SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Reformaation merkkivuosi ekumeenisena mahdollisuutena - seminaari Helsingin Mikaelin kirkossa 27.4.2015 

Kardinaali Kurt Koch.

 

Kontulan Metrokappelissa pastori Kari Korhonen tervehti kevätkokousväkeä kertomalla seurakunnasta ja antamalla henkilökohtaisen todistuksen Jumalan armon vaikutuksesta hänen omassa elämässään.Isä Marco Pasinato, isä Jyrki Penttonen ja kirkkoherra Martti Häkkänen toimittivat ekumeenisen rukoushetken seminaarin aluksi.Martti Luther julkaisi 95 teesiään 1517. Vuonna 2017 tästä tulee kuluneeksi 500 vuotta. Merkkivuotena muistetaan kirkkojen historiaa ja reformaation merkitystä kaikkialla maailmassa. Samalla suuntaudutaan tähän päivään ja tulevaan. Merkkivuosi on ekumeeninen; sitä valmistellaan ja vietetään yhdessä kristillisten kirkkojen kesken. Ekumeeninen iltapäivä Kontulan Mikaelin kirkossa 27.4. johdatti osanottajia kohti reformaation merkkivuoden viettoa. Pääpuhujana oli kardinaali Kurt Koch Vatikaanista. 

 

Tapahtumaa isännöi yhdessä Suomen Ekumeenisen Neuvoston kanssa Kontulan ekumeeninen työryhmä, jonka muodostavat Mikaelin seurakunta (evl), Pyhän Aleksanteri Syväriläisen kappeli (ort.), Metrokappeli (SHK) ja Pyhän Henrikin seurakunta (kat.).

 

Samana päivän aamupäivällä helluntaiseurakunta Metrokappelissa pidetyssä SEN:n kevätkokouksessa kokousväki sai tutustua Metrokappelin monipuoliseen toimintaan. Seurakunnan johtaja, pastori Kari Korhosen aamuhartaudessa kuultiin puhutteleva henkilökohtainen todistus. Elämämme on Jumalan kädessä, hänen armonsa varassa jaksamme eteenpäin.

 

Seminaarin puheenjohtaja Minna Hietamäki keskustelemassa kardinaalin kanssa.Kokouksessa käsiteltiin SEN:n viime vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Uudeksi pääsihteeriksi valittiin teologian tohtori, pastori Mari-Anna Pöntinen.

 

Iltapäivän seminaari ja iltakirkko pidettiin Mikaelin kirkossa.

 

Alkuhartauden pitivät Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Martti Häkkänen, isä Jyrki Penttonen (ort.) ja isä Marco Pasinato (kat.9

 

Huomionosoitukset merkkipäivien johdosta annettiin lehtori Marianne Kantoselle ja rovasti Veijo Koivulalle. Myös vasta valittu SEN:n uusi päästiheeri Mari-Anna Pöntinen esteltiin.

 

Seminaarin puheenjohtaja, TT Minna Hietamäki avasi seminaarin.

Lehtori Marianne Kantosta ja rovasti Veijo Koivulaa muistettiin pyöreiden vuosien syntymäpäivien johdosta. SEN:n puheenjohtaja Teemu Sippo kiitti ekumeenisesti aktiivisia ja ahkeria toimijoita. Veijo Koivula pitämässä vastauspuhetta. 

Kardinaali Kurt Koch piti tilaisuuden pääesitelmän teemasta: Reformaation merkkivuoden yhteinen viettäminen ekumeenisena mahdollisuutena. Kohti yhteistä julistusta kirkosta, virasta ja ehtoollisesta?

 

Hänen puheensa pääkohdat alla:


1. Onko merkkivuosi 2017 tunnustuksellinen vai ekumeeninen vuosi?


Peruskysymys on, kuinka ymmärretään 1517.

 

Luterilainen reformaatio tuotiin eri maihin eri aikoina ja eri tavoin, Saksassa kansanliikkeenä, Pohjoismaissa esivallan päätöksellä. Reformaation satavuotisjuhlaa vietettiin 1617 konfessionalististen tunnusten alla, sitä luonnehti katolilaisvastainen polemiikki, ja sitä seurasi tuhoisa 30-vuotinen uskonsota.

 

Mikaelin kirkko oli aivan täynnä kiinnostunutta yleisöä.Lutherin teesit 1517 olivat haaste akateemiseen väittelyyn, tavoitteena Kirkon uskottavuuden palauttaminen. Tuolloin Luther ja luterilaiset vielä elivät Katolisen kirkon yhteyden sisällä. Erityisesti Augsburgin valtiopäivät 1530 edustavat pyrkimystä pelastaa Kirkon ykseys.

 

On myös otettava huomioon viimeisen 50 vuoden ekumeeninen katolis-luterilainen vuoropuhelu, joka kutsuu yhteiseen uskontunnustukseen Kolmiyhteiseen Jumalaan ja yhteiseen kuuliaisuuteen Herraamme ja Hänen sanaansa kohtaan.

 

2. Ekumeenisia kysymyksiä reformaation muistojuhlasta


a.Reformaatio ja reformi


- Reformaatio voidaan ymmärtää kirkon uudistusliikkeenä evankeliumin perustalta, keskittymisenä Jeesukseen Kristukseen Jumalan elävänä sanana ja Kirkon elämän keskuksena.

Juuri valittu SEN:n pääsihteeri Mari-Anna Pöntinen ja hänen vieressään nykyinen pääsihteeri Heikki Huttunen. Vasemalla SEN:n ensimmäinen päätoiminen pääsihteeri Risto Cantell ja oikealla pääsihteeri kaudelta 1993-2006 Jan Edström.- Reformi kuuluu katolisen kirkon elämään. Trenton kirkolliskokous aloitti mittavan reformin, joka uudisti erityisesti sääntökuntaelämän ja lähetystyön.

- Vatikaanin II kirkolliskokous pani alulle reformin, joka palautti Jumalan Sanan keskipisteeksi.

 

b. Reformaatio ja kirkollinen skisma


Pääsihteeri Heikki Huttunen luovutti kardinaalille ekumeenisen siunausristin.- Reformaattoreiden uudistukset johtivat kirkolliseen skismaan. Tästä syystä reformaation 500-vuotismuisto kutsuu reflektioon, syyllisyyden tunnustamiseen ja kääntymykseen.

- Erillisen kirkollisen rakenteen synty ei ollut Lutherin tavoite. Se on nähtävä hätätoimenpiteenä, ei reformaation onnistumisena.

 

c. Reformaatio ja traditio


- Merkitsikö reformaatio kirkon uudistumista vai johtiko se paljon radikaalimmassa mielessä kirkon olemuksellisen luonteen muutokseen?

- Reformaatiokirkkojen historia on etäännyttänyt niitä perusluonteisesta kirkollisesta rakenteesta, joka on kehittynyt 100-luvulta alkaen ja joka on yhteistä katoliselle, ortodoksiselle ja orientaalis-ortodoksisille kirkoille. Tämä rakenne perustuu eukaristiaan ja piispalliseen järjestykseen, kun taas reformaatiosta syntyneet yhteisöt ovat kirkko eri tavoin.

- Nähdäänkö reformaatio uutena mallina, joka pysyvästi erottaa “protestanttisen” ja “katolisen”, vai nähdäänkö se ekumeenisesti “yhden universaalisen kirkon uudistuksena ja uudistumisena”?

 

3. Historiallisesta konfliktista ekumeeniseen yhteyteen


a. Historiallisten konfliktien kohtaaminen


- Sekulaarien kansallisvaltioiden kehitys tunnustuskunnallisine rajoineen on suuri taakka ja  kolmekymmenvuotisen sodan pitkäaikainen seuraus.

- Meidän on myönnettävä, että maallistuminen on Lännen kirkon jakaantumisen tahaton seuraus ja siten suurelta osin kristittyjen omaa syytä.

- Katolilaisten ja luterilaisten on hyvä yhdessä tunnistaa ja tunnustaa väärinkäsitykset ja vääryydet, joita olemme toinen toistamme kohtaan jatkaneet 500 vuotta. Sellaisen julkisen katumuksen tulee olla ensi askel yhteiseen reformaation muiston viettoon.

 

b. Yhteyden uudelleenlöytäminen


- Luther voi olla yhteinen opettaja siinä suhteessa, että Jumalan tulee aina olla Herra ja että meidän olennaisin inhimillinen vastauksemme on aina täydellinen luottamus ja kunnioitus Häntä kohtaan.

 

c.Toivon polkuja tulevaan


Tuskallisen menneisyyden tunnustaminen ja ilo ekumeenisista edistysaskeleista johtaa toivoo, että reformaation juhla antaa meille mahdollisuuksia syventää yhteyttämme.  Ekumeenisen asiakirjan “From Conflict to Communion” tärkeä anti on, että siinä paneudutaan keskeisiin kiistanalaisiin ulottuvuuksiin, vanhurskauttamisoppiin, raamatun ja tradition suhteeseen, eukaristiaan ja kirkon palveluvirkaan. Sillä ei kuitenkaan ole samaa sitova luonnetta kuin asiakirjalla Yhteinen julistus vanhurskauttamisesta, jonka luterilaiset ja katolilaiset allekirjoittivat vuonna 1999. 

 

Pyhän paavi Johannes Paavali II mukaan se on tärkeä ekumeeninen virstanpylväs, koska se sisältää pitkälle menevän luterilais-katolilaisen yhteisymmärryksen kysymyksestä, joka aiheutti reformaation. Tiellä kohti täyttä ykseyttä on vielä ratkaisevia kysymyksiä. Opetuksen kirkosta ja sen papillisesta tehtävästä ja virasta tulee olla keskeisesti esillä luterilais-katolisen vuoropuhelun tulevissa vaiheissa. Tavoitteena tulisi olla vastaavanlainen yhteinen julistus kirkosta, eukaristiasta ja palveluvirasta.

 

4 Reformaation Kristus-keskeisen ytimen muistaminen


Vuosi 2017 on hyvä mahdollisuus aloittaa uusi ekumeeninen kamppailu täyden ykseyden saavuttamiseksi reformaatiosta syntyneiden kirkkojen sekä yhteisöjen ja katolisen kirkon välillä, katumuksen, kiitollisuuden ja toivon hengessä. Kysymys kirkon todellisesta luonteesta on jälleen ajankohtainen, samoin kuin se oli reformaation aikana. Kenellä ja millä palveluviralla on mandaatti puhua ja toimia kirkon nimissä?

 

Lutherin käsityksen mukaan uskovien osallisuus Kristuksesta edellyttää Kristuksen ruumiin ykseyttä. Kirkon ykeys on siten myös Lutherille uskon asia. Uuden kirkon perustamisen täytyi siksi olla mahdoton ajatus hänelle. Toivon, että kysymys kirkon luonteesta, joka jäi vaille selkeyttä Lutherin aikana, voisi selkiytyä nyt 500 vuotta myöhemmin ja johtaa kasvavaan kirkolliseen yhteyteen luterilaisten ja katolilaisten kesken. 

 

Tämä on mahdollista jos palaamme reformaation ytimeen, kuten paavi Benedictus ilmaisi asian vuonna 2011: ”Lutheria haastoi jatkuvasti kysymys Jumalasta, se oli hänen suuri intohimonsa ja motivaationsa koko hänen elämänvaelluksensa ajan.” Ekumenia voi aikamme maallistuneessa maailmassa seurata Lutheria ja todistaa, että Jumala elää ja on todellinen. Kristittyinä emme usko mihin jumalaan tahansa, vaan Jumalaan, joka ilmaisi näkyvät, konkreettiset kasvonsa ihmisessä Jeesus Nasaretilainen.

 

Jos luterilaiset ja katolilaiset keskittyvät yhteistyössä kysymykseen Jumalasta ja Kristus-keskeisyydestä, ekumeeninen reformaation juhlinta on mahdollista. Reformaation merkkivuosi 2017 kutsuu meitä Lutherin hengessä todistamaan ylösnousseesta Kristuksesta, ja se myös velvoittaa meitä viettämään tätä muistoa yhdessä.

 

Kommentaattoreina olivat 

  • Piispa Simo Peura, Suomen evankelis-luterilainen kirkko
  • Projektipäällikkö Aino Nenola, Suomen ortodoksinen kirkko
  • PhD Toivo Pilli, vapaakristillinen näkökulma

Kuvat: Veijo Koivula ja Sirpa-Maija Vuorinen.
Klikkaa kuvia, niin ne avutuvat uuteen ikkunaan.

 

2015_Commemoration, Kurt Cardinal Koch


2015-04-27 Reformationsgedenken, Kardinal Kurt Koch, Finnland.pdf


Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors           Puh / Tfn +358 40 1425 190