SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Uskonnon- tai vakaumuksenvapaus on ihmisoikeus, ei etuoikeus

Kuvassa vasemmalta oikealle: Iida Juutilainen, Ajani Micheal Ayodele, Ojagbule Samuel Oluwatosin, Adetokunbo Emmanuel Adekunle, Adebayo Anthony Kehinde, Mari-Anna Auvinen, Kolade O Fadahunsi ja Anna Hyvärinen. Kuva: Suvi-Tuulia Vaara.

Suomen Ekumeenisessa Neuvostossa vieraili 11.2.2020 ryhmä ekumenian ja ihmisoikeuksien asiantuntijoita Nigeriasta. He edustavat mm. Nigerian kristillistä neuvostoa ja neuvoston perustamaa Kirkko ja yhteiskunta -instituuttia. Tapaamisessa kuultiin Nigerian ihmisoikeustilanteesta ja kirkkojen yhteistyöhankkeista ihmisoikeuksien edistämiseksi.


Tapaamiseen osallistuivat SEN:n puolesta Mari-Anna Auvinen, Anna Hyvärinen ja Suvi-Tuulia Vaara. Vieraana tapaamisessa olivat:

  • Very Reverend Kolade O Fadahunsi, Director, Institute of Church & Society, Ibadan Nigeria
  • Deacon Adebayo Anthony Kehinde - Executive Secretary Cultural Youth Initiative Movement of Nigeria (CYIMN) Commissioner, World Council of Churches (WCC) Commission of the Churches on International Affairs (CCIA) and Ecumenical Officer the Church of the Lord (Aladura) Worldwide
  • Mr. Adetokunbo Emmanuel Adekunle - the Program Officer of the Institute of Church and Society
  • Brother Ajani Micheal Ayodele - National Vice President, Cultural Youth Initiative Movement of Nigeria (CYIMN) Ecumenical Director, Christ Apostolic Church Remo.
  • Brother Ojagbule Samuel Oluwatosin - National Programme Director Christian Council of Nigeria (CCN) Youth Body.

Vieraita luotsasi teologian opiskelija Iida Juutilainen.

Nigerian kristillinen neuvosto edistää yhteiskunnallista kehitystä

Kuvassa etualalla: Adebayo Anthony Kehinde, takana vasemmalta oikealle: Ajani Micheal Ayodele, Ojagbule Samuel Oluwatosin, Adetokunbo Emmanuel Adekunle, Mari-Anna Auvinen, Suvi-Tuulia Vaara, Kolade O Fadahunsi, Anna Hyvärinen ja Iida Juutilainen.Nigerian kristillinen neuvosto (Christian Council of Nigeria CCN) perustettiin kristittyjen lähetystyöntekijöiden toimesta jo ennen Nigerian itsenäistymistä vuonna 1929 – vuonna 2019 juhlittiin neuvoston 90-vuotista taivalta. Tällä hetkellä CCN:ssä on 17 jäsenkirkkoa.

 

Nigeria itsenäistyi vuonna 1960, jolloin CCN aloitti keskustelut siitä, miten se voisi edistää Nigerian yhteiskunnallista kehitystä. Keskustelujen tuloksena perustettiin Kirkko ja yhteiskunta -instituutti (Institute of Church & Society). Instituutin tarkoituksena on tuoda yhteen teknokraatteja, poliittisia johtajia ja eri uskontoryhmien johtajia keskustelemaan yhteiskunnallisista kysymyksistä ja niiden mahdollisista ratkaisuista. Instituutti toimii myös eri kirkkokuntien yhteisenä toimintaympäristönä.


Instituutin tavoitteena on edistää demokraattista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa erilaisin ihmisoikeus-, ruokaturva- ja ilmastonmuutoshankkein. Se pyrkii rakentamaan nigerialaisten tietoisuutta Nigeriasta sekulaarina valtiona, joka on monimuotoinen lukuisten etnisten ryhmien yhteenliittymä. Moniäänisessä maassa on aina eroavaisuuksia, konflikteja, pyrkimyksiä vapauteen ja poliittisen vallan tavoittelua.

Uskontojen mosaiikki

Nigerialaiset ovat hyvin uskonnollisia. Nigerian pohjoisosa on muslimivaltaista, keskiosissa maata kristillisten vähemmistöjen osuus kasvaa 20 prosenttiin ja etelään tultaessa kristinusko on ylivoimaisesti valtauskonto. Nigeriassa on n. 200 miljoonaa asukasta. Lounaisosissa maata väestön koulutustaso on muuta maata korkeampi, kiitos varhaisen lähetystyön. Myös median rooli on näissä osissa vahvempi. Lounaassa väestöstä 60 % on kristittyjä, 40 % muslimeja. Uskontojen väliset avioliitot ovat yleisiä, suvaitsevaisuus on osa arkea ja useat muslimijohtajat ovat käyneet kristittyjen lähetystyöntekijöiden perustamia kouluja. Karkeasti ottaen Nigerian väestöstä puolet on kristittyjä, puolet muslimeja. Sen lisäksi maassa on jonkin verran perinteiseen afrikkalaiseen uskontoon kuuluvia.

 

Nigeria on virallisesti sekulaari valtio, jossa jokaisella on laillisesti oikeus harjoittaa valitsemaansa uskontoa. Käytännössä asia ei kuitenkaan mene näin, eikä esimerkiksi uskontojen välisiä avioliittoja aina katsota hyvällä. Lapsilla ei myöskään useinkaan ole mahdollisuutta valita itse uskontoaan tai vakaumustaan.

Uskonto on politisoitunut paljolti Nigeriassa. Äänestyspäätökset tehdään uskonnon perusteella. Kirkkojen ja moskeijoiden tulisi tehdä työtä yhdessä ongelmien ratkaisemiseksi, nigerialaisina ja henkilön uskonnosta riippumatta.


Historian aikana sotilaallinen sekaantuminen Nigerian politiikkaan on ollut yleistä. Vuonna 1999 valtiossa palattiin demokratian tielle, mutta nepotismista ja sotilaallisesta hallinnosta johtuen kansalaisten luottamus on heikkoa. Monet näkevät koston olevan välttämätöntä. Samalla jako kristittyihin ja muslimeihin on alkanut kasvaa. Kaikkia aseita ei kerätty pois sotilaallisen aikakauden jäljiltä, minkä seurauksena maassa on vakavia turvallisuushaasteita. Nigerian yleisinä haasteina ovatkin mm. heikko turvallisuus, nepotismi, läpinäkymättömyys, tilivelvollisuuden puute ja huono hallinto.

 

Kirkko ja yhteiskunta -instituutti on ollut aktiivinen uskontojen välisissä aloitteissa. Aloitteissa yritetään etsiä yhteistä toimintapohjaa eri uskonnoista tuleville nuorille ja nuorille aikuisille. Resursseja yhdistetään narratiivin muuttamiseksi. Halutaan luoda uusi alku ja kertomus sille, mitä tapahtuu, kertomus kaikille yhteisestä ja suvaitsevaisesta Nigeriasta.

Uskonnon- tai vakaumuksenvapaus osana agendaa

Instituutin tehtäviin lukeutuu uskonnon- tai vakaumuksenvapauden edistäminen. Työmuoto alkoi SEN:n silloisen ihmisoikeusasiantuntija Anna Hyvärisen ja Kirkkojen maailmanneuvoston ihmisoikeusasiantuntijan Jennifer Philpot-Nissenin vierailtua Nigeriassa (15.-27.11.2017). Matkan tarkoitus oli fasilitoida ihmisoikeustyöpajoja ja koota tietoa YK:lle Nigerian sekä tarkastelua varten.

 

Lue lisää Nigerian vierailusta:

 

Kirkko ja yhteiskunta -instituutti on järjestänyt neljä uskonnon- tai vakaumuksenvapaustyöpajaa eri paikkakunnilla ympäri Nigeriaa. Eri uskontojen edustajia oli kutsuttu mukaan työpajoihin. Työpajojen viestin mukaan uskonnon- tai vakaumuksenvapaus on ihmisoikeus, ei etuoikeus.

 

Työpajojen jälkeen paikkakuntalaiset jatkavat teeman edistämistä alueellaan. Tekeillä on työpajojen pohjalta laadittava kansallinen uskonnon- tai vakaumuksenvapausraportti toimintaideoiden antamiseksi virallisille instituutioille ja hallitukselle.

Viisi miljoonaa puuta viidessä vuodessa

Nigerian hallitus on ottanut tavoitteekseen taistella ilmastonmuutosta vastaan istuttamalla 25 miljoonaa puuta ympäri maata. Nigerian kirkot ja Kirkko ja yhteiskunta -instituutti ovat keskustelleet asiasta hallituksen edustajien kanssa ja ottaneet haasteen vastaan lupaamalla istuttaa viiden vuoden aikana viisi miljoonaa puuta. Hankkeessa tehdään yhteistyötä muslimiyhteisöjen kanssa. Puita tullaan istuttamaan alueille, jotka ovat helposti tavoitettavia ja helposti valvottavia. Kullekin valittavalle alueelle istutetaan n. 200 000 puuntaimea.


Projekti on valtava, mutta kirkot luottavat sen läpiviemiseen. Kumppaneita muista maista kutsutaan auttamaan talkoissa taloudellisesti. Instituutilla on valmius hankkeeseen ja sen evaluointiin sekä hyvä näyttö kyvystä vastaanottaa lahjoituksia ja evaluoida niiden käyttöä. Mutta koska Nigeria on maa-alaltaan ja väestöltään valtava, on haastekin suuri, ja taloudellisia resursseja tarvitaan lisää.

Ilmastonmuutos syynä hyökkäyksiin kristittyjen maatiloille

Puiden istuttaminen sekä hillitsee ilmastonmuutosta, että auttaa tervehdyttämään pohjoisen ilmastonmuutoksen kuivettamia laidunmaita. Maan pohjoisosissa metsäkato ja aavikoituminen ovat todellisia ongelmia. Laidunmaiden elpyessä pohjoisen fulani-paimentolaisten ei tarvitsisi siirtyä etelämmäksi etsimään laitumia karjalleen. Ongelmia on syntynyt, kun islamia harjoittavat paimentolaiset ovat uusille alueille siirtyessään vieneet väkivaltaisesti kristittyjen maatilallisten maita ja ajaneet maatilallisia tuhansittain tiluksiltaan pakolaisleireihin. Hyökkäykset ovat vieneet monen hengen.

 

Väkivaltaa on koettu molemmin puolin, ja hyökkäykset sekä niistä seuranneet konfliktit ovat synnyttäneet kostotoimenpiteitä ja suvaitsemattomuutta kansanryhmien parissa. Moni aseistautuu puolustaakseen itseään. Viranomaiset eivät ole puuttuneet tilanteisiin riittävästi, eikä kiistaa maankäytön oikeuksista ole helppo ratkaista, koska Nigeriassa kaikki maa on valtion omistaa, ei yksityistä. Näin ollen maatilalliset eivät varsinaisesti omista maitaan, ja paimentolaiset väittävät hyödyntävänsä valtion maita elääkseen. Kirkot auttavat maansisäisiä pakolaisia pakolaisleireissä ruuan ja muiden hyödykkeiden jakelulla.

 

Perimmältään tässä usein uskonnonvapauskysymykseksi leimatussa konfliktissa on kyse tosiallisesti maankäyttökonfliktista, jonka taustalla ovat ilmastonmuutokset tuomat haasteet. Monietnisessä valtiossa konfliktiin kytkeytyy kuitenkin myös etnisyys ja uskonto, koska eri etniset-, kieli- ja uskontoryhmät harjoittavat perinteisesti eri ammatteja, tässä tapauksessa hausaa puhuvat fulanit ovat paimentolaisia, kun taas mm. yorubaa puhuvat kristityt ovat maanviljelijöitä. Laidunmaiden harventuessa maakonflikteihin liittyvät siten myös kielten, kulttuurien, elintapojen ja uskontojen yhteentörmäykset, mikä aiheuttaa pelkoa toisen uskonnon invaasiosta ja lisäkonflikteja ryhmien välillä.


Asekaupan hallinta on suuri haaste aiheuttaen lisäongelmia. Nigeria on allekirjoittanut YK:n asekauppasopimuksen () toisin kuin sitä ympäröivät valtiot. Aseita on liikkeellä myös sotilaallisen hallinnon jäljiltä. Niitä tulee jatkuvasti lisää valtion rajojen yli naapurimaista ja muista maista ilman riittävää valvontaa. Kun aseita on väärissä käsissä, haluavat monet suojautua omistamalla aseita. Näin esimerkiksi maakonflikteista tulee helposti verisiä ja koko maan turvallisuustilanne kärsii.

Uskontojen yhteistyöllä luodaan kaikille yhteistä Nigeriaa

Nuorten keskuudessa on havaittavissa suvaitsemattomuuden lisääntyminen, mikä juontaa ekstremismin ja vihapuheen lisääntymisestä. Ekstremistiset ääriryhmät saavat rahoitusta ja tukea muista maista, mm. islamilaisilta ryhmiltä. Monet kärsivät uskonnollisen suvaitsemattomuuden kasvusta, jota tulee eri uskontojen taholta ja joka koskettaa kaikkia uskontoryhmiä.


Kirkkojen ja uskontojen välisessä yhteistyössä pyritään etsimään ratkaisuja yhteistyön lisäämiselle yhteiskunnassa laajemmin sekä etsitään konkreettisia yhteisiä ratkaisuja suvaitsevaisuuden edistämiseksi. Uskontojen välisessä yhteistyössä pyritään rakentamaan uutta kertomusta kaikille yhteisestä Nigeriasta.

 

Tekstin laati tapaamisen pohjalta Anna Hyvärinen


Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors