Jyri Komulainen: Uskonto julkisella paikalla



Oma
historiamme luterilainen yhtenäiskulttuuri, joka on vaihtumassa
moniuskontoisuudeksi.
Strategia
(1): Sekularismi
- Tunnetuin
esimerkki Ranskan laïcité
- ”Tunnustukseton”
valtio
- Taipuu kohti
negatiivista uskonnonvapautta
Strategia
(2): Pluralismi
- Vaihtelevissa
määrin esim. Iso-Britannia, Kanada, myös Intia
- Kuvattu
”inklusiiviseksi neutraaliudeksi”: julkinen valta tunnustaa uskontojen oikeuden
näkyä mutta ei suosi yhtä uskontoa ylitse muiden
- Taipuu kohti
positiivista uskonnonvapautta
Miten tästä
eteenpäin?
- Kirkkojen
kanta voi olla vain pluralistinen strategia (2), koska takaa vahvan
uskonnonvapauden.
- NB: Ei saa
sekoittaa uskontoteologiseen pluralismiin, joka eri asia!
- Pluralistinen
strategia myös ajanmukaisempi (sopii myöhäismoderniin) ja realistisempi
(välttää rajanvetokiistat, vrt. hijab-huivit ja turbaanit)
Pluralistinen
yhteiskunta vaatii uusia taitoja eli hyvästi uskontoallergia ja
ahdaskatseisuus!
- Pedagoginen
haaste:
- Kyky
dialogiin ja sietämään toiseutta
- Koulun
merkitys: uskonnonopetus, yhteiset juhlat…
- Teologinen
haaste:
- Kunkin
tradition sisällä työstettävä teologisesti, miten elää ja perustella avoin
identiteetti moniuskontoisessa yhteiskunnassa
- Ammatillinen
haaste:
- Miten puhua
inklusiivisesti, mutta pitäen omasta kiinni?
- Erityisesti
pastoreiden, imaamien ja muiden uskonnollisten toimijoiden kompetenssia
Päätössanat
– Kuulin poikkeuksellisen viisaan kommentin lokakuussa Salt Lake Cityssä, jossa järjestettiin Maailman uskontojen parlamentti. Siellä afrikkalaisen yoruba-uskonnon edustaja Wándé Abímbólá puolusti oman perinteensä hengessä uskonnollista moninaisuutta mutta jatkoi punnituin sanoin:
- Jos pyhä kirjasi – olipa se Koraani tai Raamattu – kehottaa julistamaan hyvää sanomaa maailmalle… Do it but with a lot of respect!” Siinäpä yoruba-pappi antoi kaikelle lähetystyölle ohjenuoran.


Piispainkokouksen
pääsihteeri, dosentti Jyri Komulainen Porissa 27.10.2015