SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Solidaarisuuden haaste Euroopalle

Euroopan ensimmäiset katoliset yhteiskuntapäivät (The First Catholic Social Days for Europe) järjestettiin Gdanskissa, Puolassa, 8.-11.10.2009. Päivien teemaa Solidaarisuuden haaste Euroopalle tarkasteltiin eri näkökumista: 1. Solidaarisuuden toteutuminen Euroopan unionissa, 2. Ihmisen arvo ja ihmisoikeudet, 3. Perhe yhteiskunnan perussoluna, 4. Euroopan yhteiskunnallinen ja taloudellinen malli, 5. Solidaarisuus Euroopan unionin perustana ja 6. Globaali hyvä ja Euroopan vastuu muulle maailmalle ja tuleville sukupolville.
 
Pääjärjestäjänä oli Katolisten piispainkokousten Euroopan yhteisön komissio (Commission of the Bishops´Conferences of the European Community, COMECE) yhdessä Gdanskin arkkihiippakunnan, Gdanskissa toimiva Euroopan solidaarisuuskeskuksen ja Renovabiksen, Saksan katolilaisten Itä-Eurooppaan erikoistuneen avustusjärjestön kanssa. Aivan kokouksen alla COMECE lähetti läheiselle yhteistyökumppanilleen Euroopan kirkkojen konferenssille (EKK) ja sen jäsenkirkoille kutsun lähettää edustajansa Gdanskiin. Lyhyestä varoitusajasta johtuen kutsuun myönteisesti vastasivat vain Armenian apostolinen kirkko, Englannin kirkko, Saksan evankelinen kirkko ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Huomiota herätti EU-puheenjohtajamaan Ruotsin luterilaisen kirkon poissaolo.
 

Päivien teemana oli Solidaarisuuden haaste Euroopalle, jonka alaotsikkoina olivat 1. Solidaarisuuden toteutuminen Euroopan unionissa, 2. Ihmisen arvo ja ihmisoikeudet, 3. Perhe yhteiskunnan perussoluna, 4. Euroopan yhteiskunnallinen ja taloudellinen malli, 5. Solidaarisuus Euroopan unionin perustana ja 6. Globaali hyvä ja Euroopan vastuu muulle maailmalle ja tuleville sukupolville.

Puolalaista, eurooppalaista ja globaalia solidaarisuutta

Historiallisen taustan solidaarisuus-teemalle antoi kokoontuminen Gdanskissa, Solidaarisuus-liikkeen kotikaupungissa, ja se että tänä syksynä tulee kuluneeksi 20 vuotta Berliinin muurin murtumisesta. Tilaisuuksissa muistettiin 70 vuotta sitten aivan Gdanskin edustalla alkaneen toisen maailmansodan koettelemuksia, jotka osaltaan vaikuttivat Euroopan unionin perustajaisien näkyyn Euroopasta, jossa ei enää käydä sotia. Kokouksen osanottajat viettivät muistohetken Westerplattenissa paikalla, jossa käytiin toisen maailmansodan ensimmäinen taistelu 1.-7.9.1939.

Myös Wall Streetin pörssiromahdukseen 80 vuotta sitten viitattiin nykyisen globaalin talouskriisin yhteydessä. Solidaarisuutta käsiteltiin Euroopan valtioiden sisäisenä ja keskinäisenä kysymyksenä sekä maanosamme solidaarisuutena muun maailman kanssa.

Päivien 500 osanottajaa – piispoja, pappeja, sääntökuntalaisia, tutkijoita, maallikko- ja kansalaisjärjestöjen edustajia, nuoria, ekumeenisia vieraita - tulivat 29 eri maasta. Heidän joukossaan olivat mm. Milanon arkkipiispa, kardinaali Dionigi Tettamanzi, Gdanskin arkkipiispa Slawoj Leszek Glodz ja Dublinin arkkipiispa Diarmuld Martin sekä COMECE:n puheenjohtaja, arkkipiispa Adrianus van Luyn Rotterdamista ja COMECE:n vapapuheenjohtaja, arkkipiispa Pjotr Jarecki Varsovasta. Päivien ohjelmassa oli kymmenien muiden lisäksi kuuden europarlamentin jäsenen puheenvuoro, heistä merkittävimpinä Euroopan parlamentin entinen puheenjohtaja Hans-Gert Pöttering ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Jacques Barrot.

Päivät tarjosivat monia mahdollisuuksia tutustua Solidaarisuus-liikkeeseen. Liikkeen veteraaneista ohjelmassa esiintyivät mm. professori Irena Lipowicz ja isä Maclej Zieba, nykyisen Gdanskissa toimivan Euroopan solidaarisuuskeskuksen johtaja. Pettymys oli entisen presidentin Lech Walesan tapaamisen peruuntuminen, koska hän osallistui samoina päivinä Roomassa tapahtuneeseen Varsovan arkkipiispan Zygmunt Felinskin (1822-1895) kanonisoimisjuhlaan.

Yhteiskuntapäivät olivat paitsi eurooppalaiset myös erittäin puolalaiset. Kokouksen ajankohtaan sattui lisäksi Puolan presidentin Lech Kaczynskin suorittama Lissabonin sopimuksen allekirjoitus. Siteeratuimmat henkilöt olivat paavi Johannes Paavali II ja emerituspresidentti Lech Walesa.

Puola on vuonna 2009 monen muunkin ison kristillisen tapahtuman näyttämänä. Syyskuussa Sant´Egidio, joka oli mukana yhteiskuntapäivienkin järjestelyissä, piti vuosittaisen rauhanrukouksensa Krakovassa ja vuodenvaihteessa 2009-2010 pidetään Poznanissa Taizé-liikkeen suuri Euroopan nuorisokokous, jota valmistelemaan tulleita Taizé-veljiä tapasimme seurakuntavierailun päättäneessä Taizé-henkisessä seurakuntanuorten iltahartaudessa

Avoin työskentelytapa

Aitoon katoliseen tapaan jokaiseen päivään sisältyi joko aamu- tai iltamessu. Messut pidettiin Gdanskin keskeisissä kirkoissa kuten Solidaarisuus-liikkeen ”omaksi” muodostuneessa P. Birgitan kirkossa, Euroopan suurimmassa tiilikirkossa P. Marian kirkossa, P. Barbaran kirkossa ja Oliwan katedraalissa, Gdanskin arkkihiippakunnan pääkirkossa. Messut toimitettiin suurella hartaudella ja monien kokoukseen osallistuvien pappien ja piispojen konselebraationa.

Kokouksen alateemoista kuultiin 3-4 etukäteen valmistettua puheenvuoroa. Osanottajia oli etukäteen pyydetty valitsemaan kuudesta alateemasta yksi, josta he halusivat keskustella pienemmässä piirissä alustajien kanssa. Keskustelu jatkui näin yhdistettynä kahvihetkenä ja noin 50 hengen seminaarina, kunnes koko joukko taas kokoontui isoon saliin, jossa halukkaat saivat vielä esittää persoonallisia näkemyksiään ja tehdä alustajille lisäkysymyksiä.

Kokouksen julkilausumaa valmisteli italialaisen Luca Jahlerin johdolla työskennellyt ryhmä eteisaulaan sijoitetun avoimen pöydän ääressä, mikä antoi mahdollisuuden kokouksen osanottajille keskustella julkilausumaan ehdottamistaan näkökohdista. Julkilausuman aivan ensimmäinen luonnos julkaistiin jo kokouksen ohjelmakirjassa, viimeistä edellisenä päivänä osanottajille jaettiin siihenastisten keskustelujen pohjalta syntynyt luonnos. Luonnokseen sai vielä reagoida ja lopullinen kahden liuskan teksti julkistettiin ja luettiin Solidaarisuus-aukiolla pidetyssä päätösjuhlassa.

Kokouksen valitsema työskentelytapa antoi jokaisella ainakin mahdollisuuden osallistua keskusteluihin ja myös julkilausuman muotoiluun. Työskentelytapa oli avoin. Kritiikkiä tosin esittivät kokouksen nuorisoedustajat, joita paikalliskirkot olivat lähettäneet kiitettävästi mutta jotka olisivat halunneet myös ohjelmaan merkittyjä puheenvuoroja kokouksen teemoihin liittyen.

Solidaarisuuden ja subsidiariteetin suhde

Kokouksen julkilausuma alleviivaa solidaarisuuden ja subsidiariteetin merkitystä edistettäessä yhteistä hyvää koko Euroopassa. Itsekkään käyttäytymisen, utilitarismin ja materialismin tulee antaa tilaa keskinäiselle jakamiselle, minkä tarpeen nykyinen talouskriisi on selvästi osoittanut. Julkilausumassa korostetaan, että ihmiselämän luovuttamatonta arvoa on kunnioitettava elämän alkamisen hetkestä luonnolliseen kuolemaan asti.

Keskustelussa pidettiin tärkeänä löytää solidaarisuuden ja subsidiariteetin oikea suhde. Nyt liian usein alueellista ja paikallista itsekkyyttä pyritään oikeuttamaan viittaamalla katolisen yhteiskunta-ajattelun perusteisiin kuuluvaan subsidiariteettiin laajemman yhteisvastuun kustannuksella. Puheenvuoroissa myös valitettiin sitä, että Euroopan unionin piirissä on ollut vaikea saada tukea jo alkaneen elämän kaikkinaiseen suojeluun.

Kokous kutsui toimimaan miehen ja naisen väliseen avioliittoon perustuvan perheen hyväksi ja luomaan vanhemmille myönteisiä olosuhteita lasten kasvattamiselle ja tasapainottamaan perhe- ja työelämän vaatimukset.

Julkilausuma totesi, että Euroopan ykseys oli aikanaan joidenkin unelma. Nyt siitä on tullut monien toivo. Tänään velvollisuutemme on varmistaa, että Euroopan yhdistyminen palvelee maailmanlaajan solidaarisuuden toteutumista. Solidaarisuutta tarvitaan sukupolvien välillä, Euroopan sisällä sekä Euroopan ja muun maailman välillä.

Katoliset sosiaalipäivät myös vetosivat Euroopan päättäjiin, jotta nämä loisivat Euroopalle yhtenäisen siirtolaislainsäädännön, joka tunnustaa jokaisen henkilön ihmisarvon.

Eurooppa tarvitsee julkilausuman mukaan miehiä ja naisia, joiden elämää usko on saanut muovata ja jotka ovat Jeesuksen Kristuksen nimessä valmiit avosylin ottamaan vastaan toisia ja tänne muuttaneita sekä sitoutuvat yhdessä kehittämään solidaarisia rakenteita nykyisten ja tulevien sukupolvien parhaaksi.

Solidaarisuuden osoituksena Euroopan köyhimpänä maana pidettyä Moldovaa kohtaan kokouksen kaikki kolehdit koottiin Moldovan Caritaksen projekteihin Transnistriassa, joiden parissa 85 7-21-vuotiasta nuorta oppii kädentaitoja ja uutta elämänhallintaa.

Ensi kerralla Euroopan ekumeeniset yhteiskuntapäivät?

Kokousosanottajat ilmaisivat tyytyväisyytensä siitä, että päivien oli jo etukäteen ilmoitettu olevan ensimmäiset katoliset Euroopan yhteiskuntapäivät. Tähän nähtiin sisältyvän lupauksen jatkosta. Seuraavaa kokousta toivottiinkin jo vuoden tai kahden päähän. COMECE:n puheenjohtaja, arkkipiispa Adrianus van Luyn esittikin päätöspuheenvuorossaan, josko seuraavat päivät voisivat olla – ei vain katoliset – vaan laajasti ottaen kristilliset Euroopan yhteiskuntapäivät. Tätä ennakoi Gdanskissa EKK:n jäsenkirkkojen tällä kertaa pieni mutta toivottavasti seuraavalla kerralla jo laajempi edustus. EKK:n ja COMECE:n hyvällä yhteistyölle on odotettavissa jatkoa.

Kokouksessa pidetetyt puheenvuorot ja Euroopan unionin komission puheenjohtajan José Manuel Barruson videotervehdys: klikkaa . 

Heikki Jääskeläinen

 

Seura-lehden etusivu joulukuulta 1980 ja pappi Jerzy Pospielusko Solidaarisuus-näyttelyssä Gdanskissa 2009. Kuva: Heikki Jääskeläinen.

 

Viesti luettiin Solidaarisuus-aukiolla Gdanskin, entisen Leninin telakan portin luona. Kuva: Heikki Jääskeläinen.
Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors