vuorinen 


Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors           Puh / Tfn +358 40 1425 190