SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Kevätkokouksessa 2009 historiallinen hetki ja historia muutenkin tarkastelussa

Kokousväki voimallisessa virrenveisuussa.

Suomen Helluntaikirkko hyväksyttiin hakemuksestaan Suomen Ekumeenisen Neuvoston tarkkailijaksi 20.4. Kirkkonummella pidetyssä kevätkokouksessa. Kysymys on kirkkohistoriallisesti merkittävästä tapahtumasta ja helluntaikirkko toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi ekumeeniseen yhteyteen. Kokouksen seminaariosuudessa tarkasteltiin Suomen sodan 1809 melskeitä ja seurakuksia kirkkojen kannalta.

 


Arkkipiispa Jukka Paarma korosti kokouksen että Suomen kirkot voivat toimia yhdessä perheen puolesta.

 

Suomen Helluntaikirkon johtaja, pastori Klaus Korhonen esittelee Helluntaikirkkoa. SHK hyväksyttiin hakemuksesta SEN:n tarkkailijakirkoksi.Espoon seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön päällikkö, rovasti Jukka Huttunen ja monikulttuurisuustyön sihteeri, pastori Pertti Poutanen toimittivat laudeksen.Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on jo pitkään ollut Helluntaikirkkoon, yksittäisiin helluntaiseurakuntiin ja helluntaiherätyksen työntekijöihin  hyvät ja toimivat suhteet ja yhteistyötä on tehty monella tavalla. Tarkkailijajäsenyyden myötä yhteistyö tiivistyy, saa selkeämmän muodon ja foorumin. Finlands Svenska Pingstmission on SEN:n tarkkailija vuodesta 2001 alkaen.

 

Suomen Helluntaikirkon (Pingstkyrkan i Finland) tunnustus perustuu Jumalan pyhään sanaan, Raamattuun. Tunnustuksen keskeinen sisältö on lausuttu Helluntaiseurakunnan uskon pääkohdissa ja apostolisessa uskontunnustuksessa.

 

Niin sanottu helluntaikokemus, Pyhällä Hengellä täyttyminen, kielilläpuhuminen ja armolahjojen esiintyminen sai aikaan sen hengellisen liikehdinnän, mistä edellisen vuosisadan alussa alkoi muotoutua nykyinen helluntaiherätys. Sen kasvu on ollut 1900-luvun kirkkohistorian erityisilmiö. Liike alkoi vuonna 1901 Yhdysvalloissa. Vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä se levisi ympäri maailman. Vuonna 1958 helluntailaisia laskettiin olevan 8,5 miljoonaa, vuonna 2000 jo yli 500 miljoonaa. Helluntaiherätyksestä on muodostunut protestanttisuuden valtauoma. Suomeen helluntailiike rantautui 1911 norjalaisen metodistipastori Barratin mukana. Ensimmäinen seurakunta perustettiin Helsinkiin muutaman vuoden kuluttua, ja alkoi voimallinen laajeneminen koko Suomeen.

Kokouksen isäntien edustajat saivat lahjaksi käsiristit.Espoon seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, kirkkoherra Antti Rusama ja rovasti Jukka Huttunen. 

Suomessa helluntaiherätys on maallikkoliike, johon nykyisin kuuluu noin 250 seurakuntaa ja noin 45 000 jäsentä. Vaikka helluntaiseurakunnilla ei ole yhteistä virallista johtajaa eikä vuosikymmeniin ole ollut virallista katto-organisaatiota, niin silti herätysliike on hyvin yhtenäinen.

 

Kansainvälisesti Suomen helluntailaiset tunnetaan laajamittaisesta lähetystyöstä. On laskettu, että noin joka sadas helluntailainen on pidempiaikaisessa lähetystyössä, ja huomattavasti useampi käy lyhytaikaisissa aktioissa.

 

Piispat Teemu Sippo ja Gustav Bjrökstrand sekä arkkipiispat Jukka Paarma ja Leo keskustelevat seminaarissa. Edessä Kati Katajisto.Suomen Helluntaikirkko on perustettu tammikuussa 2002 ja rekisteröity uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 25.3.2003. Siihen kuuluu tällä hetkellä 29 seurakuntaa ja n. 4 500 henkilöjäsentä.  Rekisteröitymisprosessi etenee siten, että yhdistyspohjaiset seurakunnat perustavat Helluntaikirkon paikallisseurakunnan uskonnonvapauslain mukaisesti ja siirtävät toimintansa sen rakenteeseen. Seurakuntalaiset voivat liittyä kirkkoon paikallisseurakuntansa kautta. Yksi uusi seurakunta on vastikään perustettu ilman yhdistysvaihetta suoraan Helluntaikirkon paikallisseurakunnaksi.

 

Kevätkokous käsitteli luonnollisesti myös sääntömääräiset asiat: toimintakertomksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2008. Kokous myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille vastuullisille.

 

Iltapäivän seminaarissa käsiteltiin teemaa: Suomen sodan 1809 melskeet ja seuraukset kirkkojen kannalta

 

Johdatus teemaan: Piispa Gustav Björkstand

 Puheenvuorot

 - Suomalaisen identiteetin muodostuminen suuriruhtinaan maassa 

FT Kati Katajisto

- Suomenkielisen ortodoksisen kirkollisuuden synty

TM Maria Takala-Roszczenko


SEN:n puheenjohtaja, arkkipiispa Jukka Paarma korosti kokouksen avauspuheessaan, että perheajattelussa ja perhelainsäädännössä on korostettava yksilön vastuuta ja valmiutta kantaa velvollisuuksia yhte...
Kun venäläiset joukot ylittivät rajan helmikuussa 1808, merkitsi tämä kahdenlaista vaaraa luterilaiselle kirkolle. Sodan kauhut olivat tuoreessa muistissa Isonvihan ja Pikkuvihan ajoilta. Huomattava o...
Kansallisen identiteetin muodonmuutos ja suomalaisen isänmaan rakentuminen
•uusi näkökulma (ei hallinnollinen):
•eliitti (ruotsinkielinen aatelisto)
•identiteetti (kansallinen identiteetti/sä...
Suuriruhtinaskunnan synty pohjana suomenkieliselle kirkollisuudelle. Suomenkielinen ortodoksinen kirkollisuus juontaa juurensa 1800-luvun kansalliseen ja valistukselliseen heräämiseen, jolle kasvualus...
Klikkaa kuvaa, niin se avautuu uuteen ikkunaan. Hvittorpin vaikuttavan kauniin kappelin ikonit on maalannut piispa Arseni ja lasimaalaukset taiteilija Hannu Konola.
Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors           Puh / Tfn +358 40 1425 190