Kevätkokouksessa 2009 historiallinen hetki ja historia muutenkin tarkastelussa
Suomen Helluntaikirkko hyväksyttiin hakemuksestaan Suomen Ekumeenisen Neuvoston tarkkailijaksi 20.4. Kirkkonummella pidetyssä kevätkokouksessa. Kysymys on kirkkohistoriallisesti merkittävästä tapahtumasta ja helluntaikirkko toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi ekumeeniseen yhteyteen.
Kokouksen seminaariosuudessa tarkasteltiin Suomen sodan 1809 melskeitä ja seurakuksia kirkkojen kannalta.
Arkkipiispa Jukka Paarma korosti kokouksen että Suomen kirkot voivat toimia yhdessä perheen puolesta.
Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on jo pitkään ollut Helluntaikirkkoon, yksittäisiin helluntaiseurakuntiin ja helluntaiherätyksen työntekijöihin hyvät ja toimivat suhteet ja yhteistyötä on tehty monella tavalla. Tarkkailijajäsenyyden myötä yhteistyö tiivistyy, saa selkeämmän muodon ja foorumin. Finlands Svenska Pingstmission on SEN:n tarkkailija vuodesta 2001 alkaen.
Suomen Helluntaikirkon (Pingstkyrkan i Finland) tunnustus perustuu Jumalan pyhään sanaan, Raamattuun. Tunnustuksen keskeinen sisältö on lausuttu Helluntaiseurakunnan uskon pääkohdissa ja apostolisessa uskontunnustuksessa.
Niin sanottu helluntaikokemus, Pyhällä Hengellä täyttyminen, kielilläpuhuminen ja armolahjojen esiintyminen sai aikaan sen hengellisen liikehdinnän, mistä edellisen vuosisadan alussa alkoi muotoutua nykyinen helluntaiherätys. Sen kasvu on ollut 1900-luvun kirkkohistorian erityisilmiö. Liike alkoi vuonna 1901 Yhdysvalloissa. Vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä se levisi ympäri maailman. Vuonna 1958 helluntailaisia laskettiin olevan 8,5 miljoonaa, vuonna 2000 jo yli 500 miljoonaa. Helluntaiherätyksestä on muodostunut protestanttisuuden valtauoma. Suomeen helluntailiike rantautui 1911 norjalaisen metodistipastori Barratin mukana. Ensimmäinen seurakunta perustettiin Helsinkiin muutaman vuoden kuluttua, ja alkoi voimallinen laajeneminen koko Suomeen.
Suomessa helluntaiherätys on maallikkoliike, johon nykyisin kuuluu noin 250 seurakuntaa ja noin 45 000 jäsentä. Vaikka helluntaiseurakunnilla ei ole yhteistä virallista johtajaa eikä vuosikymmeniin ole ollut virallista katto-organisaatiota, niin silti herätysliike on hyvin yhtenäinen.
Kansainvälisesti Suomen helluntailaiset tunnetaan laajamittaisesta lähetystyöstä. On laskettu, että noin joka sadas helluntailainen on pidempiaikaisessa lähetystyössä, ja huomattavasti useampi käy lyhytaikaisissa aktioissa.
Suomen Helluntaikirkko on perustettu tammikuussa 2002 ja rekisteröity uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 25.3.2003. Siihen kuuluu tällä hetkellä 29 seurakuntaa ja n. 4 500 henkilöjäsentä. Rekisteröitymisprosessi etenee siten, että yhdistyspohjaiset seurakunnat perustavat Helluntaikirkon paikallisseurakunnan uskonnonvapauslain mukaisesti ja siirtävät toimintansa sen rakenteeseen. Seurakuntalaiset voivat liittyä kirkkoon paikallisseurakuntansa kautta. Yksi uusi seurakunta on vastikään perustettu ilman yhdistysvaihetta suoraan Helluntaikirkon paikallisseurakunnaksi.
Kevätkokous käsitteli luonnollisesti myös sääntömääräiset asiat: toimintakertomksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2008. Kokous myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille vastuullisille.
Iltapäivän seminaarissa käsiteltiin teemaa: Suomen sodan 1809 melskeet ja seuraukset kirkkojen kannalta
Johdatus teemaan: Piispa Gustav Björkstand
Puheenvuorot
- Suomalaisen identiteetin muodostuminen suuriruhtinaan maassa
FT Kati Katajisto
- Suomenkielisen ortodoksisen kirkollisuuden synty
TM Maria Takala-Roszczenko
Kirkot voivat toimia yhdessä perheen puolesta
SEN:n puheenjohtaja, arkkipiispa Jukka Paarma korosti kokouksen avauspuheessaan, että perheajattelussa ja perhelainsäädännössä on korostettava yksilön vastuuta ja valmiutta kantaa velvollisuuksia yhteiseksi hyväksi voimakkaammin kuin yksilön vapauksia.
Gustav Björkstrand: Suomen sodan melskeet ja sen seuraukset kirkkojen kannalta
Kun venäläiset joukot ylittivät rajan helmikuussa 1808, merkitsi tämä kahdenlaista vaaraa luterilaiselle kirkolle. Sodan kauhut olivat tuoreessa muistissa Isonvihan ja Pikkuvihan ajoilta. Huomattava osa maan väestöstä pakeni Isonvihan aikana Ruotsiin tai etsi suojaa metsistä tai autiomaasta. Kirkkoja poltettiin ja ryöstettiin, ihmisiä tapettiin ja omaisuus joutui sotilaiden saaliiksi. Vaikka viimeisin sota 1788-1790 oli sujunut huomattavasti paremmin, pelko eli syvällä kansan keskuudessa, kun tieto venäläisten joukkojen uudesta saapumisesta maahamme levisi kaikkialle.
FT Kati Katajisto: SUOMEN SODAN AIHEUTTAMA MURROS: KANSALLISEN IDENTITEETIN MUODONMUUTOS JA SUOMALAISEN ISÄNMAAN RAKENTUMINEN
Kansallisen identiteetin muodonmuutos ja suomalaisen isänmaan rakentuminen
•uusi näkökulma (ei hallinnollinen):
•eliitti (ruotsinkielinen aatelisto)
•identiteetti (kansallinen identiteetti/säätyidentiteetti)
•miten aikalaiset itse kokivat, ajattelivat ja tunsivat muutoksen
TM Maria Takala-Roszczenko: SUOMENKIELISEN ORTODOKSISEN KIRKOLLISUUDEN SYNTY
Suuriruhtinaskunnan synty pohjana suomenkieliselle kirkollisuudelle
Suomenkielinen ortodoksinen kirkollisuus juontaa juurensa 1800-luvun kansalliseen ja valistukselliseen heräämiseen, jolle kasvualustan loi vuotta 1809 seurannut valtiollinen kehitys.
Kevätkokouksen kuvia
SEN:n kevätkokous kokoontui Espoon seurakuntayhtymän kutsusta Hvittorpin leirikeskukseen Kirkkonummelle 20.4.2009.