SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Lauri Kemppainen: Väkivallan viisaus ja armollinen hirmulisko 

 

Onko väkivalta luonnollista? Niin meille uskotellaan, väittää teologi ja rap-artisti Lauri Kemppainen. Maailmassa vallitsee uhriekonomia, jossa jotkut on uhrattava väkivallalle, jotta rauha säilyy. Väkivallan viisaudessa armollisuus näyttää hyperempaattiselta hourailulta.

 

Kemppainen tarkastelee kristinuskon uhriekonomiaan tekemää säröä Terrence Malickin The Tree of Life - elokuvan lyhyen kohtauksen kautta. Kohtauksessa nälkäinen hirmulisko päättää säästää heikon ja haavoittuneen lajitoverin.  Kohtaus voi olla katsojasta korni, mutta vilpitön – siinä kuvataan hetkeä, jolloin armo syntyy. Kemppaisen mukaan juuri armollisen hirmuliskon todellisuudesta meidän on kuitenkin pidettävä kiinni: muuten antaudumme kyynisyydelle ja asetumme tarkastelemaan maailmaa perspektiivistä, jota hallitsee väkivallan viisaus.

 

Kemppainen antaa esimerkin:

– Jos kymmenet tuhannet pakolaiset hukkuvat Välimereen, se on teille parempi kuin että koko 750 miljoonan asukkaan Eurooppa joutuu sekasortoon. Tämä on viisautta. Väkivallan viisautta.

 

Jos väkivaltaa pidetään luonnollisena tai tämän maailman viisautena, armo on hairahdus. Kristillinen maailmankatsomus kuitenkin kieltää väkivallan viisauden. Kristillisestä maailmankatsomuksesta käsin väkivalta on välttämätön paha. 

 

Väkivaltaa ei pidä hyväksyä yhteiseen hyvään vedoten – utilitaristinen uhriekonomia on Jumalan yksinoikeus. Kristillisyydessä kärsimys tiivistyy jokaiseen yksilön tragediaan: siksi väkivaltaan ei pidä suhtautua välinpitämättömästi ja kyynisesti. Kristityllä ei ole oikeutta nähdä uhriekonomiassa viisautta tai traagista kauneutta. Kärsimyksen olemassaoloa ei tule puolustaa luonnollisuuden nimissä tai siksi, että maailman tasapaino vaatisi väkivaltaa ja uhrautumista.

– Kristillistä ehdottomuutta on väittää, että jokainen Välimeren nielemä ihmiskohtalo on tragedia, jonka äärellä ainoa hyväksyttävä lohtu on mahdottomalta tuntuva usko ylösnousemukseen, Kemppainen sanoo.

 

Kristityn osa on katsella maailmaa Kristuksen kyynelten läpi. Niiden kyynelten, joita Jeesus itki Lasaruksen haudalla. Kristityn tehtävä on pysyä heikoimman rinnalla mutta mistä Jumala voidaan tässä maailmassa löytää?

 

– Jumalan voi löytää esimerkiksi kyvystä unelmoida hirmuliskon armollisuudesta. Jumala näkyy siinä, kuinka kauniiksi maailma on mahdollista visioida., Kemppainen sanoo.

 

Kemppaisen mukaan katsomuksetonta yhteiskuntaa ei ole, koska katsomuksettomia ihmisiä ei ole. Ei siis ole merkityksetöntä, näemmekö armollisuuden lapsellisena haihatteluna. Kemppainen väittää, että kristillinen maailmankatsomus on armollisen hirmuliskon maailmankatsomus:

 

– Maailmankatsomus, joka tunnistaa hirmuliskon armollisuudesta haaveilevassa visiossa Jumalan läsnäolon – ontologisen totuuden, jonka kirkkaudessa väkivallan viisaus kuihtuu vapisevaksi varjoksi.

 

Kemppainen myöntää, että asetelmassa on kaikuja Rene Girardin ajattelusta, jossa syntipukki, uhri on yhteisön tapa käsitellä väkivaltaa. Hän kuitenkin sanoo itse käsittelevänsä uhrin ja armon käsitteitä kosmisemmalla tasolla. Käytännön todellisuudessa ei aina ole yksiselitteisiä vastauksia siihen, miten asioita pitäisi arvioida. Joskus ainoa keino katkaista väkivalta voi olla väkivalta.

 

Toisaalta historia tuntee esimerkkejä, kuten armenialaiset, jotka itse näkevät uhrautumisensa todistuksena. Kemppainen myöntääkin, että armollinen hirmulisko ja väkivallan viisaus elävät todellisuudessa rinnakkain. Kuva armollisesta hirmuliskosta tuo kuitenkin perspektiivin ja muistuttaa, että maailman väkivaltaisuus ei ole ainoa vaihtoehto. Siksi kristillistä väitettä maailmasta tulee tarkastella rehellisesti ja verrata siihen, mitä ympärillään näkee.

 

– Miten nuo kaksi kuvaa ovat sovitettavissa?, Kemppainen kysyy itseltään ja yleisöltä.

 

Kemppaisen sanat saavat yleisön kommentoimaan sitä, miten armollisuuden unelma sitoo meidät vastuuseen väkivallasta: Myös ne, jotka näkevät uhraamisen, mutta eivät estä sitä, ovat mukana uhraamisessa. 

 

Toisaalta pohdittiin sitä, miten armollisuuden perspektiivi siirtyy kuvitelmista ihmisten väliseen kohtaamiseen: Myötätuntoisen kohtaamisen kautta annamme toisillemme parhaan todistuksen Jumalasta. Kohtaamisen taustalla lienee kuvitelma armollisesta hirmuliskosta.

 



Lahjoitukset - Donationer
Pienkeräysnumero - Insamlingsnummer: Suomi Ahvenanmaata lukuunottamatta /Finland förutom på Åland RA/2020/1618
Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors