SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Luonto on paratiisin ikoni

Lapin ortodoksisen seurakunnan papin, rovasti Rauno Pietarisen ja kanttori Anneli Pietarisen mieliin jäävillä opastuksilla pääsimme uuden päivän alkuun. Myöhemmin tapahtuvaa ortodoksista ehtoopalvelusta silmällä pitäen isä Rauno valisti leiriväkeä palveluksen sisällöstä ja kanttori Anneli opasti sävelmissä.


– Ehtoopalveluksen sisältö jakautuu neljään osaan: luominen, lunastus, syntiinlankeemus ja Jumalan valtakuntaan saattaminen. Siinä lauletaan psalmeja, jotka ylistävät Jumalan luomistyötä, avuksihuutopsalmeja, kuten ”Syvyydestä minä huudan sinua, Herra”. Vastaus tähän on Jeesus Kristus, jota ylistetään Ehtooveisussa, vanhimmassa Raamatun ulkopuolelta tunnetussa veisussa. Vanhurskaan Simeonin toteamus ”Herra, nyt annat palvelijasi rauhassa lähteä” kiteyttää koko luomishistorian: Jumala on lähettänyt oman poikansa meidän pelastukseksemme. Jeesus paransi sairaita, opetti, kuoli syntiemme edestä, nousi kuolleista ja lähetti Pyhän Hengen. Tälle perustalle syntyi Kristuksen kirkko. Ehtoopalveluksen luomispsalmi muistuttaa meitä siitä, että ympärillämme oleva luonto on ainoa ilmoitus paratiisista. Luonto on paratiisin ikoni.

 

Kanttori Anneli Pietarinen kertoi, että ehtoopalvelus nousee kristinuskoon juutalaisesta perinteestä. Psalmilaulusävelmä on hänen mukaansa helppo omaksua. Tunturiviikon osanottajissa oli vain muutama ortodoksi, joten suurimmalle osalle lauluperinne oli ennestään tuntematonta. Mutta eipä aikaakaan, kun jo osasimme siirtyä diftongista vokaaliin ja asettaa vokaalin kielen hyppyrille. Annelin pedagogia oli erinomaista ja saimme kokea, miten koko vartalostamme tuli soitin.

 

Isä Rauno ja kanttori Anneli toimittivat ortodoksisen ehtoopalveluksen Vaeltajan ristillä Olostunturin pohjoisrinteellä. Palvelus oli vaikuttava, Luojan luomistyötä ylistävä.

 

Isä Raunon opetuspuhe palveluksen jälkeen ei jättänyt ketään kylmäksi. Hän puhui siitä, miten odotamme elämältämme iloa, valoa ja rakkautta. Kun kohtaamme Jumalan rakkauden, sanomme: ”nyt Sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään”. Ehtoollisen sakramentti tapahtuu aina Jumalan valtakunnassa. Minkä teemme tässä maailmassa, sen on oltava Jumalan valtakunnan mukaista. Jos elämme niin kuin pellossa, emme elä Jumalan valtakunnan todellisuudessa.

 

Isä Rauno kertoi myös kahdesta ikonista, jotka hän oli tuonut vaeltajan ristille, toinen oli Kristus Pantokrator (kaikkivaltias) ja toinen Jumalanäiti. Hän totesi, että ne ovat molemmat Kristus-ikoneita. Toinen on Jumalan maailmantulon ikoni ja toinen ikoni kuvaa sitä, kun Kristus saapuu kuninkuudessaan. Hän valotti myös sitä, miten aina ortodoksisen kirkon ikonostaasissa pyhän portin molemmin puolin ovat juuri nämä ikonit. Näin pyhästä portista tuotava ehtoollismalja on Kristuksen ensimmäisen ja toisen tulemisen välisessä historiallisessa jännitteessä.

 

– Liike kirkossa on liikettä kohti alttaria, joka kuvaa Jumalan valtakuntaa. Kirkkorakennuksessa koetaan aina tilan ja ajan ulottuvuus. Kun noustaan ne muutamat rappuset kohti alttaria, noustaan ikään kuin Taborinvuorelle ja tämä vuorelle nouseminen on tärkeää. Vanhassa testamentissa Jumalan ja ihmisen kohtaamiset tapahtuivat aina vuorella. Jokapäiväiset elämän asiat usein estävät meidän ja Jumalan suhteen kehittymisen, mietteet kauppareissusta, hammaslääkäriajan varaamisesta ym. ovat mielissämme päällimmäisinä.

 

– Kun nousemme vuorelle, Taborinvuorella on hyvä olla, mutta sieltä on palattava omiin koteihin. Kun palaamme vuorelta, on meidän vietävä taivaallinen valo. Voimme viedä valon sinne, missä ihmiset tarvitsevat lähimmäisen rakkautta. Jos emme koe olevamme rakastettuja, on hankalaa. Jumala on luonut meidät osoittamaan rakkautta. Marian ja hänen Poikansa ikoni muistuttaa, kuinka lähellä Jumala ja ihminen ovat.

 

– Jos elämme Kristuksessa ja Kristus elää meissä, Kristus on meidän kanssamme. Meillä on pyhä tehtävä: vietävä Jumalallista armoa ja pyhyyttä. Kun viemme, saamme takaisin. Erämaaisät opettivat, että aina pitää rukoilla. Kun heiltä kysyttiin, mitä rukous hyödyttää, antoivat he esimerkin kahdesta kupista, joista toisella ei ole tehty mitään ja toisella on päivittäin ammennettu vettä. Kuukauden kuluttua, toinen on puhdas ja toinen on likainen.

 

Isä Rauno kannusti rukoilemaan tuttujen rukousten sanoin kuten Herran rukouksen tai vaikkapa Levolle lasken luojani.



Lahjoitukset - Donationer
Pienkeräysnumero - Insamlingsnummer: Suomi Ahvenanmaata lukuunottamatta /Finland förutom på Åland RA/2020/1618
Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors