SEN:n säännöt

Tarkoitus ja toiminta

2 §

Neuvoston tarkoitus on kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen yhteistyöelimenä

• edistää pyrkimyksiä kohti Kristuksen kirkon näkyvää ykseyttä,
  
• vahvistaa kristittyjen yhteyttä, palvelua ja todistusta Suomessa,
  
• toimia kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kohtaamispaikkana.
  

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi neuvosto

• kutsuu kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä ja niiden jäseniä keskinäiseen vuorovaikutukseen,
  
• keskustelee ajankohtaisista ekumeenisista kysymyksistä,
  
• järjestää neuvotteluja, seminaareja ja konferensseja,
  
• voi perustaa jaostoja ja työryhmiä, joihin hallitus kutsuu harkintansa mukaan jäsenten, tarkkailijoiden sekä kumppanuusjärjestöjen edustajia ja muita asiantuntijoita
  
• harjoittaa julkaisutoimintaa,
  
• pitää yhteyttä jäseniinsä, tarkkailijoihinsa ja kumppanuusjärjestöihinsä ja eri ekumeenisiin järjestöihin Suomessa ja ulkomailla.
  

4 §

Toimintansa tukemiseksi neuvosto voi ottaa vastaan avustuksia sekä testamentti- ja muita lahjoituksia, omistaa ja hallita tarpeellista kiinteää omaisuutta, harjoittaa kustannustoimintaa sekä yhdistyslain 5 §:ssä tarkoitettua taloudellista toimintaa.

Jäsenyys

5 §

Neuvoston varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kirkot ja kristilliset yhteisöt, jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi.

Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta neuvoston kokous.

• Varsinaiset jäsenet nimeävät edustajansa kolmivuotiskaudeksi seuraavasti:
  
• Suomen evankelis-luterilai­nen kirkko: 20
  
• Suomen ortodoksinen kir­kko: 10
  
• muu kirkko tai kristillinen yhteisö: 2
  

Varsinaisten jäsenten edustajilla on neuvoston kokouksessa läsnäolo-, puhe-, ääni- ja aloiteoikeus.

6 §

Neuvoston tarkkailijoiksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kirkot ja kristilliset yhteisöt, jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi.

Tarkkailijan hyväksyy hakemuksesta neuvoston kokous. Tarkkailijan edustajalla on neuvoston kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

7 §

Neuvoston kumppanuusjärjestöiksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kristittyjen yhteyttä edistävät rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt.

Kumppanuusjärjestön hyväksyy hakemuksesta neuvoston kokous. Kumppanuusjärjestön edustajalla on neuvoston kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

8 §

Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä neuvoston kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut neuvoston toimintaa.

Kunniajäsenellä on neuvoston kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. 

9 §

Jäsen voi erota neuvostosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta neuvoston kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. 

Hallituksella on oikeus erottaa jäsen neuvostosta, jos tämä on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin se on neuvostoon liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään huomattavasti vahingoittanut neuvostoa tai ei enää täytä neuvoston säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Neuvoston kokous

10 §

Neuvosto pitää vuosittain kaksi kokousta.

Kevätkokous pidetään viimeistään 30. huhtikuuta ja syyskokous vii­meistään 15. marraskuuta.

Hallituksen on kutsuttava kokous koolle vähintään neljä viikkoa ennen kokousta jäsenille edustajille postitetuilla kirjeillä.

Mikäli varsinainen jäsen haluaa saada jonkin asian kokouksen käsiteltäväksi, on sen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta.

Kokouksessa on jokaisella varsinaisen jäsenen edustajalla yksi ääni. Edustajan estyneenä ollessa jäsen voi kirjallisesti valtuuttaa toisen henkilön toimimaan edustajana kokouksessa.

11 §

Kevätkokouksessa käsitellään

tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto,

päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,

käsitellään muut hallituksen esittämät kokouskutsussa mainitut asiat. 

12 §

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

• vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle,
  
• valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet joka kolmas vuosi: puheenjohtaja, kolme varapu­heen­johtajaa, sekä vähintään neljä ja enintään kuusi muuta varsinaista jäsen­tä sekä varajäsentä,
  
• valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat,
  
• päätetään jaostojen asettamisesta,
  
• käsitellään muut hallituksen esittämät kokouskutsussa mainitut asiat.
  

13 §

Ylimääräinen kokous pidetään, kun neuvoston kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolme jäsentä tai vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä hallitukselta tiettyä asiaa varten vaatii. 

Päätökset

14 §

Henkilövalinnassa riittää yksinkertainen enemmistö annetuista äänistä. Uusien jäsenten hyväksymiseen tarvitaan kolmen neljäsosan enemmistö annetuista äänistä.

Hallitus

15 §

Hallitus on valmisteleva ja toimeenpaneva elin. Syyskokous valitsee hallituksen. Hallitus voi asettaa työjaoston sekä pysyviä ja tilapäisiä työryhmiä, joiden tehtävänä on valmistella asioita hallitukselle.

Hallitus pyritään muodostamaan varsinaisten jäsenten edustajista siten, että hallituksessa on vähintään yksi jäsen luterilaisesta kirkosta, ortodoksisesta kirkosta, katolisesta kirkosta, suomenkielistä vapaata kristillisyyttä edustavasta yhteisöstä sekä ruotsinkielistä vapaata kristillisyyttä edustavasta yhteisöstä kustakin.

Hal­lituk­seen kuuluu puheenjohtaja, kolme vara­puheenjoh­tajaa sekä vähintään neljä ja enintään kuusi muuta jäsen­tä. Hallituksen jäsenellä on henkilökohtainen varaedustaja. Pääsih­teerillä ja rahas­ton­hoitajalla on hallituksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Hallituksen toimikausi on kolme kalenterivuotta.

Hallitus on päätösvaltainen, jos läsnä on puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä niin, että vähintään kolme neuvoston jäsentä on edustettuna.

Toimihenkilöstö

16 §

Neuvostolla on pääsihteeri, jonka valitsee neuvoston kokous hallituksen esityksestä. Pääsihteerin toimikausi on viisi vuotta. Pääsihteeri voidaan valita korkeintaan kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Muun henkilöstön valitsee hallitus.

Nimenkirjoittajat

17 §

Neuvoston nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, pääsihteeri tai rahastonhoi­taja, kaksi yhdessä.

Jäsenmaksu

18 §

Liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudesta päättää syyskokous. Kunniajäsenet eivät ole velvollisia suorittamaan jäsenmaksuja.

Tilikausi

19 §

Neuvoston tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään maaliskuun 15. päivänä. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

Sääntöjen muuttaminen

20 §

Sääntöjen muuttamisesta päättää neuvoston kokous. Päätökseen tarvitaan vähintään kolmen neljäsosan enemmistö an­netuis­ta äänistä. Sääntöjen muuttamisesta on mainittava kokouskutsussa.

Neuvoston purkautuminen

21 §

Neuvoston purkautumisesta päätetään kahdessa neuvoston vii­mei­sessä kokouksessa kolmen kuukauden välein. Päätökseen tarvitaan kolmen neljäsosan enemmistö annetuista äänistä. Neuvoston purkautuessa neuvoston varat käytetään sääntöjen 2 §:ssä mainittuun tarkoitukseen jälkimmäisen purkautumisesta päättävän kokouksen tarkemmin päättämällä tavalla. Neuvoston tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen. Neuvoston arkisto luovutetaan Suomen kansallisarkistoon.

22 §

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.