SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Krista Kiuru: Uskonnonopetus tarjoaa tilan eettiselle pohdinnalle, jota nuoret tarvitsevat 

Opetusministeri Krista Kiuru aloitti puheenvuoronsa viittaamalla edellisiin puhujiin: ”kuinka paljon meillä onkaan oppimista toisiltamme”. Hän kertoi myös itse halunneensa opiskella uskontoja. Vasta neljä kuukautta opetusministerin virassa olleena Kiurulla ei ole antaa vastausta kysymykseen uskonnonopetuksen tulevaisuudesta. Tämä on hänelle ensimmäinen julkinen uskonnonopetukseen liittyvä tilaisuus, jota hän pitää mielenkiintoisena tutkimusmatkana uuden oppimiseen.

 

Kiuru totesi maailman muuttuneen monikulttuurisuuden osalta. Maahanmuutto, maastamuutto ja maassamuutto eivät sinänsä ole uusia ilmiöitä vaan niiden historia ulottuu pitkälle. Verrattuna muihin Pohjoismaihin Suomessa taas on aina ollut vähän maahanmuuttajia, minkä Kiuru katsoi johtuvan maan köyhyydestä. Perinteisemmin Suomi on ollut maastamuuton maa ennemmin kuin maahanmuuton maa.

 

Tänä päivänä Suomi on kuitenkin monikulttuurisempi kuin koskaan ja on toimittava muuttuvan ympäristön edellyttämällä tavalla. Koulumaailma onkin mukautunut uusiin haasteisiin hyvin. Niin peruskoulun, ammatillisen peruskoulutuksen kuin lukionkin suhteen on saatavilla valmistavaa koulutusta sitä tarvitseville. Miten tämä kaikki on sitten vaikuttanut uskonnonopetukseen?

 

Perusopetuksen suhteen tuntijako oppiaineiden välillä on tehty. Mielenkiintoinen kysymys on kuitenkin, että mitä se tarkoittaa uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmien sisältöön. ”Minkälaista uskonnonopetusta perusteiden näkökulmasta siis tehdään”, tämä on kysymys, josta keskustelu on vähäistä. Opetushallituksen suunnittelutyö etenee siten, että irrallaan ja hajallaan olevia oppirakenteita tullaan ministerin mukaan yhdistelemään. Näin myös tarkastellaan uskontojen sisältöjä kuitenkin erilaisin painotuksin.

 

Ministeri kehotti nyt keskustelemaan opetukseen liittyvistä asioista sillä vuoteen 2016 mennessä keskustelu tulee loppumaan ja linjaukset päätetään.

 

Lukioreformi tullaan myös tekemään tällä hallituskaudella. Ministeri kysyikin, että minkälainen tuntijako olisi tehtävä. Jos tulee tarve lisätä lukion valinnaisten kurssien määrää niin silloin 45 pakollisesta tullaan poistamaan kursseja niistä oppiaineista, joissa on pakollisia enemmän kuin yksi. Kiuru on huolissaan suomalaisen yleissivistyksen tulevaisuudesta ja kysyi, että mikä tulee tulevaisuudessa olemaan pakollisten kurssien määrä Suomen lukioissa. 

 

Oppiaineiden sisältöjen uudistuksen keskiössä tulisi ministeri Kiurun mukaan olla oppilas ja tämän tarpeet. Ongelmallista on se, että aikuiset kuitenkin tekevät päätökset oppilaiden puolesta. Kiuru näkee tärkeäksi kyvyn lukea vuorovaikutussuhteita ja monikulttuurisuutta. Jokaisella oppiaineella on oma kielensä ja ilmaisutapansa, joiden käsitteistö tulisi tuntea. Uskonnonopetuksessa tehdään upea matka erilaisiin arvoihin ja maailmankatsomuksiin tiettyjen käsitteiden kautta. Kiuru kysyikin, että miten eri uskontojen, arvojen ja kulttuurien eli yhden todellisuuden erilaisia tulkintoja ja niiden toisille tuomaa lisäarvoa voidaan parhaiten oppia ymmärtämään tai opettamaan.   

 

Kiuru kysyi mikä on uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen paikka tänä päivänä ja niiden tarkoitus. Tärkeimmäksi vastaukseksi hän antaa sen, että niissä aineissa voidaan pysähtyä ja käydä eettistä keskustelua, jota nuoret kaipaavat löytääkseen omille arvoilleen lähtökohdat ja juuret. Uskonnonopetuksen tärkeä tehtävä onkin herättää kysymyksiä ja opettaa kysymään.

 

Uskonnonopetus ja elämänkatsomustieto järjestetään tällä hetkellä erikseen. Uskonnonopetus järjestetään sen uskonnollisen yhdyskunnan mukaan, johon oppilaiden enemmistö kuuluu. Jos johonkin muuhun uskontokuntaan kuuluvia on vähintään kolme, niin heidän huoltajiensa vaatiessa heille järjestetään oman uskonnon opetusta. Elämänkatsomustietoon pätevät samat reunaehdot. Yhteiskunnassa on käyty paljon keskustelua siitä, että tuleeko tämä kalliiksi. Opetusministeriön virkamiehet ovat tehneet oman esityksensä uskonnonopetuksesta, joka on valittu yhdeksi säästökohteeksi. Esityksen mukaan kolmen opiskelijan vähimmäisrajaa olisi nostettava kymmeneen. Ministeri Kiuru sanoi tekevänsä oman esityksensä asiasta ajallaan.     

 

Nykyisen perusopetuslain mukaan eri uskontokuntiin kuuluvat ovat eri oppitunneilla uskonnonopetuksessa. Ministeri kysyy, että olisiko mahdollista toimia innovatiivisilla tavoilla tähän asiaan liittyen. Innovatiivisuutta edellyttää kuitenkin toimiminen lain edellytysten mukaan.

 

Ministeri pohti myös sitä, että pitäisikö uskonnonopetuksen lähestymistavan olla ekumeenisempi, ennemmin yhdistävä kuin jakava. ”Keskeinen kysymys on: mitä yhteistä uskonnonopetuksessa on meille kaikille?” Kaikkien uskontojen tulisi oppia paitsi omastaan myös toisista. Lopuksi Kiuru korosti, että pelkillä raha-argumenteilla ei voi perustella näkökulmiaan uskonnonopetukseen liittyen vaan olisi löydettävä yhteinen päämäärä kaikille monikulttuurisessa maailmassa.

 

Kooste: Iiro Salminen


Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors           Puh / Tfn +358 40 1425 190