SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Reformaatio, yhteisö ja yhteiskunta, Kuopiossa 11.10.2016

Pastori Heimo Enbuska ja kitara.Piispa Jari Jolkkonen.Professori Antti Raunio.Tutkija Emil Anton.

Kuopion helluntaiseurakunnan Elim-temppeli sijaitsee ev.-lut. seurakuntayhtymän naapurissa. Tervetulotoivotuksessaan seminaariin 11.10.2016 johtava pastori Heimo Enbuska kertoi, että naapuruus on hyvää ja kaupunki on vielä huolehtinut siitäkin, että näiden kirkollisten rakennusten välillä kulkee suojatie. 

 

Kun Herra hoitaa, paimentaa... Laulunjohtajina pastori Heimo Enbuska ja tuomiorovasti Ilpo Rannnankari.Hän kertoi seurakunnan aktiivisesta toiminnasta myös maahanmuuttajien kanssa. Juuri tämän seurakunnan tiloissa leivotaan Kuopion seudulla jo ilmiöksi kohonneita irakilaisia piirakoita, joita kaikki hamuavat. Irakilaiset turvapaikanhakijat Ahmed ja Mehdi ovat mestarikokit. Saimme mekin osamme näistä herkuista.

 

Pastori Enbuska lauloi säestäen itseään kitaralla. Kitara toi hänen mieleensä tutun nuoren miehen, joka vuosikymmeniä sitten lähti Joensuusta tarkoituksenaan myydä siskonsa kitara Helsingissä. Mies oli liukunut lavealle tielle. Kun hän saapui kitaroineen Helsinkiin, kohtasi hän oitis ystävällisen mummon, joka totesi: Onpa ihanaa tavata uskova nuori mies! Tämä toteamus iski suoraan miehen tajuntaan ja jäi siskon kitara myymättä. Nyt sama mies on seurakunnan työssä Tukholmassa. Sanat sanotut ajallansa voivat tehdä tehtävänsä.

 

Hartaudessa lauloimme Hengellisen laulukirjan laulun, joka on evl kirkon virsikirjassa numerolla 600 eli Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan. Seminaarin avasi pääsihteeri Mari-Anna Pöntinen. Hän kertoi taustasta, jossa keskitytään reformaation sisältöön ja vaikutuksiin yhteiskuntaamme, eikä niinkään reformaation historiaan. 

 

Pääsihteeri Pöntisen tulkinta reformaatiosta (refroming) liittyy Lutherin ajatukseen Jumalan oikean käden työstä, joka tekee uudeksi ja antaa muodon sille, jolta se puuttuu. Kyse on siis keskeisestä sisällöllisestä asiasta jokaisen kirkon teologiassa.


Yhteisö reformaation keskiössä 

oli piispa . Hän valaisi Lutherin ajatusta seurakunnasta kristittyjen yhteisönä, jossa toteutuu communio. Ehtoollinen yhdistää kristityt toisiinsa, Kristukseen ja edeltä menneisiin kristittyihin. 

 

Tässä yhteisössä syntyy rakkaus; sekä tappiot että voitot jaetaan. Hän siteerasi Lutherin tekstejä siitä, että myös vanhurskaus ja pyhyys jaetaan sille, jolta se puuttuu.

 

Reformaation Jumalakäsitys ja sen seuraukset yhteiskunnalliselle ajattelulle 

oli professori Antti Raunion teemana. Hän totesi, että

reformaation yhteiskuntakäsityksen perustana on luonnollinen moraalilaki sekä ajatus kahdesta regimentistä, joka ei sinänsä ole ”oppi” vaan käsitteellinen jaottelu Jumalan eri toimintaväylien erottamiseksi maailmassa. Millainen yhteiskunta voisi olla reformaation mukaan tänä päivänä?

 

- Meidän aikamme kovin toisenlainen kuin reformaation aika. Sitä leimaa totuuksien moninaisuus ja päällekkäisyys, universaaleja yhteiskunnan malleja ei ole. Silti Postmodernin ajattelun rinnalla vaikuttaa yhä moderni ajatus hyvän yhteiskunnan kriteereistä. Aikamme on individualistista, vaikka siinä näkyy kaipuu yhteisöihin. Yhteisö ei kuitenkaan saisi rajoittaa yksilön vapautta omiin valintoihin tai itseilmaisuun.

 

Maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne ja arkkipiispa Kari Mäkinen.- Reformaation jumalakäsitys on sosiaalinen jumalakäsitys: Jumalan olemus on lahjoittava rakkaus. Yhteiskunnan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että trinitaarinen lahjoittaminen koskee myös yhteiskuntaa. Jumala lahjoittaa itsensä Isänä, Poikana Ja Pyhänä Henkenä. Lahjoittava rakkaus ei etsi kohteestaan hyvää vaan rakastaa sen hyväksi.

 

- Kaikki luomakunnassa, myös yhteiskunta, saa olemuksensa Isältä, muotonsa ja kauneutensa pojalta, kristuksenmuotoisuus, hyvyytensä Pyhältä Hengeltä. Luomakunta on lahjoittavan rakkauden järjestys ja yhteiskunnan on oltava osa tätä. Kaikki luomakunnassa on olemassa palvellakseen toinen toistaan. Yhteiskunta ei ole olemassa itseään varten vaan palvellakseen jäseniään ja luomakuntaa.

 

Piispa Jari Jolkkonen, irakilaiskokit Ahmed ja Mehdi sekä pastori Heimo Enbuska. Kuva: Siru Vuorinen.- Ihminen on kuitenkin irrottautunut lahjoittavan rakkauden järjestyksestä lähes kokonaan. Etsimällä omaa hyväänsä ihminen asettuu Jumalalta tulevan hyvän esteeksi. Jos ihminen itse päättä, mikä hänelle on hyvää ja tavoittelee sitä, hän asettuu Jumalan paikalle. Politia on luotu suojaamaan meitä itseltämme. Sen tarkoitus on taata, että rakkaus toteutuisi edes jossain määrin. Poliittisen hyvän tarkoitus on saattaa Jumalalta tuleva hyvä sinne, missä sitä tarvitaan. Se edistää rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia.

 

- Maallinen ja hengellinen regimentti eivät ole toisistaan erotetut. Yhteiskunta on Kristuksen valtakunnan kuvat tai varjo, joka heijastaa jotain kohteestaan. Rakkauden lain valossa yhteiskuntaa voidaan arvioida ja kritisoida. Millaisiin sosiaalisiin uudistuksiin reformaatio siis kehotti? Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia ihmisen perustarpeista silloin, kun tämä ei voi itse huolehtia toimeentulostaan. Yhteiskunnan on taattava jäsenilleen oikeudenmukaisuus, rauha ja elanto. Köyhien ja puutteenalaisten oikeuksista huolehtiminen edistää kaikkien hyvää.

 

- Mitä olmiyhteisen Jumalan lahjoittava rakkaus on hyvinvointiyhteiskunnan perustana? Jumalan lahjoina yhteiskunta saa olemassaolonsa, hyvyytensä, kauneutensa ja kestävyytensä. Hyvyys on yhteiskunnan ja sen instituutioiden oikeaa käyttöä, johon Pyhä Henki ohjaa. Oikea käyttö on elämän ylläpitämistä ja suojelemista.  Yhteiskunnan kauneus puolestaan on Kristuksenmuotoisuutta: pyrkimystä lahjoittavaan rakkauteen. 

 

Paavi Franciscus ja kutsu uudistukseen 

oli tutkija Emil Antonin teemana. Katolilaisena hän kertoi erityisesti iloitsevansa, että saa saarnata paavista helluntaikirkossa. Tutkija Anton nosti esiin useita varsin radikaaleja uudistusajatuksia paavi Franciscuksen teksteistä. Hän lainasi Pyhän Isän ajattelua laupeudesta ja vertasi sitä reformaation käsitykseen armosta. 

 

Emil Antonin raikkaasta esityksestä huokui ilo, jota paavi Franciscus peräänkuuluttaa paimenkirjeissään.

 

Maahanmuutto yhteiskunnallisena ja kirkkojen haasteena

Aihetta käsitteli sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne. Hän esitteli maahanmuuttoa koskevaa lainsäädäntöä ja periaatteita ja painotti, että viime kädessä perustuslaki tarjoaa suojan jokaiselle maassa oleskelevalle, ei vain esimerkiksi Suomen kansalaisille. 

 

Sirkku Päivärinne nosti myös esiin suomalaisessa yhteiskunnassa olevan piilorasismin ja toivoi kirkolta vahvaa panosta maahanmuuttajien kotoutumisessa.

 

Arkkipiispa Kari Mäkinen kokosi 

päätöspuheessaan päivän antia. Hän nosti muun muassa esiin ajatuksen yhteiskunnasta, joka heijastaa Kristuksen kauneutta. Reformaation paavalilaisesta teologiasta hän siteeraisi Paavalin kirjettä galatalaisille, jossa sanotaan, että ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa. 

 

Arkkipiispa kiitti esitelmöitsijöitä varsin kiinnostavasta ja näköaloja avanneesta seminaarista.

 

Päätteeksi seminaariväki kokoontui kokemaan ateriayhteyttä

Mainion irakilaista ruokakulttuuria seuraavan lounaan olivat valmistaneet turvapaikanhakijat Ahmed ja Mehdi ja seurakunnan vapaaehtoiset. Iloinen puheensorina täytti ruokasalin, saimme osaksemme lämminhenkistä vieraanvaraisuutta ja paljon ystävällistä puhetta ja iloisia katseita.

 

Suvi Korhonen

Kuvat: Veijo Koivula


1. Johdanto
2. Thteisöllinen Jumala-käsitys
3. Luomakunta lahjoittavan rakkauden järjestyksenä
4. Poliittinen yhteisö Jumalan luomuksena
5. Yhteiskunta elämän ylläpitäjänä ja turvaajana...
Lokakuun
lopussa 2016 käynnistyy luterilaisen reformaation merkkivuoden juhlinta. Teille Suomen ekumeenisen neuvoston vastuunkantajille ei ole yllättävää, että teologit ovat vuosisatojen aikana kii...
Paavi Franciscus lienee Suomen
historian tykätyin paavi. En viittaa vain suomenkielisen Paavi Franciscus
-Facebook-sivun tykkäyksiin, vaan laajempaan ilmiöön, joka ulottuu jopa
maalliseenkin...
Sirkku Päivärinne avasi
esityksessään maahanmuuttoa sisäministeriön linjauksia nykyisessä
maahanmuuttotilanteessa. Hän korosti, että jotta keskustelu olisi mielekästä,
tulee olla käsitys siit...
Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors