Klassisessa kirkkonäkemyksessä eukaristia on kirkon jäsenyyden ja kirkon ykseyden selkein merkki. Se on ekumeenisen työn keskeinen tavoite. Ortodoksien ja katolilaisten kannalta on ongelmallista ajatella, että ehtoollinen voisi olla keino ykseyttä kohti tai että siihen voisivat osallistua muutkin kuin kirkon jäsenet.
Monet kristityt ihmettelevät pohjoismaista käsitystä kirkon jäsenyydestä, joka perustuu rekisteriin ja kirkollisveroon. Eräs saksalainen ortodoksipappi kysyi virnistäen: ”Olikohan viisas ryöväri kirkon jäsen ristillä riippuessaan ja paratiisiin astuessaan?” Meillä kirkonkirjat taitavat tulla ehtoollisyhteyden ja pyhän mysteerin edelle kirkon jäsenyyden määrittelyssä.
Kysymys kirkon jäsenyydestä on monella tavalla ajankohtainen, erityisesti maamme evankelis-luterilaisessa kirkossa. Eräs näkökulma asiaan on, että luterilainen kirkko edellyttää tiettyjen viranhaltijoiden olevan jäseniään (KL 6.luku, 1 §). Muissa kirkoissa ei ole julkisoikeudellista virkaa, eivätkä ne edellytä yhtä laajasti toimenhaltijoiltaan jäsenyyttä. Mutta sosiaalityön tai väestökirjanpidon ammattilaisen on oltava luterilainen, jos mielii alansa töihin evankelis-luterilaisen kirkon piirissä. Tämä aiheuttaa joskus murheellisia tilanteita, kun työpaikan edellytys on eroaminen omasta kirkosta.
Mielenkiintoinen vertailukohta on uskonnonopetus. Sitä säätelee uskonnonvapauslaki ja perusopetuslaki. Vaikka peruskoulussa opetetaankin koululaisille heidän ”omaa uskontoaan”, ei opettajalta vaadita sen uskontokunnan jäsenyyttä, jonka uskonnonopetukseen hänellä on pätevyys. Aikaisemmin puhuttiin ”tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta” ja opettajan oli oltava jäsen.
Olisiko kirkkojen välinen vieraanvaraisuus työsuhteessa mahdollista? Voitaisiinko joissakin luterilaisen kirkon tehtävissä jäsenyys toisessa kristillisessä kirkossa tai yhteisössä katsoa luterilaisen kirkon jäsenyyttä vastaavaksi edellytykseksi? Se voisi olla käytännön ekumenian pieni edistysaskel ja luonteva ilmaus suomalaisen ekumenian läpinäkyvyydestä ja kotoisuudesta. Se myös rakentaisi kristittyjen yhteyttä kohti sen keskeisintä päämäärää, yhteistä eukaristiaa Herran pöydässä.