SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Uskonnonvapaus – missä menee raja?


Mitä uskonnonvapaus ja yhdenvertaisuus tarkoittavat? Toteutuuko uskonnon- tai vakaumuksen vapaus Suomessa? Näitä kysymyksiä tarkasteltiin Helsingissä keskiviikkona 6.2.2019 Eduskunnan kirjaston Aurora-salissa järjestetyssä seminaarissa.


Tapahtuma oli osa YK:n yhteisymmärrysviikon ohjelmaa ja sen pääjärjestäjänä toimi Suomen Vapaakristillinen Neuvosto (SVKN). Seminaari toteutettiin yhteistyössä Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry:n, Frikyrklig Samverkan FS rf:n, Suomen Ekumeenisen Neuvoston, USKOT-foorumin, Helsingin seurakuntayhtymän ja eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän kanssa.

 

Uskonnonvapaus – missä menee raja? -seminaarissa ensimmäisen puheenvuoron käytti yhdysvaltalaisen The International Religious Liberty Association:n pääsihteeri Dr. Ganoune Diop. Hän totesi, että nykyhetken trendin akateemisissa ja poliittisessa keskustelussa olevan kyseenalaistaa ihmisoikeusajattelua ja sen osana uskonnon- tai vakaumuksen vapautta. Diop tarkasteli uskonnonvapaustilannetta maailmanlaajuisessa näkökulmassa, ja näki sen uhkina ensisijaisesti valtioiden rajoittavat toimenpiteet ja yleisen vihamielisyyden vähemmistöjä kohtaan.

 

Diop kiteytti uskonnonvapauden olevan perustava ihmisoikeus YK:n ihmisoikeusjulistuksessa vuodelta 1948. Kansainvälinen oikeus ja useimpien valtioiden perustuslait korostavat uskonnon- tai vakaumuksen vapautta.

 

Oikeudellisen näkökulman lisäksi Diop halusi painottaa tämän vapauden inhimillistä merkitystä. Hän näkee omantunnonvapauden ja uskonnon- tai vakaumuksen vapauden olevan ihmisyyden ja ihmisarvon ytimessä. Diop myös muistutti, ettei uskonnonvapaus rajoitu yksityiselämän piiriin vaan siihen kuuluu myös oikeus harjoittaa ja julistaa uskontoaan yksin ja yhdessä muiden kanssa.

 

Millainen uskonnon ymmärtäminen on tärkeää?

Helsingin yliopiston globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professori Elina Vuola avasi puheenvuorossaan, miksi uskonnon ymmärtäminen on niin tärkeää. Vuola analysoi, että uskonnon merkitys yhteiskunnallisesti ja hyvinvoinnin kannalta globaalisti on toisaalta tiedostettu entistä paremmin viime vuosina, toisaalta on kyse median uskontoon suuntaamasta huomiosta. Julkisessa keskustelussa uskonnon merkitys nostetaan esiin esimerkiksi hyväksikäyttötapauksien yhteydessä, olipa kyse sitten katolisen kirkon, maahanmuuttajien tai luterilaisen herätysliikkeen piirissä tapahtuneista rikoksista. Vuola peräänkuulutti kykyä analysoida uskonnollisuutta asiantuntevasti ja monitahoisesti. Stereotyyppinen, yleistävä käsitys uskonnosta johtaa helposti joko sen merkityksen suurenteluun tai vähättelyyn.

 

Uskonnon tai vakaumuksen vapauden periaatteet

Helsingin yliopiston uskontotieteen professori Tuula Sakaranaho tarkasteli puheenvuorossaan uskonnon- tai vakaumuksen vapauden periaatteita. Sakaranaho totesin, ettei uskonnon- tai vakaumuksen vapaudessa ole kysymys vain yksilön valinnoista, vaan uskonnon ja valtion suhde on jatkuvan keskustelun aihe. Uskonnon- ja katsomuksen vapautta lähestytään positiivisina ja negatiivisina oikeuksina. Positiivinen uskonnonvapaus on vapautta tunnustaa ja harjoittaa uskontoaan sekä elää sen mukaisesti. Negatiivinen uskonnonvapaus puolestaan tarkoittaa vapautta uskonnosta.

 

Valtion rooli voidaan ymmärtää olevan sekä aktiivisesti turvata kansalaisten oikeudet että pidättäytyä loukkaamasta niitä. Eri valtiot toteuttavat uskonnonvapautta eri tavoin, painotukset ovat vaihdelleet myös ajan myötä. Uskonnon määritelmästä ei ole kansainvälistä yksimielisyyttä. Ristiriitoja syntyy, kun yhden ryhmän positiivisen uskonnonvapauden toteuttaminen loukkaa toisen ryhmän negatiivista vapautta uskonnosta. Uskonnonvapaudesta puhuttaessa sitä on tarkasteltava enemmistön, vähemmistöuskontojen ja uskonnottomien oikeuksien näkökulmasta.

 

Seminaarin toisessa osiossa Tapani Ruokasen luotsaamassa paneelissa seitsemän eduskuntaryhmän edustajat pääsivät kertomaan kantansa eri uskontojen ja katsomusten jäsenien esittämiin näkemyksiin uskonnonvapausteemoista. Paneelissa pohdittiin muun muassa uskonnon näkymistä julkisessa tilassa, lapsen oikeutta omaan uskontoon, uskonnonopetusta ja lainsäädäntöä. Eduskuntaryhmistä mukana olivat Eva Biaudet (RKP), Sari Essayah (KD), Anna Kontula (vas.), Katri Kulmuni (kok.), Mika Niikko (PS), Pilvi Torsti (SDP) ja Ozan Yanar (vihr).

 

on katsottavissa Youtubessa, ohjelma alkaa tallenteen kohdassa 00:27.

 

 


Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors           Puh / Tfn +358 40 1425 190