SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Uskonnon asema yhteiskunnassa ja koulussa - opintomatka Viroon 

Oikealla Viron kirkkojen neuvoston pääsihteeri Ruudi Leinus ja keskellä opettaja Kaisa Kirikal.

Uskonnonopetuksen puuttumista pidetään Virossa suurena ongelmana. Myös pätevistä opettajista on pulaa. Uskonnonopetus pyritään saamaan kouluihin kulttuurisyihin vedoten. Ihmisten uskonnollinen tietoisuus tulee ainoastaan katekeettisen opetuksen kautta. Suomen Ekumeenisen Neuvoston kasvatusasiain jaoston opinto- ja pyhiinvaellusmatkalle Viroon 15.–18.3.2012 osallistui noin 30 henkilöä. Mielenkiintoisia keskusteluja käytiin ja oppimista tapahtui molemmin puolin.

 

Tartton kristillisessä lastenkodissa.Viro on Euroopan sekularisoitunein maa. Väestölaskennan yhteydessä ihmisiltä kysytään heidän uskonnollisesta ajattelustaan. Vain noin 31 % yli 15-vuotiaista virolaisista tunnustaa jotain uskontoa.

 

Numeraalisesti tämä on noin 330 000 henkilöä. Näistä noin 152 000 kuuluu Viron luterilaiseen kirkkoon ja 142 000 tunnustaa ortodoksista uskontoa. Muiden uskontojen määrä on vähäinen. Esimerkiksi muslimeja on maassa vain vähän yli 1 300 henkilöä. Uskontoa tunnustaneista virolaisia on 26,3 % ja venäläisiä 42 %. Koska uskonnollinen kenttä on hyvin tasainen, eikä millään uskonnolla ole selkeää ylivaltaa, maa on hyvin ekumeeninen ja kristityt tekevät paljon yhteistyötä keskenään.

 

Uskonnollinen tilanne ja sen juuret

 

Seminaaritauko Tartton yliopistossa.Kirkkoon kuulumisen käsite on toinen kuin Suomessa. Virolaiset eivät arvosta niinkään kastetta kuin aikuisiällä tapahtuvaa katekeettista opetusta ja konfirmointia. Kirkkoon kuuluvista vain osa maksaa jäsenmaksun. Maksua ei peritä automaattisesti kaikilta kastetuilta, vaan henkilön on itse huolehdittava jäsenmaksun maksusta. Maksaneiden määrä on vähentynyt joka vuosi. Yleensä maksu maksetaan silloin kun perhe tarvitsee kirkollisia toimituksia.

 

Lehtori Kaido Soom (Tarton yliopisto) ja TT Hannele Päiviö (Tallinnan luterilaisen seurakunnan kirkkoherra) listasivat tämän päivän tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä:

EPL-palvelus alkamassa Tarttossa. 

Sata vuotta sitten lähes koko Viron kansa oli kirkon jäseniä. Sitten voimakas materialistinen maailmankatsomus, vasemmistolaisuus ja ateismi aiheuttivat kampanjointia uskontoja vastaan. Kirkon toiminta nähtiin moderniin maailmaan sopimattomana ja vanhanaikaisena.

 

Kaikki negatiivisuus ei johtunut Neuvostoliiton miehityksestä. Miehityksen aikana tosin maallistamisprosessi oli systemaattista. Naapureista tehtiin ilmiantajia. Joulun vietosta tuli rangaistava teko ja joulukirkkoon meneminen aiheutti koululaiselle käytöksen alennuksen. Kirkoilta vietiin sekä henkiset että taloudelliset mahdollisuudet. Kaikki kirkolliset juhlat kiellettiin ja uskonnollinen kirjallisuus poltettiin. Työpaikoilla pidettiin ateistisia luentoja.

 

Uskonnonopetus kiellettiin kouluista 1940-luvulla. Rippikoulu ja pyhäkoulutyö kiellettiin kymmenen vuotta myöhemmin.  Vuonna 1953 kristittyjä lähetettiin Siperiaan, jolloin osa papeista loikkasi länteen, mikä aiheutti maahan pappispulan. Uskontoa opetettiin salaa ”lasten syntymäpäivillä”. Tämän päivän aikuiset ovat tuonaikaisen henkisen ilmapiirin vankeja. Virolaiset pitävät uskontoa aivopesuna ja asiasta ei puhuta koskaan julkisesti.

 

Maallistamisprosessin seurauksena virolaisilta puuttuu uskontojen lukutaito. Kirkko toimii yhteiskunnan marginaalissa. Uskonnollinen tyhjiö täyttyi pian muilla tekijöillä. Ihmiset ovat taipuvaisia taikauskoon, parapsykologiaan ja itämaisiin ilmiöihin. Koska Neuvostovallan aikana uskonnollisille juhlille annettiin maalliset vastineet (konfirmaation tilalle tuli nuorten suvipäivät jne.), kirkko koetaan museoksi, jolla ei ole tilaa modernissa elämässä. Uskontoa suorastaan pelätään. Tämän hetken nuorisosta noin 54 % ei koe uskonnolla olevan mitään merkitystä heidän elämässään. Hyvin monilla tämän päivän virolaisilla ei ole mitään uskonnollista taustaa. Valtio ei tunnusta lasten oikeutta uskontoon.

 

Pientä edistystä on tapahtunut

 

Viron 620 koulusta 44 opettaa uskontojen kulttuuria. Maassa toimii myös kristillisiä kouluja, joista tutustuimme Tartossa sijaitsevaan tasokkaaseen peruskouluun. Koulussa on 320 oppilasta. Opiskelijoiden on hyväksyttävä katolinen kirkko taustayhteisöksi. Koulun oppilaista vain pieni osa on katolisia. Hakijoista vain puolet pääsee sisälle. Uskontoa opetetaan yksi vuosiviikkotunti kaikilla luokka-asteilla. Lukukausimaksu on 35−50 euroa. Suomalaisessa koulussa vastaavasti alakoulun lukukausimaksu on 400 euroa ja yläkoulussa 600 euroa. Tallinnassa toimii pieni ortodoksinen koulu. Se toimii holistisesti ortodoksisen kulttuurin viitekehyksessä. Uskontoa ei opeteta erillisenä oppiaineena, vaan opetus tapahtuu läpäisyperiaatteella.

 

Tarton katolinen koulu ja lastentarha tekevät myös diakoniatyötä. Kouluun otetaan lastenkotilapsia vaikka heidän todistuksensa ei edellyttäisi sisälle pääsyä. Katolinen 89-vuotias sisar Mary on tehnyt vuosikausia työtä lasten parissa. Hän on kirjaimellisesti tuonut vammaisia ja sokeita lapsia maanpinnalle. Vammaisia jälkeläisiä piilotellaan edelleen Virossa häpeän vuoksi. Mary on pitänyt vanhemmille kursseja vammaisten lasten opettamisesta. Sisar Mary toimii ilman palkkaa ja on edelleen omistautunut työlleen.

 

Tartossa toimiva kristillinen lastenkoti tekee humanitääristä työtä. Lastenkotina toimii kodinomainen iso talo, jossa asuu 25 alle viisitoistavuotiasta huostaan otettua lasta. Isommat lapset asuvat lastenkodin lähellä tuetussa asuntomuodossa. Lastenkodin erikoisuus on musiikissa. Lastenkodissa käy ammattimuusikkoja, jotka opettavat lapsia. Lapsista on muodostettu erilaisia kansanmusiikkiyhtyeitä ja he ovat esiintyneet runsaasti. Ryhmällämme oli ilo seurata heidän esitystään.

 

Tulevaisuus

 

Kouluihin on yritetty tehdä uskontojen kulttuurien opetussuunnitelmaa. Metropoliitta Stefanus kertoi kieltäytyneensä hyväksymästä sitä ja asiaa pohditaan edelleen. Metropoliitan mukaan esimerkiksi joulun kohdalla opetussuunnitelma esitteli ruokakulttuuria, joululeikkejä ja ulkoisia tapoja. Opetussuunnitelmassa oli lopussa vain yksi uskontoon viittaava lause: Joulua vietetään Jeesuksen syntymän juhlana.

 

Uskonnonopetuksen puuttumista pidetään Virossa suurena ongelmana. Myös pätevistä opettajista on pulaa. Uskonnonopetus pyritään saamaan kouluihin kulttuurisyihin vedoten. Ihmisten uskonnollinen tietoisuus tulee ainoastaan katekeettisen opetuksen kautta. Kirkon omassa opetuksessa ei käsitellä juuri vieraita uskontoja. Diakoniatyö ei ole ollut varteenotettava työmuoto seurakunnissa. Lama-aikana diakoniatyön vahvistaminen voi edesauttaa asenteiden muuttumisessa ymmärtäväisemmiksi kirkkoja kohtaan. Lapsi- ja nuorisotyötä tulee kehittää. Tätä työmuotoa ei ole kuin niissä seurakunnissa, missä papit ovat katsoneet asian tärkeäksi. Post modernia ihmistä pitää oppia puhuttelemaan.

 

Sirpa Okulov

 

Kuvat: Ilpo Pelkonen ja Sirpa Okulov

Kuvia klikkaamalla ne avautuvat uuteen ikkunaan.


Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors           Puh / Tfn +358 40 1425 190