Kahden kulttuurin perheissä syntyy usein yhdessä etsien perheensisäistä omaa kulttuuria, jota voidaan kutsua kolmanneksi kulttuuriksi. Kolmas kulttuuri on jokaisessa parisuhteessa erilainen ja omatekoinen. Kun päivittäin saadaan pohtia kulttuurisia ja uskonnollisia arvoja ja arvostuksia, ollaan jatkuvasti vuorovaikutuksen keskiössä.
Pariskunnan osapuolet saattavat hyvin selviytyä keskenään, mutta ongelmia voi aiheuttaa lähiympäristön puuttuva tuki ja myös kyseenalaistaminen. Kolmannen kulttuurin teemoja käsitellään KKK-seminaareissa ja koulutuksissa.

Onko kristityn ja muslimin parisuhde kahden kauppa, sukujen symbioosi, kulttuurien kohtaaminen, rakkauden rikkaus, Jumalan suunnitelma vai kaikkea tätä? Tämä kysymys johdatti noin viisikymmenpäisen joukon lähinnä kristittyjä maahanmuuttaja- ja perhetyöntekijöitä sekä asiantuntijoita ja opiskelijoita perehtymään kristinuskon ja islamin kohtaamiseen perheiden arjen tasolla. Tarkastelun kohteena oli erityisesti monikulttuuristen perheiden oma, ‘kolmas kulttuuri’, jonka eri taustasta tulevat puolisot ja heidän lapsensa vääjäämättä muodostavat.

Venäjänkieliset ovat kärjessä maahanmuuttajatilastoissa. Heistä suurin osa muuttaa Suomeen perhesuhteiden takia. Onko monikulttuurinen parisuhde vain ”kahden kauppa”. Tätä ja muuta teemaan liittyvää pohdittiin ekumeenisessa parisuhde- ja perhetyön koulutus- ja neuvottelupäivässä 21.10.2008 Kirkkohallituksessa.
Kulttuuri- ja uskontorajat ylittävässä avioliitossa, samoin kuin muissakin liitoissa, ydinperheen ohella elämään vaikuttavat myös molempien suvut ja ystävät tai se, että ollaan jouduttu kauas pois oman läheisen turvaverkon vaikutuspiiristä. Monikulttuurinen perhe voi olla monipuolinen kasvun paikka.