Suomen ortodoksit ovat viettäneet pääsiäistä samaan aikaan läntisen ajanlaskun kanssa jo 1920-luvulta, mutta aniharvat muut ovat seuranneet heidän esimerkkiään. Pääsäisten yhteinen ajankohta on erityisen suuri ilo maamme ortodokseille mutta myös muille, jotka ovat tietoisia tästä kristikuntaa jakavasta tosiseikasta.
Lännen kirkossa paasto alkaa tuhkakeskiviikkona, jolloin katumuksen merkiksi piirretään tuhkalla risti otsaan ja asetutaan parannuksen tielle. Idän kirkossa paaston matka aloitetaan jo sovintosunnuntain iltana, jolloin pyydetään anteeksi ja lähdetään tielle kohti Jumalan lahjoittamaa sovintoa ja sovitusta.
Sekä Lännessä että Idässä paaston ja pääsiäisen ytimessä on kaste. Paaston aikana katekumeenit valmistautuivat kasteelle, joka toimitettiin suurena lauantaina, ylösnousemusjuhlan aattoiltana.
Kristillinen paasto on matka kohti pääsiäistä, kastejuhlaa. Se on paluuta siihen kasteen lahjaan, jonka olen saanut. Paaston innoittama katumus ja elämänmuutos merkitsee kasteessa annettujen lupausten uudistamista – kääntymistä pois pahasta ja liittymistä Kristukseen.
Paaston tie johdattaa kohti valoa, ylösnousemuksen valoisaan yöhön ja siitä alkavaan uuteen aikaan.
Näissä merkeissä toivotan siunattua laskeutumista paaston siunattuun aikaan ja omasta puolestani esitän anteeksipyynnön kaikille, joita vastaan olen rikkonut.