SEN esittäytyy
- 11 jäsenkirkkoa
- 5 tarkkailijakirkkoa
- 15 kumppanuusjärjestöä
Ekumenian tavoitteena on hajallaan elävän kristikunnan saattaminen keskinäiseen yhteyteen. Kristittyjen yhteys on sekä uskon että elämän yhteyttä.
Se on Raamatun mukaan sekä annettu lahja että rukouksen ja työn kohde. Työ kristittyjen yhteyden ja Kristuksen kirkon ykseyden puolesta
perustuu Jeesuksen rukoukseen:
Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme,
jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.
(Joh. 17:21)
Ekumenia tulee kreikankielen sanasta oikoumene ja tarkoittaa koko asuttua maailmaa. Sanaa ekumeeninen on kristikunnan historiassa käytetty useassa eri merkityksessä. Sen yleistyminen ja virallistuminen kristittyjen yhteistyö- ja ykseysliikkeen nimeksi on monella tapaa Ruotsin arkkipiispan, Nathan Söderblomin (1866–1931), ansiota. Hän kutsui järjestämiään tunnustustenvälisiä kokouksia ekumeenisiksi ja sisällytti näin termiin merkitykset, joilla viitataan kahden tai useamman kirkon välisiin suhteisiin tai asenteeseen, joka korostaa ja toivoo kristittyjen ykseyttä.
SEN:n jäsenkunta muodostuu kirkoista ja yhteisöistä, jotka ovat jäsenen tai tarkkailijan asemassa, ja kumppanuusjärjestöistä, jotka ovat rakenteeltaan tai toiminnaltaan ekumeenisia ja sitoutuvat ekumeeniseen baasikseen.
Ekumenian tavoitteena on hajallaan elävän kristikunnan saattaminen keskinäiseen yhteyteen. Kristittyjen yhteys on sekä uskon että elämän yhteyttä. Se on Raamatun mukaan sekä lahja että kutsumus.Työ kristittyjen yhteyden ja Kristuksen kirkon ykseyden puolesta perustuu Jeesuksen rukoukseen: Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.
(Joh. 17:21)
Neuvoston jäsenkirkoilla, tarkkailijakirkoilla ja kumppanuusjärjestöillä on mahdollisuus nimetä edustajansa jaostoihin, jotka toimivat ekumenian ydinalueilla.
Hallitus on valmisteleva ja toimeenpaneva elin. Syyskokous valitsee hallituksen. Hallitus voi asettaa työjaoston sekä pysyviä ja tilapäisiä työryhmiä, joiden tehtävänä on valmistella asioita hallitukselle.
SEN:n korkein päättävä elin on kokous, joka kokoontuu kevätkokoukseen ja syyskokoukseen. Ylimääräinen kokous voidaan pitää hallituksen katsoessa sen tarpeelliseksi.