
Kevätkokouksessa 28. huhtikuuta 2011 Helsingin Saalem-seurakunnassa luovutettiin ensimmäinen Ekumeeninen teko -tunnustus ja sen sai Forssan Katukirkkoyhdistys. Kokous valitsi myös pääsihteerin seuraavaksi viisivuotiskaudeksi ja valituksi tuli isä Heikki Huttunen, joka aloittaa 1.8. toisen kauden tässä tehtävässä. Kokoukseen liittyi myös uskonnonvapautta käsitellyt seminaari, jossa kuultiin kiinnostavia alustuksia.
Forssan Katukirkkoyhdistys sai Ekumeeninen teko 2010 -tunnustuksen tukea antavasta toiminnastaan päihdeongelmaisille, syrjäytymisvaarassa oleville ja heidän läheisilleen. Toiminta on parantanut ihmisten elämää, ja se on ollut yhteiskunnallisesti merkittävää koko kaupungille. Katukirkkotyö aloitettiin vuonna 1997.
Katukirkkoyhdistystä ylläpitävät Forssan Helluntaiseurakunta, Forssan Vapaaseurakunta sekä Forssan, Humppilan, Jokioisten ja Tammelan evankelis-luterilaiset seurakunnat ja Hämeen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen Forssan paikallisosasto.
Katukirkossa on mukana paljon vapaaehtoisia. Yhdistys järjestää muun muassa viikoittaisia katukirkkoiltoja, leirejä ja vähävaraisten joulujuhlia. Lisäksi yhdistys ylläpitää tukiasuntotoimintaa ja päivätoimintakeskusta.
Suomen Ekumeeninen Neuvosto myöntää tunnustuksen hankkeille tai ideoille, jotka vahvistavat ekumeenista asennetta ja vievät eteenpäin kristittyjen ykseyspyrkimyksiä. Tunnustuksella palkitaan sekä uusia ideoita että ekumeenista jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä.
Suomen Ekumeeninen Neuvosto valitsi kevätkokouksessaan 28. huhtikuuta 2011 isä Heikki Huttusen (ort.) neuvoston pääsihteeriksi kaudelle 1.8.2011–31.7.2016. Huttunen on toiminut tehtävässä vuodesta 2006 lähtien.
Pääsihteerin valinta
Heikki Huttunen valittiin pääsihteeriksi kansainvälisen kokemuksensa, ekumenian tuntemuksensa ja kielitaitonsa perusteella. Valintaan vaikutti lisäksi se, että hän on menestyksekkäästi hoitanut pääsihteerin tehtävää viisi vuotta. Valinta oli yksimielinen. Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteerin toimikausi on viisi vuotta. Sama henkilö voidaan valita pääsihteeriksi korkeintaan kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
Ensimmäistä kertaa helluntaiseurakunnassa
SEN:n yleiskokous pidettiin nyt ensimmäistä kertaa helluntaiseurakunnassa. Kymmeniä, jopa satoja seminaareja ja muita ekumeenisia tapahtumia on Saalemissa ja muissa helluntaiseurakunnissa järjestetty, mutta yleiskokousta ei tätä ennen. Seurakunnan johtaja, pastori Klaus Korhonen toivotti kokousväen tervetulleeksi todeten mm. seuraavaa:
– Vaikka me helluntailaisina suhtaudumme tietyin varauksin ns. ”viralliseen ekumeniaan”, niin kansainvälisen helluntailiikkeen syntyyn liittyi voimakas visio kristittyjen yhteydestä. Pyhän Hengen vaikutuksen uskottiin kaatavan rotujen, kielten ja kirkkojen väliset raja-aidat. Tämä visio oli ennenaikainen mutta ei ehkä sittenkään turha. 1960-luvulla karismaattinen liike levisi perinteisiin kirkkoihin ja aiheutti ajan myötä ennen ylitsepääsemättömien raja-aitojen kaatumista.
Uskonnonvapaus - itsestäänselvyys, vai onko?
Iltapäivän seminaarissa käsiteltiin Vastuuviikon teemaa eli uskonnonvapautta. Aiheesta kuultiin seuraavat alustukset
• Uskonnonvapaus - mitä se on?
Juhani Huotari, lähetysjohtaja, Stefanus-Lähetys Marttyyrien Ääni
• Uskonnonvapauden merkitys kehitykselle
Katherine Cash, uskonnonvapausasioiden koordinaattori,
Svenska Missionsrådet
• Uskonnonvapaus Suomen ulkopolitiikassa
Sauli Feodorow, Ihmisoikeus- ja demokratiasuurlähettiläs,
Ulkoasiainministeriö Ihmisoikeuspolitiikan yksikkö
• Euroopan kirkot, uskonnonvapaus ja EU
Elizabeta Kitanovic, projektisihteeri, Euroopan kirkkojen konferenssi
• Silminnäkijöiden kertomuksia kentältä
Ylösnousemuksen jälkeen meidän Herramme ilmestyi opetuslapsilleen ja tervehti heitä rauhantervehdyksellä. Me täällä Saalemissa käytämme tervehdystä ”Rauhaa” ja ehdotankin, että tervehtisimme toisiamme tällä tervehdyksellä… ”Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita” (Joh.3:8).
Teema uskonnonvapaudesta on aiheellinen tänä päivänä. Uskonnonvapaus on eräs yksilöihmisen tärkeimpiä asioita, se on tarve jonka tulee täyttyä. Ihminen kaipaa Jumalaa ja sen tähden hänen sydämensä ojentuu etsintään, joka muodostuu yksilön ja toisten samoin ajattelevien yhteisenä etsintänä. Tänään kosketamme kristittyjen uskonnonvapautta tai vapaudettomuutta.
Good afternoon, it is a pleasure to be with you today. I’d like to begin by presenting myself and the organization I work for. My name is Katherine Cash, and I work for the Swedish Mission Council with awareness raising and advocacy on Freedom of religion or belief for all in an international context. The Swedish mission council is one of Sweden’s two major ecumenical organizations together with the Swedish Christian Council.
Pidämme Suomessa itsestään selvänä, että kaikilla on uskonnonvapaus. Se kuuluu perusoikeuksiimme, jonka merkitystä ei ole kyseenalaistettu enää vuosikymmeniin. Uskonnonvapauslakikin säädettiin jo 1923. Kuitenkin kansainväliseen oikeuteen uskonnonvapaus tuli mukaan vasta toisen maailmansodan jälkeen hyväksytyssä ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa 1948.
Within the human rights system there is no hierarchy of rights. Human Rights are universal. One’s rights are equally important as the rights of the others. Only if we give credit to the universality concept, we can have the credibility to defend our own interest in whatever right we address in the public or private arena. The Conference of European Churches has closely monitored the violations of freedom of religion and belief due to the very many recent events.
Henkilöiden nimet on muutettu turvallisuussyistä. Irakista Suomeen pakolaisena tullut James kertoi, kuinka hän ja toiset kristityt ovat joutuneet vainon kohteeksi kotimaassaan. Hän totesi, että kristityt ovat joutuneet kärsimään erityisesti vuodesta 2003 lähtien.