SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Edinburgh II 2.-6.6.2010 - arviointia ja tulevaisuuden visioita

Edinburghissa, Skotlannissa, järjestettiin 2.-6.6.2010 100-vuotisjuhlan johdosta maailmanlähetyskonferenssi Edinburgh II, jonka teemana oli Kristuksesta todistaminen tänään (Witnessing to Christ Today). Se arvioi 100 vuotta sitten Edinburghissa 1910 pidetyn maailmanlähetyskonferenssin merkitystä, mutta suuntautui myös vahvasti nykyiseen ja tulevaan lähetystyön problematiikkaan. 
 
Sekä Edinburgh I 1910 että Edinburgh II 2010 ovat vaikutushistorialtaan hyvin merkittäviä.  Edinburgh I vision seurauksena mm. perustettiin Kirkkojen maailmanneuvosto vuonna 1948. Tulevina vuosina näiden konferenssien tuottamia aineistoja tutkitaan ja käytetään hyväksi tiedekunnissa, kirkoissa ja seurakunnissa eri puolilla maailmaa.
 
Konferenssin käytännön järjestämisestä vastasi Skotlannin presbyteerinen kirkko yhdessä Edinburghin yliopiston kanssa, jonka kampusalueen konferenssikeskuksessa kokous pidettiin: Pollock Halls of Residence; majoituspaikkana Pollock Halls.
 
Kutsukokouksessa oli delegaatteina 300 lähetystyön johtajaa ja asiantuntijaa, jotka edustivat 30 kristillistä traditiota 60 maasta. Suomesta osallistujina olivat dosentti Timo Vasko Suomen ev.-lut kirkon edustajana ja Suomen lähetysneuvoston puheenjohtajana, lähetysjohtaja Seppo Rissanen (osan aikaa) ja dosentti Risto Ahonen Suomen Lähetysseurasta, lähetysjohtaja Rauno Mikkonen Fida Internationalista ja prof. Veli-Matti Kärkkäinen Fuller Theological Seminary:stä, USA.
 
Konferenssin järjestäjäpohja oli erittäin laaja-alainen ja edustava; General Council – neuvottelukuntaan kuuluivat: African Independent Churches, Anglican Communion, Church Together in Britain and Ireland, Council for World Mission/CEVAA/United Evangelical Mission, International Association for Mission Studies, International Fellowship of Evangelical Students, Latin American Theological Fraternity, Lausanne Committee for World Evangelisation, Lutheran World Federation (LWF), Orthodox Churches, Pentecostal Churches, Roman Catholic Pontifical Council for the Promotion of Christian Unity, Seven Day Adventist Church, World Alliance of Reformed Churches, World Baptist Alliance, World Council of Churches (WCC), World Evangelical Alliance (WEA), World Methodist Council ja World Student Christian Federation. Suomessa järjestetyistä useiden Edinburgh II tilaisuuksien kalenterista ja myös itse muutamien tilaisuuksien järjestämisestä on vastannut , joka perustettiin Edinburgh 1910 konferenssin hedelmänä vuonna 1919; siihen kuuluu 31 kirkkoa, yhteisöä ja lähetysjärjestöä.
 
Konferenssin julkilausuma, , jaettiin päätöstilaisuudessa, joka pidettiin Assembly Halls -salissa, samassa kuin vuoden 1910 historiallinen konferenssi. Konferenssin yksityiskohtainen ohjelma ja aineistot:
 
Konferenssissa pidetyt esitelmät, työryhmätyöskentelyt ja niiden tulokset julkaistaan lähiaikoina myös kirjallisesti eri yhteyksissä.
 
Seuranta Suomessa: Suomen läheysneuvosto, Suomen Ekumeeninen Neuvosto ja Suomen Evankelinen Allianssi järjestävät 25.11.2010 Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6, Helsinki) symposiumin , jossa arvioidaan kahden vuonna 2010 järjestetyn suuren lähetyskonferenssin -  Edinburgh II (Edinburgh) ja Lausanne-liikeen Lausanne III (Kapkaupunki) merkitystä Suomelle.
 
Konferenssin tilaisuudet
Konferenssi sisälsi kolme pääesitelmää, työryhmissä työskentelyä, hartaustilaisuuksia ja avajais- ja päätöstilaisuudet, jotka edelleen ovat luettavissa, nähtävissä ja kuultavissa internetin välityksellä. Ohjelmaan kuului myös vierailu paikalliseen seurakuntaan, kirkkokuntien järjestämät omat liturgiset hetket ja messut, lukuisia lyhyitä rinnakkaistilaisuuksia ja keskeisen tärkeät delegaattien väliset tapaamiset.  PLENARY 1: 3.6.2010 Mission in long perspective. DR. DANA L. ROBERT: “WITTNESING TO CHRIST TODAY”: MISSION AND UNITY IN THE “LONG VIEW” FROM 1910 TO THE 21ST CENTURY . PLENARY 2: 4.6.2010 Mission Worldwide. Neljä esimerkkiä nykyisistä aloitteista kristillisen lähetyksen toteuttamisesta nykyisissä konteksteissa. 1. REV.DR. YOUNG-HOON LEE, Yoido Full Gospel Church, Seoul, Korea. Christian Spirituality and the Diakonic Mission of the Yoido Full Gospel Church. 2. DR. TONY KIREOPOULOS, Faith & Order -sihteeri, ortodoksinen kirkko, Kreikka. 3. DR. TERESA FRANCESCA ROSSI, roomalaiskatolinen CENTRO PRO UNIONE, Rome. 4. DR. FIDON MWOMOBEKI, Ev.- lut. lähetys, Saksa. PLENARY 3: 5.6.2010 Yhteisen julkilausuman TOWARDS A COMMON CALL valmistelu.
 
Muutamia näkökohtia suuresta aineistosta
Todistus Kristuksesta kuudessa maanosassa on kotoperäistynyt - Kristinusko on tänään lähes kaikkialla läsnä – kiitos lähetystyön!
 
Kristityt ovat tänään maailman laajin uskonnollinen perhe. Mitä 100 vuotta sitten samassa paikassa järjestetyn maailman merkittävimmäksi luonnehditun lähetyskonferenssin jälkeen on tapahtunut? Muutoksia on useita. Kirkkoja ei silloin ollut vielä syntynyt kaikkiin maanosiin. Lähetystyötä ei silloin tehty kaikkialta kaikkialle yhteisvoimin kuten tänään jo enenevästi tapahtuu. Silloin ei länsimaissa pidetty mitenkään ajankohtaisena, että muista maanosista tulisi lähetystyöntekijöitä elvyttämään Euroopan aneemista kristillisyyttä. 
 
Ekumeenista yhteistyötä 1910 etsineen konferenssin vaikutushistoria kristittyjen yhteysliikkeenä ulottuu nykypäiviin. Vuonna 1948 perustettu Kirkkojen maailmanneuvoston idea visioitiin vuoden 1910 konferenssissa sen 8. komiteassa, jolloin konferenssi oli rajoitetusti länsimaisten protestanttisten lähetysjärjestöjen keskinäinen kokoontuminen. Tuolloin n. 1200 kokoukseen osallistuneesta vain n. 20% oli naisia; nuoret, helluntailaiset, ortodoksit ja roomalaiskatolilaiset puuttuivat.
 
Nyt vuonan 2010 oli toisin; delegaatteina oli n. 300 lähetysjohtajaa kaikista maanosista. Tavoite osallistujista, 60% globaalista maantieteellisestä Etelästä, 50% naisia ja 20% alle 30-vuotiaita, havaintoni mukaan toteutui varsin pitkälle. Yhteistyötä kristittyjen kesken kuvasi konferenssin 20-jäsenisen neuvottelukunnan kokoonpano, johon kuuluivat arvovaltaisten edustajiensa välityksellä evankelikaaliset, ortodoksit, roomalaiskatolilaiset, helluntailaiset ja protestanttiset traditiot eri maanosista, näiden joukossa kaikki merkittävät eri tunnustusten kirkolliset liitot.
 
Paavi Benediktus XVI lähetti konferenssille todistukseen, dialogiin ja yhteistyöhön rohkaisevan tervehdyksen. Mitä seuraava lähetyskonferenssin, Edinburgh III, voikaan todeta 100 vuoden päästä vuonna 2110? Toivottavasti prosentuaalinen kristittyjen osuus - nyt n. 33% koko maailman väestöstä - on kasvanut suuremmaksi.
 
Hyvä uutinen – monta tulkintaa
Toimitaanko lähetystyössä nyt lähetysteologisesti samalla perustalla? Kyllä sikäli, kun ankkuroidutaan kolmiyhteisen Jumalan toimintaa luojana, Jeesuksessa Kristuksessa lunastajana ja Pyhässä Hengessä johdattajana. Tämä yhdistää konferenssin kaikkia kristittyjä. Jumala itse toimi ensin Poikansa lähettäjänä, että maailma pelastuisi. Hänen seuraajansa yksilöinä ja kirkkoina ovat kutsutut osallistumaan tähän Jumalan lähetykseen hänen työtovereita tässä maailmassa. Sovitetuksi tulemista seuraa lähetettynä toimiminen Kristuksen antaman esimerkin mukaisesti, sillä kristitty ei elä itseään vaan maailmaa varten, sen ajalliseksi ja iankaikkiseksi parhaaksi (2. Kor. 5:15).
 
Miten hyvä uutinen, evankeliumi käsitetään tänään? Se konkretisoituu eri puolilla maailmaa, ympäristönsä perusteella, todella monin tavoin. Se on syntien anteeksi saamista, sovintoa ja eheytymistä kansanryhmien välillä, monennimistä yksilöllistä ja yhteisöllistä eheytymistä, yksinäisyydestä yhteyteen pääsemistä, lähimmäisyyttä ja huolenpitoa terveydestä, sairaista ja elinoloista monenlaisissa olosuhteissa, ekologista vastuunottoa maailman luonnon tilasta, vapautumista monenlaisista peloista, ihmisoikeuksien toteutumista, rauhan edistämistä kaikissa yhteyksissä jne.
 
Lähetystyö ja kirkollinen elämä eri puolilla maailmaa ei enää ole länsimaisesti painottunutta. Delegaatit monissa yhteyksissä toivat esiin kristinuskon juurtumisen, Raamatun selittämisen, teologisen tutkimuksen ja opetustoiminnan toteutumisen kontekstuaalisesti oman kansansa tulkitsemana – kieli ja muu kulttuuri huomioon ottaen. Tarve teologisen koulutuksen kehittämiseen ja lisäämiseen on kaikkialla suuri.
 
Osanottajien tuoma omien kontekstien moninaisuus tuli vahvasti esiin: konferenssin hartauselämä toteutettuna monilla kielillä eri maanosista oli rikasta ja monipuolista, laulut iloisia ja rukoukset Jumalaa ylistäviä.
 
Lähetysteologinen työskentelyprosessi jää elämään 
Konferenssiin kuului merkittävä sitä edeltänyt monivuotinen tutkimusprosessi, joka tuotti mittavan lähetysteologisen aineiston. Tästä aarteistosta on ammennettavaa sekä tiedekunnissa että seurakunnissa vuosiksi eteenpäin.
 
100 vuotta sitten Edinburghin konferenssissa työskenteli kahdeksan työryhmää, joilla oli seuraavat teemat:  Evankeliumin vieminen koko ei-kristilliseen maailmaan. Kirkko lähetyskentällä. Koulutuksen merkitys kansallisen elämän kristillistämisessä. Lähetyksen sanoman suhde ei-kristilliseen maailmaan.
 
Lähetystyöntekijöiden valmistautuminen. Lähetystyön kotirintama. Lähetystyö ja valtioiden hallitukset. Yhteistyö ja yhteyden edistäminen.  Nyt vuonna 2010 työskentelyprosessi Edinburghissa jatkui, mutta uusin teemoin, vaikkakin joitakin samoja painopisteitä on edelleen työn alla.
 
Tutkimusprosessin painopistealueita oli yhdeksän (9): Lähetystyön perusteita. Kristillinen lähetystyö muiden uskontojen keskuudessa. Lähetystyö ja postmoderni moninaisuus. Lähetystyö ja vallan käyttö. Lähetystyöhön osallistumisen tapoja. Teologinen koulutus ja sen aikaansaamat muutokset. Kristilliset yhteisöt nykyisissä toimintaympäristöissä. Lähetystyö ja ykseys – ekklesiologia ja lähetystyö. Lähetystyön hengellisyys ja opetuslapseus.
 
Näiden lisäksi näitä yhdeksää teemaa läpäisivät seitsemän (7) painopistealueen luonteista transversaalia, jota olivat: Naiset ja lähetys. Nuoret ja lähetys. Eheytyminen ja sovinto. Raamattu ja lähetys – lähetys ja Raamattu. Kontekstualisaatio, inkulturaatio ja vakaumusten dialogi. Alistettujen äänet. Ekologinen näköala lähetykseen. Itse osallistuin kolmen työryhmään: Kristillinen lähetystyö muiden uskontojen keskuudessa. Lähetystyö ja postmoderni moninaisuus. Teologinen koulutus ja sen aikaansaamat muutokset.  Aineistosta lisää yllä olevista linkeistä.
 
Lähetystyön tulevaisuuteen kuuluu rakentava katumus ja virheistä oppiminen 
Lähetystyön on kehityttävä tulevaisuudessa oppimalla virheistään ja laiminlyönneistä uusiin avauksiin, avoimuuteen ja kaikessa vastuulliseen vuorovaikutukseen. Rukouksessa ja katumuksessa konferenssin osallistujat tunnustivat, että yritämme monesti saada aikaan sellaista taivasta, joka on oman kirkkomme näköinen, kun sen sijaan olisi keskityttävä tekemään omista kirkoistamme todellista taivaallista yhteisöä. Suhtaudumme usein epäluuloisesti kirkkoihin, jotka eivät kuulu omaan kristilliseen traditioomme.
 
Olemme haluttomia jakamaan toisten kanssa resurssejamme ja lahjojamme, jotka kuitenkin Pyhä Henki on lahjana antanut syntyä ja kehittyä omassa kulttuurissamme myös muita varten. Mielellään kutsumme kirkkomme olemassaoloa Kristuksen ruumiiksi, mutta kuitenkin helposti kieltäydymme jakamasta monenlaista tuskaa ja ahdistusta, jota toiset kristityt kokevat eri puolilla maailmaa. Kadehdimme iloa, jota toiset jakavat. On pyydettävä anteeksi henkilökohtaista ja institutionaalista vallan väärinkäyttöä, jota esiintyy, kun ei kunnioiteta muita kulttuureita ja tapoja, joita on keskuudessamme. Tällöin on käytetty hyväksi omaa tulkintaa totuudesta ja Kristuksen rakkaudesta. Jos mikä tahansa teologia, hengellisyys tai jumalanpalvelus ei ota vakavasti maailmaa, se ei kanna todistusta Kristuksesta!

 

JULKILAUSUMA Edinburgh 2010 COMMON CALL 

Konferenssi antoi lopuksi yhdeksänkohtaisen julkilausuman Edinburgh 2010 , jonka alussa tuodaan esiin yhteisen trinitaarisen lähetysteologian perusteita. Otan tähän siitä ainoastaan kolme ensimmäistä kohtaa:

  1. Luottaen kolmiyhteiseen Jumalaan ja havahtuen uudelleen tehtävän merkittävyyteen meitä kutsutaan elämään todeksi ja julistamaan Hyvää sanomaa pelastuksesta, syntien anteeksiantamisesta, elämän runsaudesta ja vapaudesta kaikille köyhille ja sorretuille. Meidät on haastettu todistamaan ja evankelioimaan sillä tavalla, että meidän elämästämme käy ilmi rakkaus, vanhurskaus ja oikeudenmukaisuus, jotka Jumala on tarkoittanut koko maailmaa varten.
  2. Muistaen Kristuksen uhrikuoleman ristillä ja hänen ylösnousemisensa maailman pelastumiseksi, ja saamalla voimaa Pyhältä Hengeltä, meitä kutsutaan aitoon dialogiin, kunnioittavaan kohtaamiseen ja nöyrään todistamiseen ainutlaatuisesta Kristuksesta niiden keskuudessa, jotka uskovat toisin kuin kristityt, tai eivät usko mihinkään. Esiintymisemme perusta on rohkeassa luottamuksessa evankeliumin sanomaan; se saa aikaan ystävyyttä, edistää sovintoa ja toteuttaa vieraanvaraisuutta.
  3. Tietoisina siitä, että Pyhä Henki liikkuu tahtonsa mukaan kaikkialla maailmassa yhdistäen uudelleen luomakuntaa ja tuoden aitoa elämää, meitä kutsutaan tulemaan armahtaviksi ja parantaviksi yhteisöiksi, missä nuoret aktiivisesti osallistuvat lähetykseen ja naiset ja miehet oikeudenmukaisesti jakavat vallan ja vastuun, missä on uutta palavuutta oikeudenmukaisuuteen, rauhaan ja ympäristön suojeluun ja missä uudistunut liturgia heijastaa Luojan ja luomakunnan ihanuutta.

Meidän on syytä Suomessa paneutua yhä uudelleen ekumeenisesti lähetystyömme perusteisiin, jotka koko lähetystyötä tekevä Kristuksen kirkko pitää yhteisinä ja suuntaa antavina.

 

Helsingissä 9.6.2010 

Lähetysteologi, dosentti Timo Vasko, Kirkon lähetystyön keskus (KLK)

 

Edinburgh 2010 - JULKILAUSUMA
Kokoontuessamme yhteen Edinburghin Maailmanlähetyksen Konferenssin 100-vuotisjuhlan merkeissä uskomme, että kirkko, Jumalan valtakunnan merkkinä ja symbolina, on kutsuttu todistamaan Kristuksesta tänään kertomalla Jumalan rakkauden lähetyksestä Pyhän Hengen uudistavan voiman kautta. 
 
  1. Luottaen kolmiyhteiseen Jumalaan ja havahtuen uudelleen tehtävän merkittävyyteen meitä kutsutaan elämään todeksi ja julistamaan Hyvää sanomaa pelastuksesta, syntien anteeksiantamisesta, elämän runsaudesta ja vapaudesta kaikille köyhille ja sorretuille. Meidät on haastettu todistamaan ja evankelioimaan sillä tavalla, että meidän elämästämme käy ilmi rakkaus, vanhurskaus ja oikeudenmukaisuus, jotka Jumala on tarkoittanut koko maailmaa varten.
  2. Muistaen Kristuksen uhrikuoleman ristillä ja hänen ylösnousemisensa maailman pelastumiseksi, ja saamalla voimaa Pyhältä Hengeltä, meitä kutsutaan aitoon dialogiin, kunnioittavaan kohtaamiseen ja nöyrään todistamiseen ainutlaatuisesta Kristuksesta niiden keskuudessa, jotka uskovat toisin kuin kristityt, tai eivät usko mihinkään. Esiintymisemme perusta on rohkeassa luottamuksessa evankeliumin sanomaan; se saa aikaan ystävyyttä, edistää sovintoa ja toteuttaa vieraanvaraisuutta.
  3. Tietoisina siitä, että Pyhä Henki liikkuu tahtonsa mukaan kaikkialla maailmassa yhdistäen uudelleen luomakuntaa ja tuoden aitoa elämää, meitä kutsutaan tulemaan armahtaviksi ja parantaviksi yhteisöiksi, missä nuoret aktiivisesti osallistuvat lähetykseen ja naiset ja miehet oikeudenmukaisesti jakavat vallan ja vastuun, missä on uutta palavuutta oikeudenmukaisuuteen, rauhaan ja ympäristön suojeluun ja missä uudistunut liturgia heijastaa Luojan ja luomakunnan ihanuutta.
  4. Koska sekä maailmassa että kirkossa vallitsee ja meitä jakaa ja kiusaa vallan jakautumisen epäsuhta ja epätasapaino, meitä kutsutaan parannukseen, valtajärjestelmien kriittiseen tarkastelemiseen ja valtarakenteiden vastuulliseen käyttämiseen. Meitä kutsutaan etsimään käytännöllisiä tapoja elää yhtenä ruumiina täysin tietoisina siitä, että Jumala vastustaa ylpeitä, että Kristus ottaa vastaan ja voimaannuttaa köyhät ja vaivatut, ja että Pyhän Hengen voima tulee esille meidän haavoittuvuudessamme.
  5. Myöntäen lähetystyössä mukana olomme raamatullisten perusteiden tärkeyden ja arvostaen apostolien ja marttyyrien todistusta, meidät kutsutaan riemuitsemaan evankeliumin eri ilmaisumuodoista monissa kansakunnissa kaikkialla maailmassa. Iloitsemme uudistumisesta, jota koetaan kaikkiin eri suuntiin tapahtuvan muuttoliikkeen ja lähetystyön kautta, siitä, miten Pyhän Hengen lahjojen kautta kaikkia varustetaan lähetystyötä varten sekä Jumalan jatkuvasta kutsusta lapsille ja nuorille viedä evankeliumia eteenpäin.
  6. Tunnistaen tarpeen kasvattaa uusi johtajien sukupolvi, jolla on aito lähetysnäky 2000-luvun moniarvoisessa maailmassa, meitä kutsutaan työskentelemään yhdessä teologisen koulutuksen uusien muotojen puitteissa. Koska meidät kaikki on tehty Jumalan kuvaksi, ne (uudet muodot) ottavat lukuun toinen toisemme ainutlaatuiset armolahjat, haastavat meitä kasvamaan uskossa ja ymmärryksessä, jakavat voimavaroja oikeudenmukaisesti maailmanlaajuisesti, ottavat huomioon koko ihmisen ja koko Jumalan perheen, ja kunnioittavat vanhempien viisautta huolehtien samalla lasten osallistumisesta.
  7. Kuullen Jeesuksen kutsun tehdä opetuslapsia kaikista ihmisistä – köyhistä, rikkaista, syrjäytyneistä, huomiota vaille jääneistä, vallanpitäjistä, vammaisista, nuorista ja vanhoista – meitä kutsutaan uskonyhteisöinä lähetystyöhön kaikkialta kaikkialle. Iloiten kuulemme kutsun ottaa vastaan toisiltamme todistuksessamme sanoin ja teoin kaduilla, pelloilla, toimistoissa, kodeissa ja kouluissa, tarjoten sovintoa, osoittaen rakkautta, ilmivuoden armoa ja puhuen julki totuutta.
  8. Muistaen Kristusta, pitojen isäntää, ja sitoutuneena siihen ykseyteen, jonka puolesta hän eli ja rukoili, meitä kutsutaan jatkuvaan yhteistyöhön, käsittelemään kiistanalaisia kysymyksiä ja työskentelemään yhteisen vision aikaansaamiseksi. Meitä haastetaan vastaanottamaan avoimesti toinen toisemme moninaisuudessamme, vahvistamaan jäsenyytemme Kristuksen yhdessä ruumiissa kasteen kautta, ja tunnistamaan tarpeemme vastavuoroisuuteen, kumppanuuteen, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen lähetystyössä, jotta maailma voisi uskoa.
  9. Muistaen Jeesuksen tavan todistaa ja palvella, uskomme, että Jumala kutsuu meitä seuraamaan tätä tietä iloisesti, Pyhän Hengen innoittamina, voitelemina, lähettäminä ja Häneltä voiman saaneina, ja ravittuina seurakuntayhteydessä tapahtuvan hengellisen elämän hoitamisen kautta. Odottaessamme Kristuksen paluuta kirkkaudessa ja tuomarina, koemme Hänen läsnäolonsa Pyhässä Hengessä, ja kutsumme kaikkia mukaan osallistumaan kanssamme Jumalan muuttavaan ja sovintoa tuovaan rakkauden lähetykseen, joka on koko luomakuntaa varten.

Edinburghissa 6.6.2010

Suomennos: Tuula Korpiaho, Matti Korpiaho, Tiina Virtanen

 

Edinburgh 2010 COMMON CALL 

As we gather for the centenary of the World Missionary Conference of Edinburgh 1910, we believe the church, as a sign and symbol of the reign of God, is called to witness to Christ today by sharing in God’s mission of love through the transforming power of the Holy Spirit.

 

  1. Trusting in the Triune God and with a renewed sense of urgency, we are called to incarnate and proclaim the good news of salvation, of forgiveness of sin, of life in abundance, and of liberation for all poor and oppressed. We are challenged to witness and evangelism in such a way that we are a living demonstration of the love, righteousness and justice that God intends for the whole world.
  2. Remembering Christ’s sacrifice on the Cross and his resurrection for the world’s salvation, and empowered by the Holy Spirit, we are called to authentic dialogue, respectful engagement and humble witness among people of other faiths – and no faith – to the uniqueness of Christ. Our approach is marked with bold confidence in the gospel message; it builds friendship, seeks reconciliation and practises hospitality.
  3. Knowing the Holy Spirit who blows over the world at will, reconnecting creation and bringing authentic life, we are called to become communities of compassion and healing, where young people are actively participating in mission, and women and men share power and responsibilities fairly, where there is a new zeal for justice, peace and the protection of the environment, and renewed liturgy reflecting the beauties of the Creator and creation.
  4. Disturbed by the asymmetries and imbalances of power that divide and trouble us in church and world, we are called to repentance, to critical reflection on systems of power, and to accountable use of power structures. We are called to find practical ways to live as members of One Body in full awareness that God resists the proud, Christ welcomes and empowers the poor and afflicted, and the power of the Holy Spirit is manifested in our vulnerability.
  5. Affirming the importance of the biblical foundations of our missional engagement and valuing the witness of the Apostles and martyrs, we are called to rejoice in the expressions of the gospel in many nations all over the world. We celebrate the renewal experienced through movements of migration and mission in all directions, the way all are equipped for mission by the gifts of the Holy Spirit, and God’s continual calling of children and young people to further the gospel.
  6. Recognising the need to shape a new generation of leaders with authenticity for mission in a world of diversities in the twenty-first century, we are called to work together in new forms of theological education. Because we are all made in the image of God, these will draw on one another’s unique charisms, challenge each other to grow in faith and understanding, share resources equitably worldwide, involve the entire human being and the whole family of God, and respect the wisdom of our elders while also fostering the participation of children.
  7. Hearing the call of Jesus to make disciples of all people – poor, wealthy, marginalised, ignored, powerful, living with disability, young, and old – we are called as communities of faith to mission from everywhere to everywhere. In joy we hear the call to receive from one another in our witness by word and action, in streets, fields, offices, homes, and schools, offering reconciliation, showing love, demonstrating grace and speaking out truth.
  8. Recalling Christ, the host at the banquet, and committed to that unity for which he lived and prayed, we are called to ongoing co-operation, to deal with controversial issues and to work towards a common vision. We are challenged to welcome one another in our diversity, affirm our membership through baptism in the One Body of Christ, and recognise our need for mutuality, partnership, collaboration and networking in mission, so that the world might believe.
  9. Remembering Jesus’ way of witness and service, we believe we are called by God to follow this way joyfully, inspired, anointed, sent and empowered by the Holy Spirit, and nurtured by Christian disciplines in community. As we look to Christ’s coming in glory and judgment, we experience his presence with us in the Holy Spirit, and we invite all to join with us as we participate in God’s transforming and reconciling mission of love to the whole creation.

Edinburgh, 6 June 2010


Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors