SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Tarek Al-Khoury: Emme voi jättää Syyriaa taaksemme 

Vierailulla eduskunnassa 22.10. Vasemmalta kansanedustaja Tuomo Puumala, Tarek Al-Khoury ja kansanedustaja Peter Östman. Kuva: Jan Edström.

 

Mitä enemmän on aseita, sitä enemmän on tappamista, kiteyttää ekumeenisen vastuuviikon vieras Tarek Al-Khoury. Tänä vuonna vastuuviikolla kampanjoidaan väkivallan markkinoiden poistamiseksi. Al-Khoury tuntee syyrialaisena hallitsemattoman asekaupan haittoja ja kytköksiä vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin ja sotatoimiin.

 

Nuori mies on kristitty, joka pakeni muutama vuosi sitten sotaa Beirutiin, Libanoniin siirtäen samalla armeijaan menoaan. Hän ei halua eikä voi uskonsa takia osallistua tappamiseen. Al-Khoury ajattelee, että jokaisella kristityllä tulisi olla väkivallaton elämäntapa.

 

– Kristityt ovat haluttuja sotilaita armeijassa, koska heillä on ihmisinä hyvä maine. Armeijaan ei tarvitse mennä, jos maksaa valtiolle 15 000 euroa, kertoo Tarek Al-Khoury ja toteaa raskain mielin, että vaadittua summaa on mahdotonta saada kokoon.

 

Hän pistäytyy perheensä luona Damaskoksen läheisyydessä maaseudulla noin joka toinen kuukausi. Monet kristityt ovat lähteneet alueelta turvallisuussyistä.

 

– Osa oppositiosta koostuu radikaaleista, jotka haluavat Syyriasta sellaisen islamilaisen valtion, missä kristityillä ei olisi sijaa. On jo paikkoja kuten juuri Damaskoksen maaseudulla, missä kristityt joutuvat maksamaan siitä, että voivat asua alueella. Raggassa itäisessä Syyriassa vajaa kuukausi sitten kirkosta poistettiin risti ja tilalle nostettiin al-Qaidan lippu, kertoo Tarek Al-Khoury surullisin silmin ja muistuttaa kristittyjen historiasta Syyriassa.

 

– Emme voi jättää Syyriaa taaksemme. Antiokiassa, Syyriassa alettiin Jeesuksen seuraajia ensimmäistä kertaa kutsua kristityiksi. Paavali kastettiin juuri Damaskoksessa. 55 kilometrin päässä Damaskoksesta sijaitsevassa Maalulan kylän Pyhän Teklan luostarin kalliojyrkänteen luolat sijoittuvat kristinuskon ensimmäisille vuosisadoille ja kylässä osataan vielä arameaa, luettelee Tarek Al-Khoury kristinuskon jälkiä kotimaassaan.

 

– Kristityt ovat osa Syyriaa ja heillä on vielä oikeus ottaa kantaa väkivallan mielettömyyteen. Kristityt ovat ainoita, jotka ovat pystyneet elämään rinnakkaiselossa eri uskonnollisten ryhmien kanssa joka puolella Syyriaa.  Muslimiystäväni arvostavat kristinuskon rakkauden sanomaa. Uskon, että kristityillä on rooli toimia sillanrakentajina eri osapuolten välillä; rakentaa ilmapiiriä, missä eri näkökulmat huomioidaan yhteisen Syyrian rakentamiseksi, hän toteaa ja jää miettimään tehtävän vaikeutta.

 

– Kuinka voimme antaa anteeksi? Kuinka voimme opettaa ihmisiä antamaan anteeksi, jotta pääsemme pois koston kierteestä ja menemme eteenpäin?

 

Tarek Al-Khoury on kuulunut lapsesta asti ortodoksikristittyjen nuorisoliikkeeseen. Yli 70-vuotias OYM (Orthodox Youth Movement) toimii aktiivisesti esimerkiksi Libanonissa syyrialaisten auttamiseksi. Järjestön jäsenien muodostamasta yhteisöstä on tullut monelle sotaa paenneelle nuorelle perheen korvike. 

 

– Autamme työnhaussa ja asunnon saamisessa. Viikoittaiset kokoontumiset ovat osoittautuneet nuorille tärkeäksi tueksi, sosiaalisesti ja hengellisesti, sanoo OYM:ssa työskentelevä Al-Khoury.

 

Ortodoksinuorten kokoontumisissa jaetaan raskaita kokemuksia. Nuoria mietityttää synnyinmaansa tulevaisuus. Sota ei tuhoa vain historiallisia rakennuksia ja tämän päivän elämää vaan se murskaa myös tulevaisuutta. Tarek Al-Khoury pohtiikin, että minkälainen mentaliteetti muodostuu sodassa eläville lapsille.

 

– Lapset matkivat aikuisia leikeissään. He seisovat totisina itse tehtyjen puupyssyjen kanssa kuin tarkastuspisteiden sotilaat ja tivaavat henkilöpapereiden perään, kuvaa Tarek Al-Khoury näkemäänsä lasten leikkiä ja kertoo tuntevansa tästä suunnatonta tuskaa.

 

Kirkot tekevät Syyriassa humanitaarista avustustyötä. Tarek Al-Khoyryn kotikaupungissa kirkko muun muassa auttoi ramadanin paastokuukauden ruuan valmistamisessa. Aleppon syyrialais-ortodoksinen metropoliitta Yohanna Ibrahim ja kreikkalais-ortodoksinen metropoliitta Boulos Yazigi esimerkiksi tekivät töitä kidnapattujen vapauttamiseksi ja heidät itse kidnapattiin viime keväänä.

 

– Kirkonmiesten tilanteesta ei ole vieläkään varmaa tietoa. Voimme vain rukoilla heidän puolestaan, huokaa Tarek Al-Khoury.

 

Metropoliitta Yohanna Ibrahim tunnetaan uskontodialogitoimijana ja hän kuten monet muut kirkossa ovat puhuneet dialogin puolesta. Tarek Al-Khoury mainitsee myös useamman kerran vuoropuhelun ja yhteistyön tarpeellisuuden. Hänellä itsellään on kokemusta ekumeenisista kohtaamisista.

 

- Dialogi ohjaa hänen mielestään ihmisiä kunnioittamaan toisia ja kasvattaa näin ihmisiä elämään sovussa keskenään. Dialogi opettaa myös itsekritiikkiä, joka voi tuoda toiveen muuttua ajattelussaan ja toiminnoissaan parempaan suuntaan.

 

Meneillään oleva (20–27.10.2013) on Suomen kaikkien kirkkojen ja monien kristillisten järjestöjen ihmisoikeuskampanja, jossa kirkot toimivat oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Vastuuviikkoa järjestää ja koordinoi Suomen Ekumeeninen Neuvosto. Vastuuviikon aikana seurakunnissa järjestetään teemaan liittyviä jumalanpalveluksia ja keskustelutilaisuuksia.

 

Heidi Rautionmaa


Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors           Puh / Tfn +358 40 1425 190