Rukous ja jumalanpalvelus
Ekumeenisessa liikkeessä on koettu tärkeäksi, että on säännöllisesti päiviä ja viikkoja, jolloin kiinnitetään erityistä huomiota rukoukseen kristittyjen yhteyden ja Kristuksen kirkon ykseyden puolesta. Tämän lisäksi tulisi olla itsestään selvä ja luonnollinen asia, että jokaisessa jumalanpalveluksessa rukoillaan samalla paikkakunnalla asuvien muiden kristittyjen puolesta.
Ekumeeninen rukousviikko 18.-25. tammikuuta
Kahdeksan päivää rukousta ykseyden puolesta vuosittain aina samaan aikaan, 18.-25. tammikuuta. Kristittyjen ykseyden ekumeeinen rukousviikko on kansainvälinen rukousoktaavi, joka on laajimmin tunnettu rukousviikko meillä ja muualla. Sen perinteet ovat pitkät, sillä sitä on vietetty jo yli sata vuotta.
Rukouspäivät - Böndagar
Maassamme on jo neljänsadan vuoden ajan ollut vuotuisia rukouspäiviä. Aikaisemmin ne olivat valtiovallan määräämiä, mutta vuoden 2004 alusta rukouspäivien valinta ja päättäminen on ollut kirkkojen omissa käsissä.
Vuonna 2008 siirryttiin kahden rukouspäivän käytäntöön. Ensimmäinen rukouspäivä sijoittuu Kristittyjen ykseyden ekumeeniselle rukousviikolle ja toinen Ekumeeniselle vastuuviikolle. Rukouspäiviä vietetään kalendaarisesti eli 18.1. ja 24.10. Käytännössä tämä useimmiten merkitsee arkipäivänä pidettävää rukoushetkeä, sanajumalanpalvelusta, viikkomessua tai ekumeenista juhlaa. Rukouspäiväjulistus on hyvä lukea ensimmäisenä rukouspäivänä, mutta se voidaan lukea jo ensimmäistä rukouspäivää edeltävänä sunnuntaina.
Maailman rukouspäivä
Maailman rukouspäivän taustalla on naisten rukousliike, joka sai alkunsa Amerikassa 1800-luvun lopulla, kun presbyteerinaiset kutsuivat muiden kirkkokuntien naisia rukoukseen yhteisten asioiden puolesta sisällissodan seurausten, mustien vapautumisen ja maahanmuuttajien monenlaisten ongelmien pakottamana. Maailman rukouspäivää vietetään nykyään 170 eri maassa.
KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA! pääsiäistervehdys eri kielillä
Pääsiäistervehdys tuo tullessaan ylösnousemuksen ilon. Tervehdystä käytetään pääsiäisestä helatorstaihin. Pääsiäistervehdyksen käyttö on vakiintunut ortodoksisten kristittyjen esimerkin kautta myös muiden kritittyjen keskuuteen.
Rukouksia
Herran rukouksen ekumeeninen sanamuoto ja muita keskeisiä ekumeenisessa elämässä käytettäviä rukouksia
Simo Örmä: Pyhän Henrikin juhla Roomassa
Monelle suomalaiselle Rooman-kävijälle ja Villa Lanten ystävälle on tuttu Pyhän Henrikin muistopäivänä 19. tammikuuta Roomassa pidettävä ekumeeninen messu. Sitä on vietetty säännöllisesti Santa Maria sopra Minervan basilikassa vuodesta 1985 alkaen mutta sillä on kuitenkin pitempi historiallinen tausta, joka liittyy monella tapaa Suomen suhteisiin sekä Italiaan että Vatikaaniin.
Ekumeeninen jumalanpalvelus - näkökohtia toteutukseen
Ekumeenisen liikkeen lähtökohta on usko Herraan Jeesukseen Kristukseen Jumalana ja Vapahtajana Raamatun mukaan ja halu toimia Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi. Tämä usko yhdistää kristittyjä ja haastaa heitä työskentelemään Kirkon näkyvän ykseyden puolesta. Tähän uskoon ja kutsumukseen perustuu yhteinen rukous. Kohtaaminen rukouksessa avaa näyn, että toiseen kirkkoon ja erilaiseen hengelliseen perintöön kuuluva veli tai sisar on saman Kristuksen seuraaja.
Toteutettuja ekumeenisia jumalanpalveluksia
Kristillinen jumalanpalvelus on Jumalan kansan juhla. Jokainen jumalanpalvelus yhdistää kristityt ja kristilliset seurakunnat myös kirkkokuntien rajojen yli. Samalla asialla, mutta eri paikoissa, joten näin ollen kaikki jumalanpalvelukset ovat tietyssä mielessä ekumeenisia. Muutoinhan Jeesuksen Kristuksen pyyntö ”että he yhtä olisivat” olisi tehty tyhjäksi. Tämä rukous saa näkyvämmän ilmauksen, kun kokoonnutaan varta vasten toteutettuihin ekumeenisiin jumalanpalveluksiin.
Puheita ja saarnoja
Tässä julkaistaan puheita, saarnoja, koulun päivänavauksia ym. ekumeniaan liittyvää hartausaineistoa. Voit lähettää aineistoa julkaistavaksi täällä. Lähetä tekstisi sähköpostilla: . Kiitos!
Pyhä Birgitta – ekumenian edelläkävijä
Tänä on vietetty Pyhän Birgitan juhlavuotta. Hänen syntymästään on tullut kuluneeksi 700 vuotta. Birgitta on keskiajan tunnetuin pohjoismaalainen nainen, joka julistettiin pyhimykseksi vuonna 1391. Tänään hän on lisäksi paavi Johannes Paavali II:n vuonna 1999 tekemän päätöksen mukaan myös Euroopan suojeluspyhimys yhdessä Fransiskus Assisilaisen ja Katariina Sienalaisen kanssa. Meillä Suomessakin on juhlavuoden aikana valotettu näyttelyjen, julkaisujen, esitelmien ja konserttien avulla Birgitan persoonaa, sanomaa ja hengellistä perintöä.