Suomen ekumeeninen neuvosto (SEN)kokoontui syyskokoukseensa Iisalmeen, jossa kokousta isännöivät ortodoksinen ja luterilainen seurakunta. Kokouksessa olivat esillä sääntömääräiset asiat, kuten ensi vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma. Keskusteluteemana oli Mitä se meille merkitsee?
Päivien aikana vallitsi erinomaisen lämmin ja vieraanvarainen ilmapiiri. Kokousvieraat saivat mahdollisuuden tutustua ylä-savolaiseen elämänpiiriin myös muun kuin seurakunnallisen elämän osalta. Muun muassa Iisalmen kaupunginjohtaja Martti Harju otti kokousväen vastaan Raatihuoneella.
Ekumeeninen jumalanpalveluksessa keskiviikkoiltana oli Iisalmen Vanhankirkon täydeltä väkeä. Jumalanpalveluksessa puhuivat arkkipiispat Jukka Paarma ja Leo sekä piispa Wille Riekkinen.
Toisen kokouspäivän kolmesta esitelmästä kaksi on luettavissa tältä sivulta.

Ylä-Savo on Iisalmen kaupungin ympäriltä löytyvien kuntien rypäs entisen Kuopion läänin pohjoiskolkassa. Suomalaisasutus tänne syntyi vasta 1500-luvun loppupuolella saamelaisten siirtyessä alueelta kohti pohjoista. Kaskiviljelys oli alueella vallalla hyvin myöhään ja sen myötä savupirtti asumisen muotona. Sisäänlämpiäviä savupirttejä tavattiin Ylä-Savossa vielä 1930-luvulla.

Ensinnä on syytä tehdä otsikkoon joitakin tarkennuksia. Kun puhun helluntailaisuudesta, puhun suomalaisesta helluntailaisuudesta, joka on tunnettu helluntaiherätyksenä. Otsikko antaa myös mahdollisuuden ymmärtää, että herätysliikkeen kehitys kirkkokunnaksi olisi jo tapahtunut asia. Itse asiassa se prosessi on vasta tapahtumassa, jos sillä tarkoitetaan järjestäytymistä uskonnonvapauslain mukaiseksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Se prosessi kestää vielä pitkän aikaa. Toisaalta otsikon mukaista kehitystä on tapahtunut kaiken aikaa jo ennen kuin järjestäytyminen uskonnolliseksi yhdyskunnaksi käynnistyi.

Suomen ekumeenisen neuvoston syyskokouksen ensimmäisen päivän aikana käsiteltiin viralliset asiat.

Suomen ekumeenisen neuvoston syyskokouksen jälkimmäisen päivän aikana tarkasteltiin erityisesti sodanjälkeistä aikaa kirkossa.