SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Elina Vuola: Uskonto rauhan edistäjänä – rajoituksia ja mahdollisuuksia

 

Elina Vuola on tutkija, joka haluaa herättää tutkijoita niin Kehitysmaatutkimuksen, naistutkimuksen kuin valtiotieteellisen tutkimuksen alalla arvioimaan uskontoa uudestaan. Hänen mukaansa käsitykset uskonnosta ovat vanhanaikaisia ja yksipuolisia. Yliopistomaailmassa on juututtu 1960-luvulla syntyneeseen sekularisaatio-oletukseen, jonka mukaan yhteiskunnan maallistuminen näyttää väistämättömältä.

 

Uskonnon merkitystä ei ole arvioitu kriittisesti vaan uskonnon merkitys on kielletty, sillä maallistumista on pidetty toivottuna kehityksenä. Tilanne on pikku hiljaa muuttumassa, mutta tutkimusta vaivaa yhä uskonnon merkityksen yli- ja aliarviointi.

 

– Toisaalla uskonnon merkitystä ei huomioida, toisaalla kaikkia kulttuurisia ilmiöitä tarkastellaan uskonnon linssin kautta, se vääristää, Vuola sanoo.

 

– Maallistuminen on poikkeus, Vuola huomauttaa. Myös meillä, sekulaaristuvana pidetyssä yhteiskunnassa maallistuminen ja uskonnon nousu ovat samanaikaisia ja jopa lomittaisia kehityskulkuja. Siksi tiedettä ja koko kulttuuria vaivaava uskontosokeus on murrettava.

 

Vuolan mukaan uskonnon merkityksen huomioiminen rauhan kysymyksissä edellyttää uskonnon ulottuvuuksien tunnistamista: Uskontoa ei pidä nähdä vain uskonnon oppeina vaan huomioida siihen liittyvät rituaalit, tunteet, moraaliset kysymykset, yhteisö, sekä uskonnon kulttuurisidonnaisuus. Lisäksi tarvitaan valtakysymysten tunnistamista, niin uskontojen välillä kuin uskontojen sisälläkin. Uskonnon mahdollisuuksien ja rajoitusten arvioiminen rauhan kysymyksissä vaatii kriittisyyttä ja ymmärrystä valtavan moninaisella uskonnon kentällä.

– Tärkeintä on, ettei uskontoa redusoida yhteen ulottuvuuteen, Vuola painottaa.

 

Vuolan mukaan tarvitaan lisää uskonnonlukutaitoa, kykyä nähdä uskonnon moninaisuus ja kontekstuaalisuus.

– Uskonnonlukutaito ei vaadi uskonnon ammattilaisuutta tai omaa uskonnollista vakaumusta. Syvempää ymmärrystä lisää uskonnollinen kielitaito – se, että hallitsemme jonkin uskonnon kielen ja kulttuurin omanamme.

 

– Uskonnon rooli on ambivalentti: Uskonnoissa on mahdollisuudet kaikkein suurimpaan pahaan mutta myös kaikkein suurimpaan hyvään, Vuola korostaa ja sanoo uskovansa, että uskonnoilla olisi annettavaa rauhanprosesseissa.

 

Nykyään on alettu puhua joissain yhteyksissä uskontopohjaisesta diplomatiasta. Vuola näkee, että uskontopohjainen diplomatia voi tarjota erilaisia välineitä ja rooleja rauhantyöhön. Uskontojen vahvuuksia voivat olla esimerkiksi rituaalisuus, opetusten velvoittavuus, jumala-auktoriteetin tunnustaminen, sekä uskonnollisten johtajien esimerkki. Uskonnoilla on paljon tekstejä ja teologiaa, joista voidaan ammentaa. Toisaalla uskonto voi olla yhteinen kieli osapuolten välillä.

 

Tärkeää onkin uskontojen tuntemus ja kriittisyys omaa ja toisen perinnettä kohtaan. Kriittisyys ei tarkoita uskontojen kilpailuttamista tai vääräksi osoittamista. Vuola sanoo oppineensa paljon ruotsalaisen teologin, Krister Stendahlin ajatuksista Pyhästä kateudesta. Pyhä kateus on Vuolan mielestä hyvä tapa lähestyä toista uskontoa kriittisesti:

– Mitä tuossa toisessa perinteessä on kehittyneempää tai paremmin kuin omassani. Samalla saan nähdä myös omassa perinteessäni kadehdittavia piirteitä, sanoo Vuola.

 

Vuolan esityksen jälkeen yleisöä kiinnosti, miten kateus eroaa ihailun tunteesta.

 

– Se on syvempi. Siihen sisältyy ajatus siitä, että haluaisin jotain, mitä toisella on, Vuola sanoo.

 

Kuulijat halusivat myös palata uskonnon mahdollisuuksiin rauhanprosesseissa. Pitääkö uskonnon olla tietynlaista, että se voi edistää rauhaa? Voiko esimerkiksi fundamentalistinen uskonto olla rauhan rakentajana?

 

Vuolan mukaan fundamentalismi asettaa rajoitteita, mutta ei sulje pois kaikkia mahdollisuuksia – jos molemmat osapuolet jakavat fundamentalistisen uskontulkinnan, uskonto voi toimia perustana, josta haetaan yhteisesti hyväksyttyjä arvoja ja ajatuksia. Hän korosti, että uskonnollinen itsekriittisyys on kuitenkin avain kestävään uskonnolliseen kohtaamiseen.



Lahjoitukset - Donationer
Pienkeräysnumero - Insamlingsnummer: Suomi Ahvenanmaata lukuunottamatta /Finland förutom på Åland RA/2020/1618
Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors