SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Paikallisen ekumenian ideapankki

Paikallinen kristittyjen yhteys, paikallisekumenia, on meistä useimmille kristittyjen välisen ykseyden tavallisin ilmaus. Kun opimme ajattelemaan omaa seurakuntaamme laajemmissa viitekehyksissä, olemme löytäneet maailmanlaajan yhteyden. Kun jumalanpalveluksessa suljemme oman alueemme kristityt rukoukseen lähetystyön, rauhanponnistelujen ja oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi, ajatuksemme muotoutuvat Jeesuksen ylimmäispapillisen rukouksen "että he kaikki olisivat yhtä" (Joh 17:21) mukaisiksi.

 

Paikallinen ekumenia muokkaa yhteyttä saman alueen kristittyjen kesken. Kun opimme tuntemaan toisiamme, tunnustamme toinen toisemme ja tunnustamme samalla yhteisen uskomme, voimme löytää tien yhteiseen kristittyjen todistustehtävään "että maailma uskoisi".

 

Rukous on luova muutosvoima. Tämä pätee sekä ihmisen sisäisiin että ulkoisiin olosuhteisiin. Kun rukoilemme yhdessä, tulemme lähemmäksi toisiamme Jeesuksen Kristuksen kautta. Rukous yhdistää kaikki kristityt toisiinsa. Siksi Raamattu usein kehottaakin yhteiseen rukoukseen.

 

Työ yhdistää. Kun teemme jotakin yhdessä keskitymme siihen mikä yhdistää eikä siihen, mikä meitä erottaa. Yhtäkkiä huomaamme, että meitä erottavat tekijät liittyvätkin virheellisiin mielikuviin toisistamme. Siten voimme kokea yhteyttä, jonka emme uskoneet olevan mahdollista.

 

1 Ideapankin taustaa

Keväällä 1999 Suomen Ekumeenisessa Neuvostossa tehtiin paljon valmisteluja lähestyvän riemuvuoden takia. Paikallisen yhteyden jaosto päätti ekumeenisen riemuvuoden innostamana ruveta valmistelemaan ekumeenista virikepakettia. Se sai nimekseen Paikallisen ekumenian ideapankki. Jaoston jäsenet tekivät pohjustustyön kukin omalla tahollaan ja kesän 1999 lopulla jaoston sihteerin työpöydällä oli runsas tekstimateriaali, josta hän teki monisivuisen koosteen jaoston seuraavaan kokoukseen. Syksyllä jaosto perusti omasta keskuudestaan työryhmän, johon kuuluivat Kirsti Keltikangas, Nils Rönnholm ja Teemu Sippo. Työryhmä muokkasi ja ryhmitteli materiaalin, jota käsiteltiin useissa PYJ:n kokouksissa. Vuoden 2001 aikana ideapankki löysi paikkansa SEN:n kotisivuilta internetissä. 

 

Ideapankki ei pyri tarjoamaan valmista mallia paikallisen ekumenian toteuttamiselle. Sen tarkoituksena on toisaalta kartoittaa ekumeenisen toiminnan rikkaus Suomessa ja toisaalta tarjota virikkeitä erityisesti niille seurakunnille, joissa on kiinnostusta ja tahtoa ekumeeniseen toimintaan, muttei oikein tiedetä, miten ja millä tavalla sen voisi aloittaa tai miten sitä voisi kehittää.

 

Ideapankki on monipuolinen kooste ja vihje siihen, mitä paikallinen ekumenia on ja mitä se voisi olla. Suomen Ekumeenisessa Neuvostossa ja erityisesti sen Paikallisen ekumenian jaostossa toivomme, että ideapankin kautta voimme olla innostamassa käytännön ekumeniaan mahdollisimman monella paikkakunnalla Suomessa. Samalla toivomme myös, että ne joilla on paikallisekumeenisiin aiheisiin liittyviä kysymyksiä tai ehdotuksia, voisivat olla yhteydessä esimerkiksi jaostomme sihteeriin tai SEN:n toimistoon.

 

Ekumenia on tie, jolla kuljemme kohti yhteistä päämäärää. Tiellä kulkeminen on myös muistutus siitä, että emme ole vielä valmiita. Valmis ei ole myöskään ideapankkimme, mutta jokainen meistä voi kantaa kortensa kekoon ja tehdä ekumeenista hankettamme rikkaammaksi ja kauniimmaksi.

 

Ideapankki on yritys ratkaista paikallisen ekumenian tavallisin vaikeus: emme ole tulleet ajatelleeksi asiaa! Ideapankki on apuneuvo prosessissa, jossa opetellaan ajattelemaan ekumeenisesti ja sulkemaan kaikki saman alueen kristityt yhteyteen maailmanlaajan kirkon kanssa.

 

Vapaasti käytettävissä

Paljolle kirjoittamiselle ei näy loppua, sanoo Saarnaaja. Tämän aineiston vuoksi ei tarvitse lisätä hyllymetrejä kirjahyllyssä. Tekstiä ei ole kansitettu lopullisesti. Ekumeniaa ei voi eikä saa rajoittaa tiettyihin ihmisiin, ajankohtiin tai tapahtumiin. Olemme kutsuttuja ykseyteen, aina ja kaikkialla. Joskus emme tiedä, kuinka tehdä se näkyväksi, sen täytyy vain toteutua jollain tavalla.  

 

Ekumeeninen neuvosto on koonnut tämän aineiston esittelyksi, inspiraation lähteeksi, avuksi mielikuvitukselle. Tämä on vapaasti kopioitavissa, kommentoitavissa, parannettavissa ja laajennettavissa jokaisen omien kokemusten perusteella. Jotta aineistoa voidaan päivittää ja kokonaisuus pysyy kasassa, pyydämme, että ajankohtaiset kommentit lähetetään osoitteeseen:

 

tai

Paikallisen ekumenian jaoston sihteeri

 

 

 

2. Tarvitaanko paikallisen ekumenian organisaatio?

Usein kuulee sanottavan, ettei kristillistä ykseyttä voi organisoida. Onhan ykseys lopulta Jumalan lahja ja Pyhän Hengen työtä. Mutta ykseys on myös asia, jonka puolesta on rukoiltava ja tehtävä työtä. Siksi kysymys paikallisten kristittyjen yhteistyöstä pitää saada lujemmalle pohjalle. 

 

Tiedotustyössä sanotaan: Sitä mikä ei näy ei ole olemassakaan. Näin on usein myös kristittyjen ykseyden suhteen. Siksi monet yksityiset kristityt, kirkot ja organisaatiot työskentelevät kristittyjen näkyvän ykseyden puolesta. Yksityiselle ihmiselle on helpointa työskennellä paikallisesti. Paikallisseurakunnat harvoin nimeävät vastuuhenkilöä ekumeeniseen työhön. Tämän johdosta onkin papin tai seurakunnan johtajan oltava asiassa aloitteellinen. Yksityisiä seurakunnan jäseniä on muistutettava siitä, että Jeesuksen rukous ykseydestä kuuluu erottamattomana osana lähetyskäskyyn.

 

Yksi askel kristittyjen ykseyden tiellä paikallisesti voi olla luoda seurakuntien väliselle yhteydelle kiinteämpi muoto. Jollakin paikkakunnalla se tapahtuu yhteisin pappeinkokouksin, jotka kutsuvat kristittyjen yhteyteen. Toisilla alueilla on käytetty erilaisia nimityksiä yhteydenpidosta riippuen siitä, millä tasolla yhteyttä harjoitetaan. Jossain on järjestäydytty yhdistyksen tapaan pitäen kokouksista pöytäkirjaa ja valiten vuosittain puheenjohtaja vuorollaan olevasta seurakunnasta. Joskus taas tyydytään epämuodollisempaan neuvonpitoon, jossa sovitaan vain seuraavasta tapaamisesta.

 

Tärkeintä ei ole se, miten paikallinen yhteistyö eri seurakuntien kesken järjestetään, vaan se, että sitä muodossa tai toisessa vaalitaan. Tässä on otettava huomioon mukana olemisen tarpeet ja resurssit. Resurssit huomioon ottaen on parempi toteuttaa yksi tai kaksi kunnolla yhdessä suunniteltua projektia vuosittain kuin yrittää hamuta liikaa. Jos löytyy intressejä enempään, on hyvä antaa ekumeenisesti aktiivisten toimia. Monet heistä ovat tehneet paikallisen ekumenian hyväksi enemmän kuin papit ja luottamushenkilöt.

 

Joillain alueilla on ekumeenisia ryhmiä, jotka suunnittelevat ohjelmaa tiettyihin tapahtumiin: kristittyjen ykseyden rukousviikolle, maailman rukouspäivään, vastuuviikolle tai lähetyssunnuntaille. Kun on kysymyksessä konkreettinen, aikaan sidottu projekti, sen toteuttaminen on helpompaa kuin 'milloin tahansa' tai ylipäänsä 'ekumeenisen kokouksen' järjestäminen.

 

3. Paikallisen ekumenian ideapankki
3.1. Vuosittaiset ekumeeniset tapahtumat

 

  • Ekumeeninen neuvosto julkaisee aineistoa kahdeksalle päivälle suomeksi ja ruotsiksi. Se sisältää kansainvälisesti tuotetun aineiston tekstit rukousviikon jokaiselle päivälle. Tekstejä voi käyttää mm. hartauksissa, puheen juurina, meditaatiossa.
  • Seurakuntia kehotetaan kantamaan rukousviikolla kolehti ekumeeniselle työlle Suomen Ekumeenisen Neuvoston kautta.
  • Ekumeenisia kirkkovaelluksia ristikulkueineen järjestetään monilla paikkakunnilla. Vuoden kylmimmällä viikolla Suomen kristityt kulkevat monella paikkakunnalla pyhäköistä toiseen ja toivottavat toinen toisensa tervetulleiksi yhteiseen rukoukseen ja vieraanvaraisuuden pöytään. 
  • Ekumenia kutsuu kristittyjä liikkeellä oloon, joka saa voimansa keskinäisestä kunnioituksesta, vieraanvaraisuudesta ja sovinnosta. Yhdessä toimiminen on todistusta lähimmäisille kotikadun varrella, kotimaassa ja maailmassa.
  • Monilla paikkakunnilla järjestetään myös ekumeenisia jumalanpalveluksia, hartauksia sekä musiikki- ja keskusteluiltoja.
  • Pyhä Henrikin päivä (19.1.) tarjoaa niin ikään mahdollisuuden järjestää yhteinen jumalanpalvelus tai muuten ottaa huomioon kristittyjen ykseys jumalanpalveluksessa.

 

Ekumeeninen Neuvosto toimittaa viikolle vuosittain ajankohtaisen virikeaineiston. 

 

Ekumeeninen raamattusunnuntai,

 

(lokakuun toinen viikonvaihde)

Lähetys ja yhteys kuuluvat yhteen. Ekumeeninen lähetyspyhä korostaa yhteisen rukouksen merkitystä kaikille kristityille kuuluvan lähetystehtävän puolesta. 

 

, maaliskuun ensimmäinen perjantai. Suomessa aineiston toimittaa NNKY-liitto.

 

ja rukouksen ja maailmanyhteyden viikko marraskuussa.

 

3.2. Ekumeeniset jumalanpalvelukset

Ekumeenisia jumalanpalveluksia ja hartauksia voidaan järjestää esimerkiksi:  

Kristittyjen ykseyden ekumeenisella rukousviikolla, Vastuuviikolla, lähetyspyhänä, Maailman rukouspäivänä tai kirkkovuoden juhlapyhinä.

 

Muita ajankohtia ekumeenisen jumalanpalveluksen järjestämiseen ovat esimerkiksi: 

- pääsiäisyö ekumeenisine palveluksineen ja ristisaattoineen 

- koulujen lukukauden aloituksen tai päätöksen yhteyteen sijoitettu ekumeeninen koululaisjumalanpalvelus, johon on kutsuttu puhujia eri kirkoista ja seurakunnista 

- kaatuneiden muistopäivänä ekumeeninen muistopalvelus 

- ekumeeninen jumalanpalvelus säännöllisesti kerran kuussa (kuten Oulussa) 

- ekumeeninen rukoushetki kerran viikossa 

- saarnaajien vaihto jumalanpalveluksessa eli saarnaajan kutsuminen jostakin toisesta seurakunnasta

 

Ekumeenisen jumalanpalveluksen tavoitteena on ilmaista sitä, mikä yhdistää kristittyjä ja iloita siitä. Se ei luo uutta ”ekumeenista traditiota”, vaan perustuu kunkin tunnustuksen omimpiin arvoihin. Ekumeeninen hartaus ei kilpaile seurakuntien omien jumalanpalvelusten kanssa, vaan saa voimansa niissä virtaavasta elämästä ja vahvistaa sitä. Ekumeeninen jumalanpalvelus kutsuu osallistumaan toisen kirkon hengellisiin aarteisiin, joiden kallisarvoisin ydin on yhteinen evankeliumi. 

 

Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallitus on laatinut

 

3.3. Ekumeeniset hartaudet 

  • Sairaalahartaudet 
  • Vanhainkotihartaudet 
  • Vankilahartaudet 
  • Joulu- ja pääsiäishartaudet pankeissa, kaupoissa, kauppakeskuksissa jne. Näillä hartauksilla halutaan muistuttaa ihmisiä juhlien todellisesta merkityksestä 
  • Ekumeeninen päivärukous kristittyjen ykseyden rukousviikolla, koko viikon ajan yhdessä kirkossa siten, että kunakin päivänä rukouksen toimittaja on eri kirkkokunnasta. Kirkko, jossa hartaudet pidetään, vaihtuu vuosittain 
  • Ekumeeninen rukoushetki kirkkojen ja seurakuntien työntekijöille esimerkiksi kerran kuussa 
  • Ekumeeninen hartaus paikallisissa urheilutapahtumissa. Puhujiksi voidaan pyytää vaikkapa kristittyjä urheilijoita, tapahtuman aikana voi olla myös ekumeenista musiikkiohjelmaa 
  • Ekumeeniset seurat (esimerkiksi Kiuruvedellä on pidetty pääsiäisaikana heränneiden ja ortodoksien yhteisiä seuroja, joiden sisältönä on ollut Siionin virsiä, puheita ja ortodoksinen pääsiäisajan hartaus) 
  • Ekumeeninen raamattuilta, joka voidaan järjestää yhteistyössä Suomen Pipliaseuran kanssa. (Esimerkiksi Tampereella järjestetyissä illoissa ohjelmassa on ollut raamatunkohdan lukeminen, sen käsitteleminen ja yhteinen laulaminen) 
  • Ekumeeninen joulukadun avaus adventtina

 

3.4. Ekumeeninen kulttuurielämä

  • Ekumeeninen hautausmaakierros
  • Ekumeeninen kirkkokonsertti
  • Ekumeeninen runo- ja musiikki-ilta
  • Ekumeeninen kirkkotaidenäyttely
  • Ekumeeninen kuoro
  • Ekumeeninen tiernapoikaesitys

 

3.5. Ekumeeniset nuorten kokoontumiset

  • Ekumeeninen partiotoiminta 
  • Ekumeeninen nuorten kokoontuminen 
  • Gospelkonsertti 
  • Teetupa, kahvila tai yökahvila, jossa mukana bändi tai puhujia eri seurakunnista

 

3.6. Ekumeeninen diakonia

  • Työttömien ruokailu, jonka tietyn alueen seurakunnat järjestävät yhteistyössä 
  • Leirejä työttömille 
  • Ekumeeninen Yhteisvastuu-lounas
  • Yhteistyö keräyksissä

Esimerkiksi Jyväskylässä on vuodesta 2014 alkaen ollut Pelastusarmeijan joulupadoissa patavahteina luterilaisen seurakunnan kautta vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Heillä on Jyväskylän seurakunnan liivit päällä padoilla, joiden vuoroista Jyväskylän seurakunta vastaa. Vapaaehtoisilta on tullut hyvää palautetta, vahtivuoro on 2 tuntia kerrallaan. Näin Pelastusarmeija on saanut lisättyä Jyväskylässä joulupatojen määrää. Diakoniatyön puolestaan ei ole kannattanut järjestää omaa isoa keräystä joulun alla, kun avun tarvetta ja tempauksia on muutenkin ympäri vuoden. Lisäksi Jyväskylässä ruoka-avun osalta on yhteistyötä, Jyväskylän ruokapankkia organisoi Jyväskylän katulähetys. Toiminnassa ovat mukana Jyväskylän seurakunta, Tikkakosken ja Palokan helluntaiseurakunnat ja ViaDia ry. 

  • Yhteinen kokoontuminen tai projekti Vastuuviikolla 
  • Erilaisten rukoustraditioiden esittely (esim. yhteistyössä maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kanssa) 
  • Yhteistyö paikallisen pakolaiskeskuksen kanssa, esim. keskustelua uskontojen ja kulttuurien kohtaamisesta, hartaushetkiä yhdessä maahanmuuttajien kanssa 
  • Ekumeeninen ruokarukous 
  • Ekumeeninen vankilatyö

 

3.7. Ekumeeninen koulu- ja tutkimustoiminta

  • Eri kirkkojen, seurakuntien ja jumalanpalvelustilojen esittelyä
  • Teologinen seminaari seurakuntien työntekijöille, jota vetää kutsuttu vieras. Olennaista on, että paikalliset papit esittelevät kirkkonsa opetusta, seurakuntansa historiaa tai lähetystyötä 
  • Retriitin tyyppinen seminaari työntekijöille (esim. Oulu) 
  • Teologinen seminaari tai luentosarja seurakuntalaisille. Teemaksi sopii esim. kirkkokuntien yhteiset sopimukset ja dokumentit 
  • Ekumeeniset kirkkokahvit, tarjolla voi olla Reilun kaupan kahvia 

  • Paneelikeskusteluja eri teemoista 
  • Ekumeeninen kirjasto. Jokaisessa paikallisseurakunnassa voidaan koota käsikirjasto, joka käsittelee ekumeniaa (mm.  ja muuta ekumeenista kirjallisuutta) 
  • Ekumeeninen oppilasvaihtotoiminta (esim. turkulaisen Väinö Aaltosen koulun ja ilomantsilaisen Pogostan koulun välinen) 
  • Leirikoulutoiminta, johon sisältyvät esim. ekumeeniset palvelukset tai hartaudet

 

3.8. Muita ekumeenisia kokoontumisia

  • Ekumeenisia juhlakulkueita niin maalla kuin merelläkin
  • Kahden kirkkokunnan yhteisiä päiviä (esim. alustus ja keskustelua annetusta teemasta) 
  • Ekumeeninen siunaus liittyen kevätkylvöön 
  • Ekumeeninen kiitosjuhla syksyllä sadonkorjuun jälkeen 
  • Ekumeeninen päivä luomiselle ja luonnon oikeuksille,
  • Ekumeeninen kokoontuminen vappuna 
  • Jeesus-marssi (mm. Helsingissä, Tampereella, Vaasassa) esimerkiksi kaupungin torilla joko poliittisten puheiden jälkeen tai niiden yhteydessä; hengellistä ohjelmaa, puhetta ja musiikkia

 

3.9. Ekumeeninen perhetoiminta 

  • Ekumeenisia perhejumalanpalveluksia tai kokoontumisia yhdessä eri seurakuntien päiväkerhojen ja vastuuhenkilöiden kanssa, yhteisiä retkiä
  • Ekumeenisia kodinsiunaamisia 
  • Ekumeenisten perheiden, joissa perheenjäsenet kuuluvat eri kirkkoihin, yhteisiä tapaamisia, keskustelua ja tutustumista 
  • Keskustelua kotona rukoilemisesta sekä lasten hengellisestä kasvatuksesta 
  • Seka-avioliittojen toimitustapaamisessa tuodaan esille
  • On hyvä myös korostaa yhteistyötä vihkiparin kirkollisten yhteisöjen pappien välillä

 

3.10. Ekumeeninen turismi

  • Ekumeeninen ystävyysseurakuntatoiminta 
  • Ekumeenisia pyhiinvaelluksia kotimaassa ja ulkomailla 
  • Tutustumista toisten kirkkokuntien kirkkoihin, temppeleihin, rukoushuoneisiin tai ekumeenisiin keskuksiin eri puolella Suomea 
  • Tutustumista luostareihin ja yhteisöihin 
  • Vierailuja retriittikeskuksiin

 

3.11. Ekumeeninen viestintä 

  • On hyvä informoida kaikissa medioissa vuosittaisista tapahtumista, yhteyshenkilöistä, perustiedoista  
  • Kannattaa kirjoittaa artikkeleita ja mielipidekirjoituksia ekumeniasta ja yhteisestä kristillisestä toiminnasta. Kaikki ovat eksperttejä omalla alallaan ja omissa kokemuksissaan
  • Paikkakunnan kaikki kristilliset kirkot esittelyssä yksissä kansissa 

 

3.12. Ekumeeniset raamattu- ja rukouspiirit 

  • Omassa jumalanpalveluksessa rukoillaan säännöllisesti muiden paikallisseurakuntien puolesta 
  • Ekumeeninen raamattuilta, jonka ohjelmassa voi olla vaikkapa raamatuntekstien lukemista, laulamista tai eri tavalla käsittelemistä jokainen vuorollaan

3.13. Muut paikalliset kokoontumiset 

  • Muiden seurakuntien edustajien kutsuminen seurakunnan juhliin, uuden kirkon tai remontoidun kappelin, kellotapulin tai urkujen käyttöönottotilaisuuteen 
  • Ekumeenisia kutsuja kokoontumisiin, kun kirkossa tapahtuu jotain erityistä. Kutsu ei ole koskaan väärin ja se toimii myös tiedonantajana lisäten samalla yhteenkuuluvuuden tunnetta 
  • Ekumeenisia näkökulmia silloin, kun seurakunnassa on piispanvierailu 
  • Kutsu toisen seurakunnan edustajalle esittelemään omaa yhteisöään 
  • Saarnaajien vaihto jumalanpalveluksissa 
  • Toisen tyyppisiä vierailuja seurakunnan työntekijöille, esim. vierailuja nuorteniltoihin 
  • Kirjakouluja / kristinoppikouluja, nuoria vierailulle toisista kirkoista, edustajia vierailemaan muista kirkoista näihin tilaisuuksiin ja eri leireille 
  • Ekumeenista vapaa-ajan toimintaa 
  • Retkiä, näyttelyitä, esittelyjä messuilla ja torilla 
  • Osanottoa puulaakisarjoihin (jalkapallo, salibandy ym.) ekumeenisella joukkueella 
  • Illanvietto ekumeenisille perheille 
  • Vuoropuhelu ystävyydestä 
  • Ekumeeniset kotivierailut 
  • Kontaktien luominen kaikin mahdollisin tavoin, esim. vierailuja seurakunnanjohtajien merkkipäiville jne


Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors