SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Marianne Kantonen: Uskonnonopetuksen korvaaminen yhteisellä uskontotiedon ja etiikan oppiaineella huolestuttaa 

Marianne Kantonen
(Kuva: Heikki Jääskeläinen)

 

Valtioneuvosto on antanut kesäkuussa 2012 asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Nyt olisi aika keskittyä sisältöjen kehittämiseen, sillä seuraavat reilut 10 vuotta mennään tällä nykyisellä oman uskonnon opetuksen mallilla. Mediassa ja muillakin tahoilla käydään silti edelleen vilkasta keskustelua uskonnon muuttamisesta kaikille yhteiseksi katsomusaineeksi. 

 

Opetusministeri Jukka Gustafsson on 10.4. ilmoittanut, että opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää resurssiensa määrittelemissä puitteissa selvitystyön koskien uskonnon opetuksen korvaamista kaikille yhteisellä uskontotiedon ja etiikan oppiaineella.

 

Samanaikaisesti Helsingin Kulosaaren yhteiskoulu on jo hyvän aikaa suunnitellut itsenäisesti ensi syksystä lähtien yhdistävänsä osittain uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen. Muutos koskisi nykyisiä seitsemäsluokkalaisia ja tulevia oppilaita. Koulun tarkoituksena on integroida nykyään erillisinä opettavat eri uskonnot ja elämänkatsomustieto pääosin yhteisiksi oppitunneiksi, joiden puitteissa oppilaita eriytetään osittain erikoistumaan omaan katsomukseensa. Järjestelyillä on tarkoitus syventää maailmanuskontojen ja etiikan opetusta sekä lisätä innostusta katsomusaineiden opiskeluun. Kotimaa -lehden haastatteleman (21.3.2013) rehtori Lauri Hallan mukaan vanhemmat ja koulun johtokunta on tukenut suunnitelmia. Opetussuunnitelma on tarkoitus laatia kevään aikana.

 

Kulosaaren yhteiskoulu on yksityinen ja kansainvälinen koulu, jonka toinen opetuskieli on englanti. Rehtorin mukaan koulussa noudatetaan Opetushallituksen kansallisen tason opetussuunnitelmaa, mutta koulun omasta opintosuunnitelmasta voi päättää koulun johtokunta. Opetusneuvos Pekka Iivosen mukaan Kulosaari toimii perusopetuslain vastaisesti, mikäli se uudistaa uskonnonopetuksen järjestämisen itsenäisesti. Perusopetuslain mukaan eri uskontojen ja elämänkatsomustiedon oppilaat ovat oman oppimääränsä mukaisissa ryhmissä ja jokaisella ryhmällä on oma opettajansa. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta ei voi yhdistää. Pääkaupunkiseudun ateistit ry:n puheenjohtaja, dosentti Jouni Luukkainen on tehnyt Kulosaaren yhteiskoulun suunnitelmista kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

 

Uuden katsomusaineen puolustajat ovat perustelleet muutoksen tarpeellisuutta mm. nykyjärjestelmän kalleudella, sillä että se jakaa oppilaat eri ryhmiin ja että pienryhmäisten uskontojen opettajat eivät ole riittävän korkeasti koulutettuja. Yhteisen uskonnonopetuksen katsotaan myös edistävän monikulttuurisuutta.

 

Tarkemmin tarkasteltaessa uuden oppiaineen perustelut eivät kestä. Nykyisen järjestelmän hinta ei itse asiassa ole korkea; Opetushallituksen selvityksen mukaan se on koko Suomen alueella puolen promillen luokkaa. Uuden oppiaineen perustaminen sen sijaan on kallis ja laaja operaatio joka on myös vaikea järjestää. Sen opetuksessa tieto kunkin vähemmistön osalta jää vähäiseksi ja pinnalliseksi. Mm. Norjassa vähemmistöt ovat tyytymättömiä uskontonsa pieneen rooliin ja ovat tehneet asiasta kanteluita. Vaarana on ympäripyöreän, kaikkia miellyttävän oppiaineen syntyminen, joka johtaa lopulta uskontosokeuteen ja uskontolukutaidottomuuteen. Kyky uskonnon ymmärtämiseen ei synny sieltä täältä poimitun tiedon varassa. Uskontojen merkitys maailmassa ei ole vähenemässä; päinvastoin se on vahvistumassa. Esimerkiksi Venäjällä on pitkän uskonnottoman kauden jälkeen alettu kouluissa perinteisten uskontojen opetus. Uskonto kuuluu siellä ns. pakollisiin oppiaineisiin.

 

Uskonnollisten koulujen perustamiseen on Suomessa suhtauduttu varauksellisesti. Yhteinen katsomusaine voi jakaa oppilaat vielä pahemmin. Uskonnollisten ja elämänkatsomuksellisten ryhmien perustaessa omia koulujaan, on vaarana että maahamme syntyy kapealle aatteelle perustuvia rinnakkaiskouluja. Kun katsoo laajemmin maailmaa, ovat sovinnon teko ja sovussa eläminen myös uskonnollisissa kysymyksissä päivän polttava asia. Se edellyttää turvallista pohjaa oman identiteetin kannalta.

 

Pätevien opettajien puuttuminen on ohimenevä ilmiö, joka poistuu koulutusjärjestelmän kehittyessä. Näin on käynyt mm. ortodoksisten uskonnon opettajien kohdalla. Täysin uuden oppiaineen opettajiksi kaikki nykyiset katsomusaineiden opettajat ovat epäpäteviä.

 

Monikulttuurisuus on uskonnonkin oppitunneilla yhä enenevässä määrin läsnä. Uskonnon opetus tukee lapsen kehitystä ja uskontokasvatus osaltaan monikulttuurisuutta, mutta myös oman tradition, kulttuurin, historian ja oman katsomusperinteen ymmärtäminen, arvostaminen ja kunnioittaminen on tärkeää. Uskonnoilla on oma kielensä, erilaiset tavat ja sanat. Tämä kieli on syytä osata, jotta voi oppia puhumaan uskonnosta ilman kiistoja tai ulkopuolisuuden tunnetta. Uskonnonopetuksessa opittu oman uskonnon kieli antaa hyvät edellytykset käsittää muita uskontoja ja niiden ajattelua. Ihmisoikeusliiton tutkimuksen (2009) mukaan oman uskonnon opetus edistää erityisesti vähemmistöjen ihmisoikeuksia ja maahanmuuttajaperheiden kotoutumista.

 

Pelkkä etiikka sinänsä on relativistista, määrittelevää ja kuvailevaa, mutta ei kasvata moraaliseen kannanottoon saati sitten käytännön toimintaan, kuten uskontopohjainen arvoihin perustuva eettinen ajattelu. Juuri tällaista arvopohjaista opetusta lapset ja nuoret tarvitsevat kasvaessaan ehjään minuuteensa ja ”uuden ajan kansalaistaitoihin”. Nyt siis suunnitellaan uskontoihin ja katsomuksiin sitomatonta etiikkaa, jota samassa ryhmässä opiskelevat niin kristityt, ei-kristityt kuin ateistitkin.  

 

Nykyinen malli tukee parhaalla mahdollisella tavalla sekä enemmistön että vähemmistöjen uskontokasvatusta ja takaa myös uskonnottomille omista lähtökohdista nousevaa kasvatusta. Tämä kansainvälisestikin ainutlaatuinen malli on joustava kohtaamaan monikulttuurisuuden haasteet ja toteuttaa kansainvälisten sopimusten velvoitteita uskontokasvatuksessa. Se täyttää niin uskonnonvapaus- ja ihmisoikeuslainsäädännön kuin ihmisoikeussopimustenkin kriteerit. Uskonnon muuttaminen kaikille yhteiseksi katsomusaineeksi ja etiikaksi on arvoitus. Kukaan ei tiedä mitä uusi oppiaine pitäisi sisällään. Uskonnonopetuksesta tiedetään, että se on taannut Suomessa hyvää uskontorauhaa.

 

Esitän, että Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin oman uskonnon opetuksen aseman säilyttämiseksi ja turvaamiseksi.

 

Suomen Ekumeenisen Neuvoston kevätkokous 18.4.2013 Helsingissä

TM, lehtori Marianne Kantonen



Lahjoitukset - Donationer
Pienkeräysnumero - Insamlingsnummer: Suomi Ahvenanmaata lukuunottamatta /Finland förutom på Åland RA/2020/1618
Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors