SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Väitös islamin vaikutuksesta albaaninaisten identiteettiin Åbo Akademissa 8.12.2012

Uunituore FT 8.12.2012 Åbo Akademin Arkenissa.

 

Väitöskirjan takana oikealla häämöttää väittelijä ja vasemmalla vastaväittäjä.Nora Repon väitöskirja uskonnontieteen alalta esitettiin julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin humanistisessa tiedekunnassa lauantaina 8.12.2012. Väitöskirjan otsikkona on An Islamic Mosaic - Women's Identities in Transition. Albanian Muslim Women in e Former Yugoslav Republic of Macedonia. Väittelijä selvisi kolmituntisesta väitöstilaisuudesta kiitettävän mallikkaasti ja väitöskirja hyväksyttiin.

 

Uskontotieteellinen ja uskontoetnografinen väitöskirja tutkii albaaninaisten identiteettiä ja islamin merkitystä naisten identiteetille. Tutkimuskenttänä on Kaakkois-Euroopassa Balkanin niemimaalla sijaitseva Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (Former Yougoslav Republic of Macedonia, FYROM). Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille albaaninaisten islamilaiselle uskonnollisuudelle ominaiset piirteet ja sen erilaiset nyanssit, sekä kartoittaa mitä islam naisille yhtenä identiteetin muodostus- ja rakennuselementtinä merkitsee tämän päivän kontekstissa.

 

Uskonnot suomalaisessa yhteiskunnassa -seminaari 2007. Nora kolmas vasemmalta. Klikkaa kuvaa, niin se avautuu uuteen ikkunaan. Kuva: Veikko Somerpuro.Työtä varten koottu empiirinen materiaali on kerätty käyttäen useampaa metodia: temaattisesti strukturoituja syvähaastatteluja ja osallistuvaa tarkkailua. Väitöskirjan teoreettinen viitekehys rakentuu sosiaalipsykologiselle tutkimukselle, joka tarkastelee identiteettiä yksilöllisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien välisessä vuorovaikutuksessa muodostuvana ja siinä olemassa olevana, suhteessa ympäröivään todellisuuteen.

 

Analyyttisesti väitöskirja tarkastelee identiteetinmuodostumista kolmella eri tasolla: yhteiskunnallisella, vuorovaikutuksellisella ja yksilöllisellä tasolla. Käytetty sosiaalipsykologinen analyyttinen malli projisoi kolmea eri näkökulmaa kerättyyn aineistoon ja valaisee näiden avulla islamin ja islamilaisen uskonnollisuuden merkitystä albaaninaisille ja heidän identiteeteilleen.

 

Makedonian tasavallassa albaaninaiset ovat moniulotteisen kuuluvuutensa haastamia, määritellessään identiteettejään ja neuvotellessaan niistä suhteessa kysymyksiin kansalaisuudesta, kansallisuudesta ja kulttuuritraditioista, sekä suhteessa toisiin etnisiin ja uskonnollisiin ryhmiin joista yhteiskunta muodostuu. Islam ja uskonnolliset identiteetit olivat merkityksellisiä albaaninaisten identiteetin rakentamiselle kaikilla kolmella analyyttisella tasolla. Identiteetin eri aspektit saivat kuitenkin erilaisia painotuksia naisten vastauksissa. Analyysi osoitti että yhteiskunnallisella tasolla albanialainen, kulttuurinen, etninen tai kansallinen identiteetti oli merkityksellisempi kuin kahdella muulla analyysitasolla.

 

Sukupuoli-identiteetti oli erityisen tärkeä vuorovaikutuksellisella tasolla ja yksilöllisellä tasolla uskonnollinen identiteetti vaikutti eniten painotetulta. Nämä käsitykset ovat joustavia ja niiden rajat ovat muuttuvia, ja siksi niitä ei voida pitää toisiaan poissulkevina ja täysin ehdottomina. Kuitenkin nämä erilaiset painotukset olivat havaittavissa tutkimusmateriaalissa.

 

Islam on yksi niistä tärkeistä tekijöistä, jotka vaikuttavat albaaninaisten identiteetin muodostamiseen Makedonian tasavallassa. Islam voi tukea vahvempien, enemmän paikallisia erityispiirteitä omaavien identiteettien, jotka ovat hyvin vallitseviin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin sopeutuneita, kehittymistä. Tai luoda pienempiä globaalien islamilaisten liikkeiden vaikutuspiirissä olevia ryhmiä joihin identifioitua. Samanaikaisesti albaaninaiset myös itse tekevät yksilöllisempiä tulkintoja islamilaisesta uskosta. Lisäksi albaaninaisten uskonnolliset identiteetit yhdistävät heidät globaaliin islamilaiseen yhteisöön. Näiden ulottuvuuksien välimaastossa albaaninaisten identiteetit ottavat erilaisia ilmiasuja, kaikki yksilöllisiä, mutta usein myös jossain määrin muiden kanssa jaettuja.

 

Nora Repo väittelei tohtoriksi lauantaina 8.12.2012 klo 12.15 osoitteessa auditorio Armfelt, Arken, Tehtaankatu 2, Turku. Vastaväittäjänä toimii FD Teuvo Laitila, Itä-Suomen yliopisto ja kustoksena uskontotieteen dosentti Måns Broo, Åbo Akademi.

 

Tutkija Nora Repo kuuluu Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) käyttämien keskeisten asiantuntijoiden joukkoon. Uskontotieteen tutkijana ja Balkanin kulttuuris-poliittisen tilanteen tuntijana hän on tuonut SEN:n eri hankkeisiin tärkeää tukea erityisalansa piiristä.

 

Nora Repo valmisteli projektisihteerinä vuonna 2007 toteutettua maamme uskontokuntien ensimmäisessä yhteisestä hanketta, -seminaaria. Hän oli yksi SEN:n edustajista seminaarista alkaneessa yhteistyössä, jonka tuloksena tammikuussa 2011 juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia edustavat yhteisöt perustivat . Nora Repo on osallistunut SEN:n kautta useisiin kansainvälisiin tapahtumiin, jotka ovat liittyneet uskontojen väliseen yhteistyöhön, naistutkimukseen ja kristilliseen rauhan- ja sovinnontyöhön. Nora Repo on myös SEN:n toimiston luotettu lomittaja monissa eri tehtävissä. Hän on toiminut SEN:n julkaisun Näköalan toimitussihteerinä ja SEN:n nettisivuja suunnittelevan työryhmän sihteerinä.

 

 

 


Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors           Puh / Tfn +358 40 1425 190