SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Consultation on Evangelism in Theological Education and Missiological Formation 

 

Consultation on Evangelism in Theological Education and Missiological Formation pidettiin Bosseyn ekumeenisesa keskuksessa Sveitsissä 28.–31.10.2012. Kokouksessa oli osanottajia Pohjoismaista, Englannista, Saksasta ja Hollannista. Ortodoksisista maista oli edustettuna Venäjä, Romania, Bosnia-Hertsegovian serbialainen osavaltio, Albania ja Kreikka. Katolinen kirkko ja helluntalaiset olivat myös edustettuina. Osallistujia oli noin 25.

 

Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) kymmenennessä yleiskokouksessa Etelä-Korean Busanissa 30.10.–8.11. 2013 tullaan maanosittain käsittelemään lähetyksen tilaa. Euroopassa kristillisen lähetyksen tilanne on hyvin erilainen kuin muissa maanosissa. Konsultaation tarkoituksena oli kerätä taustatietoa ja näkemyksiä Euroopan tilanteesta ja mitä lähetystyön eteen voitaisiin tehdä etenkin koulutuksen suhteen.

 

Esitelmät ja sisältö

 

Kokoonkutsuja Kyriaki Avtzi ei ollut rajannut esitelmien sisältöä. Suurin osa osallistujista kertoi miten he tekevät lähetystyötä seurakunnissaan ja organisaatioissaan. Vaikuttavimmat oli Englannissa ja Hollannissa tehtävä ”Church planting”, pitkäjänteinen uusien yhteisöjen rakentamisen hanke. Hyvin ortodoksiseen kontekstiin sopiva lähestyminen oli tanskalaisen edustajan esitelmä kuuntelevasta kirkosta ja kuuntelemisen lahjasta.

 

Noin kolmannes osallistujista olivat teologisista kouluista ja he kertoivat kuinka paljon, tai pikemmin vähän, missiologiaa opetetaan korkeakouluissa Euroopassa. Kautta linjan oli, että lähetystyö ja missiologiaan liittyvä opetus on vähentynyt, monissa oppilaitoksissa sitä ei ollut enää edes valinnaisena kurssina. Tämä johtuu siitä, että koulutus järjestetään yleensä julkisissa oppilaitoksissa, joissa on pitkäaikaisena trendinä on vähentää tunnustuksellinen opetus ja muuntaa teologian opetus uskontotieteen opetukseksi. Lähetystyöinstituutit korvaavat osittain tämän aukon sekä Britanniassa että Saksassa.

 

Omassa presentaatiossani kerroin katekumeenityön järjestämisestä Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa. Maintsin presentaationi ulkopuolella myös tarpeesta tiedostaa, että Euroopan seksuaalivähemmistöt ovat erillinen lähetystyön kohde. Rohkaistuin tähän luettuani KMN:n hienon raportin Together Towards Life: Mission and Evangelism in Changing Landscapes, alaluku Mission from the Margins.

 

Keskustelu

 

Aihepiiri oli laaja ja vasta viimeisenä päivänä jakauduimme pienempiin ryhmiin. Keskustelu käytiin koko ryhmässä ja rönsyili eri suuntiin.

 

Päällimmäisenä keskustelusta mielikuva, että kristillinen kirkko on etenkin läntisimmässä Euroopassa marginalisoitunut yhteiskunnassa. Esim. Hollannissa ei uusille asuinalueille rakenneta kirkkoja. Osallistujien suhtautuminen omaan lähetystyöhönsä vaihteli nöyrän sanansaattajan roolista ison oikeassa olevan valtaorganisaation edustajaksi.

 

Olin yllättynyt siitä että kokouksessa ei pystytty käsittelemään niitä syitä miksi miljoonat eurooppalaiset jättävät kristilliset yhteisöt. Kuvittelin, että kun keskustellaan eurooppalaisesta lähetystyöstä keskustellaan myös siitä miten olemassa olevat yhteisöt ja jäsenet saadaan tuntemaan itsensä kotoisaksi omissa yhteisöissään. Kirkkojen alistamisen historian, valtarakenteiden ja oikeassa olemisen perinteen vaikutus lähetystyöhön tänä päivänä ei noussut keskustelun kohteeksi, vaikka niistä mainittiin.

 

Kirkkojen tunnustuksellisen opetuksen vahvistaminen pyhäkoulusta yliopistoon on myös keskeistä ”Suuren Aatteen” säilymiseksi Euroopassa. Kokouksesta muotoutui kuva, että työ ja opetus lasten, nuorten ja opiskelijoiden kesken on vähentynyt, entisiä kommunistimaita lukuun ottamatta.

 

Yhteenveto

 

Post-modernissa Euroopassa jäsenmäärältään vanhat pienentyneet kirkot tekevät lähetystyötä, usein samoilla alueilla, hyvin erilaisesti. Miten ihmiset yleensä tähän suhtautuvat voitaisiin kiteyttää kysymykseen ”Miksi liittyisin kirkkoon?” Lähetystyö on rajalla oloa, se on ihmisten kohtaamista ja edellyttää kirkoilta elävää uskoa. Sitä kautta ehkä löytyy vastaus kysymykseen miksi. On hyvä että KMN:lla on uusi raikas ajattelu lähetystyöstä ja että nostetaan lähetystyö Euroopassa esille. Paljon on tehtävää.

 

Käytännön tuliaisia kokouksesta – kuunteleva kummi

 

Katekumeenityöskentelyssä voisi kehittää kummien roolia siten että kummit ja katekumeenit kohtaisivat 4-6 henkilön pienryhmissä. Koska ventovieraiden ihmisten tapaaminen uskonnollisessa kontekstissa on usein hankalaa, on osoittautunut että kummipienryhmät toimivat paremmin. Kummeja voisi valmentaa kuunteluun ja jakamiseen. Tällöin saisi kummitoimintaan lisää mielekkyyttä ja luotaisiin jonkinlainen tila kohtaamiselle. ”Missä kaksi tai kolme teistä kohtaa, Minä olen keskellänne”. Tätä voisi jo käynnissä olevien katekumeeniryhmien kummien kanssa kokeilla, kun ensin on toimintaa ja ryhmädynamiikkaa mietitty.  Jos kuunteluryhmät toimivat, voitaisiin selvittää olisiko seurakuntalaisten keskuudessa halukkuutta muodostaa kuunteluryhmiä joissa olisi mukana kirkon ulkopuolella olevia henkilöitä. Ryhmät voisivat toimia rajallisen ajan esim. yhden syksyn/kevään.

 

Johan Slätis


Christianity arrived to Finland in the 12 th century from Novgorod in the east (to Carelia) and from Sweden in the west (to county of Finland and Häme). The Orthodox church of Finland has the same off...
Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors