Kerjuu ei ole rikollisliigan organisoimaa. Kerjäläiset ovat tavallisia ihmisiä, joilla on halu tehdä työtä ja yritystä päästä parempaan elämään. Heitä tuskin tulee näille kylmille kulmille paljoa enempää. Ei ainakaan siitä syystä, että minä pudotan euron polvistuneen nuoren äidin tai isän kippoon.
Kertomus hämmensi siksi, että projekti ei pyrkinyt auttamaan kerjäläisiä. Siinä kerättiin tietoa ja pyrittiin ymmärtämään ilmiötä. Kristillinen opetus lähimmäisestä puuttui kokonaan. En tiedä, voimmeko lähestyä kerjäämisen ilmiötä ilman evankeliumia. Kerjäläiset haastavat meidät radikaalilla tavalla eettiseen pohdintaan keskellä arkea. Autammeko niin, että kaivamme kuvettamme tässä ja nyt, vai viemmekö asian abstraktille tasolle? En usko, että on samantekevää, pysähdymmekö vai emme polvistuneen luo, näemmekö vai emmekö näe hänessä ihmisen, lähimmäisen.
Evankeliumin mukaan lähimmäisessä kohtaamme Kristuksen. Viimeisellä tuomiolla kysytään, olemmeko huomanneet toisen ihmisen, ojentaneet kätemme sitä tarvitsevalle. Lankeamme surkeaan tekopyhyyteen, jos ajattelemme kohtaavamme Kristuksen ehtoollisessa tai rukouksesa tai raamatussa, mutta kuljemme hänen ohitseen, kun hän kääntyy puoleemme lähimmäisen hahmossa.
Paastonaika vielä jatkuu. Kristilliseen paastoon kuuluvat Vuorisaarnan mukaan paasto, rukous ja lähimmäisen muistaminen.
Jos siis paastoamme, veljet, pankaamme ateriaamme vastaava rahasumma köyhän käteen: köyhän käsi tallettaa meidän hyödyksemme sen, minkä vatsa olisi kadottanut. Köyhän käsi on Abrahamin helma. Kaikki minkä köyhä saa on tarkkaan pantu talteen. Köyhän käsi on aarre taivaassa: minkä se ottaa vastaan, sen se laittaa säästöön taivaaseen, ettemme me menettäisi sitä maan päällä. Evankeliumi sanoo: ”Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen” (Mt.6:20). Köyhän käsi on Kristuksen aarreaitta, sillä kaikki minkä köyhä saa, Kristus ottaa vastaan. Anna siis, oi ihminen, maata köyhälle, niin saat taivaan; anna hänelle rahaa, niin saat Valtakunnan; anna hänelle murunen, niin saat kokonaisen leivän. Anna köyhälle, niin lahjoitat itsellesi. Kaiken minkä olet antanut köyhälle, omistat edelleen; mitä et hänelle ole antanut, joku toinen on saava.
Kirkkoisä Pietari Krysologos