Tapahtuma oli avoin kaikille ja kokosi paikalle noin 90 kiinnostunutta kuulijaa ja keskustelijaa. Seminaari liittyi Euroopan kirkkojen konferenssin -teemavuoden tapahtumiin.
OHJELMA oli seuraavanlainen:
9.30
Aamukahvi ja osanottajaksi rekisteröityminen
10
Kimbangun seurakunnan kuoro musisoi, johtajana Ixelles Nkendolo
Avauspuheenvuorot
Rovasti Risto Pontela, eettisten kysymysten jaoston puheenjohtaja
Executive Secretary Torsten Moritz,
Uskonto, kotoutuminen ja suomalainen yhteiskunta
Puheenjohtajana Risto Pontela
10.15
Katsaus Suomen uskonnolliseen kenttään
Tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg, Kirkon tutkimuskeskus
10.45
Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa
Ylitarkastaja Sari Haavisto, Sisäasiainministeriö, maahanmuutto-osasto
11.15
Maahanmuuttajien havaintoja ja kokemuksia
Haastateltavina: Elisabeth Clement (kat. Helsinki), Nemanja Balcin (ort. Tampere), Juliana Jaba (ort. Helsinki), Ixelles Nkendolo (Kimbanguistikirkko, Espoo) ja Kelen Paz Guevara (hell. Tampere)
Haastattelua ja keskustelua johti kehitysjohtaja, pastori Hans Krause, Kansan Raamattuseura
12.15
Keskustelua
12.30–13.30 Lounastauko
13.30
Musiikkiesitys, luutnantti Esa Pesonen, Pelastusarmeija
Älä sotke minun ympyröitäni? – siirtolaisuus haastaa kaiken
Puheenjohtajana LL Seppo Pesonen
13.40
Miten siirtolaisuus haastaa seurakuntamme?
Seurakuntien työntekijöitä keskustelemassa monikulttuurisuuden haasteista ja niihin vastaamisesta.
Puheenjohtajana ev.-lut. kirkon maahanmuuttajatyön sihteeri Marja-Liisa Laihia. Keskustelemassa: kirkkoherra Heikki Ahonen (ev.-lut. Helsinki), maahanmuuttajatyön vastuunkantaja Anni Bäckman (hell. Tampere), kansainvälisen työn sihteeri Tarja Korpaeus-Hellsten (ev.-lut. Helsinki), isä Viktor Maksimovskiy (ort. Lahti) ja isä Frans Voss (kat. Helsinki)
14.40
Kirkkojen tulevaisuus Suomessa
Missiologian professori Mika Vähäkangas, Lundin yliopisto
15.20
Kirkko ja muukalaisuus
Piispa Arseni, Suomen ortodoksinen kirkko
15.50
Päätöspuheenvuoro
Pääsihteeri Heikki Huttunen, Suomen Ekumeeninen Neuvosto
Kimbangun seurakunnan kuoron kauniiden alkumusisointien jälkeen eettisten kysymysten jaoston puheenjohtaja Risto Pontela avasi seminaarin. Hän kertoi lyhyesti mm. Kimbangun seurakunnasta, jota monikaan ei ennestään tuntenut. Kimbangun seurakunta kokoontuu Alppilan kirkossa ja sen jäsenet ovat Angolasta ja Kongosta. Risto Pontelan avaussanojen jälkeen kuultiin Executive Secretary Torsten Moritzin tervehdyspuheenvuoro. Moritz toi tervehdyksen Brysselistä n päämajasta. Hän kertoi muidenkin Euroopan kirkkojen kamppailevan samanlaisten asioiden kanssa; siksi vietämme nyt siirtolaisuusteemavuotta.
Tieteiden talon juhlasali oli lähes täynnä Suomen Ekumeenisen Neuvoston eettisten kysymysten jaoston järjestämän seminaarin Kristityt maahanmuuttajat kirkkojemme ja yhteiskuntamme haasteena Helsingissä 24.3.2010. Maahanmuuttajiin kohdistuva kriittisyys on lisääntynyt viime aikoina, vaikka sitä tosiasiaa, että Suomi on jo monikulttuurinen yhteiskunta, ei voida enää kiistää. Kirkko ja uskonto ovat useimmille maahanmuuttajille hyvin tärkeitä, vaikka sitä maallistuvassa maassamme emme aina muista. Tästä syystä siirtolaisuus on haaste kaikille kirkoille.

Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastaja Sari Haavisto tarkasteli kulttuurisia ja uskonnollisia näkökulmia kotouttamisessa. Hän esitteli mm. maahanmuutto-osastoa ja hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa, maahanmuuttajien määrän kehitystä ja taustoja sekä kotoutumisen ja kotouttamisen sisältöjä.

Tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlbergi informoi uusimmasta tiedosta Suomen uskonnollisessa kentässä. Sohlberg totesi Suomen olevan paitsi evankelis-luterilainen Suomi, myös sekulaari ja moniuskontoinen Suomi. Jokainen näistä väittämistä pitää sisällään pienen totuuden.

Pastori Hans Krausen johtamassa haastatteluosiossa kuultiin maahanmuuttajien omia havaintoja ja kokemuksia. Haastateltavina ja keskustelemassa olivat Elisabeth Clement (kat. Helsinki), Nemanja Balcin (ort. Tampere), Juliana Jaba (ort. Helsinki), Ixelles Nkendolo (Kimbanguistikirkko, Espoo) ja Kelen Paz Guevara (hell. Tampere).

Iltapäivän session aluksi saimme kuulla miestä ja kitaraa, kun Pelastusarmeijan luutnantti Esa Nenonen musisoi. Iltapäivän puheenjohtaja, eettisten kysymysten jaoston ortodoksijäsen Seppo Pesonen johdatteli jatkamaan keskustelua siirtolaisuuden haasteista. Paneelissa Marja-Liisa Laihia keskustelutti Heikki Ahosta, Anni Bäckmania, Tarja Korpaeus-Hellsteniä, Viktor Maksimovskiya ja Frans Vossia.

Vähäkangas tiivisti ajatuksiaan todetessaan, että kristillisissä piireissä olisi opittava pitämään pienempää ääntä niistä asioista, joista ollaan eri mieltä. Monissa asioissa on jo nytkin kyetty saamaan yhteistä näkemystä esiin, ja yhteistä työtä on vielä paljon. Kommentoitiin, että kristittyjen pitäisi seisoa myös muslimien edessä yhtenä rintamana.

Piispa Arseni totesi alustuksen aihetta voitavan lähestyä monesta lähtökohdasta. Näkökulmakseen hän oli valinnut Suomen ortodoksisen kirkon ja maahanmuuttajien suhteen. Muutama vuosi sitten Helsingin Sanomissa oli artikkeli, joka oli otsikoitu ”Tutkija: suomalaiset eivät suhtaudu myönteisesti maahanmuuttajiin”. Artikkeli kertoi, että maahanmuuttajista ne, jotka muistuttavat meitä ulkoisesti, eivät ole tänne muuttaessaan yhtä suurissa ongelmissa kuin ulkoisesti erilaiset.

Pääsihteeri Heikki Huttunen tiivisti ajankohtaisen seminaarin mieleenpainuvilla sanoillaan. Hän kertoi kirkossakäynnin jatkaneen pientä kasvuaan Tanskassa viime vuonna ja olleen näin korkeimmillaan toisen maailmansodan jälkeen. Myös Britanniassa on tapahtunut merkittävä käänne; kaupungeissa käydään nimittäin tätä nykyä ahkerammin kirkossa kuin maalla. Tällaiset seikat kielivät maahanmuutosta.