Maaliskuun 25. päivästä on yhdeksän kuukautta jouluun. Kristikunta viettää itäisen tradition mukaan Ilosanoman juhlaa, ja läntisellä kielellä Neitsyt Marian Ilmestyspäivää. Kevätpäivän tasaus on juuri ollut ja valo lisääntyy. Paaston päämäärä, ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen, näkyy jo.
Tähän päivämäärään on joskus liitetty sellainenkin tieto, että se olisi aikoinaan ollut Jumalan luomistyön päätös. Uskalias ajanmääritys liittyy arkkienkelin ja neitsyen vuoropuheluun.
Arkkienkeli Gabriel tulee taivaasta, Jumalan luota, ja tuo Jumalan viestin nuorelle naiselle. Hän ei etsi maan mahtavia eikä rikkaita, hän ei tule vallan käytäville, ei rikkaiden palatseihin eikä temppelien pylväikköihin. Jumala lähettää arkkienkelin halveksittuun pakanain Galileaan, Nasaretin tuntemattomaan kyläpahaseen. Sielläkään hänellä ei ole asiaa rabbiinille eikä sadanpäämiehelle tai publikaanien esimiehelle. Hänet on lähetetty nuoren Marian luo.
Keskustelu, joka kääntää ihmiskunnan kohtalon, käydään Taivaan ja Maan Jumalan sanansaattajan, arkkienkeli Gabrielin ja teini-ikäisen Marian välillä. Maria oli se ihmislapsi, jonka Jumala näki olevan avoin ja puhdas, niin että hän oli valmis vastaamaan enkelin hämmästyttävään viestiin.
”Iloitse, Sinä armon saanut. Herra on Sinun kanssasi,” enkeli sanoo neitsyelle. Taivaan lähettiläs toteaa, että Itse Herra on tämän tuntemattoman, vähäisen, nuoren tytön kanssa. Se on ilosanoma, ja siksi kehotus: ”Iloitse!” Maria hämmentyy, mutta vastaa enkelin tuomaan sanomaan ja toteaa kuka hän ihmisenä on: ”Minä olen Herran palvelijatar,” ja seuraa hänen tärkein sanansa, ”Tapahtukoon!”
Marian vastaus tarvittiin. Kirkon opettajien mukaan hän olisi myös voinut sanoa ei. Hänen käskysanansa ”tapahtukoon” oli yhtä tärkeä kuin Kaikkivaltiaan tekemä aloite. Sitä verrataan jopa Jumalan luomistyön käskyyn: ”Tulkoon!” Tästä hämmästyttävästä vuoropuhelusta alkoi uusi luominen.
Juhla on aina paaston aikana, ja koska se liittyy niin olennaisesti koko Jumalan pelastustekoon, sitä kutsutaan ”pikku pääsiäiseksi”. Jumalansynnyttäjän kunnioitus liittyy sekä lännessä että idässä maanläheisiin asioihin – toivoon, varjelukseen ja ihmeisiin ihmisten arkisessa elämässä, mutta myös kansan kohtaloihin, vapauden ja oikeudenmukaisuuden kaipuuseen ja Jumalaan turvautumiseen. Ei siis ihme, että Kreikan vallankumous vuonna 1821 alkoi juuri tämän juhlapäivän liturgian jälkeen.
25.3.2011