Muistotilaisuuden kahvipöydässä kolmikymppinen puhuu kirkkoon kuulumisesta – ja sen turhuudesta. Kirkollisveron 250 euroa vuodessa hän käyttää hyödyllisemmin ratsastustallin tai kuntosalin jäsenmaksuun.
Mitä mummon elämänarvoista jää jälkipolville? Paljon perusturvallisuutta, työteliäisyyttä, selviämistä läpi harmaan kiven. Naurua kyynelten läpi. Naurua kyyneliin asti. Välittyykö vakaumus, pyhä perinne?
Minkähänlaiset hautajaiset hevostalli järjestäisi? Kuuluuko kuntosalin tehtäviin ohjata elämän arvoihin? Mitä näistä hyvistä harrastuksista jää jälkipolville?
On sellaistakin uskoa, joka ei vielä tule esiin sanoina eikä tekoina. Siihen liittyy mummon uskollisuus ja esirukoukset lasten ja lastenlasten ja lastenlastenlasten puolesta. Se on Jumalan uskoa meihin.