Mikkelinpäivä (1.10.2006) Enkelien sunnuntai
Evankeliumi: Matt. 18: 1-10
Saarna: kirkkoherra Arto Penttinen
Maaningan kirkossa
Tätä päivää ei ole nimestä huolimatta omistettu eteläisen Savon pääkaupungille, vaan ylienkeli Mikaelille. Oletko muuten nähnyt enkeleitä? Kaikki me olemme nähneet ainakin kuvia enkeleistä. Niitä on täällä kirkossakin. Keskellä kirkkoa, tuolla ylhäällä olevassa kupolissa näemme Jeesuksen ja kolme enkeliä, jotka saattavat olla kuin ollakin ylienkelit Mikael, Gabriel ja Rafael. Kuka heistä on kuka? Kerron muutamia vinkkejä. Ylienkeli Mikael on taivaan voitollisten sotajoukkojen johtaja. Gabrielin tiedämme sanansaattajaksi. Kuka sitten on Rafael, mikä on hänen tehtävänsä? Rafael on meille kaikille tutun suojelusenkelin esikuva. Tätä päivää ei ole omistettu vain Mikaelille, vaan kaikille enkeleille, Jumalan sanansaattajille.
Jos kuuntelimme tarkkaan päivän evankeliumia, niin se puhuu meille eniten Jeesuksesta. Itse asiassa päivän evankeliumi on suoraa lainaa Jeesuksen sanoista. Jeesus puhuu lapsista ja mainitsee enkelit vain lyhyesti. Enkelit eivät olekaan meille uskon kohde, mutta kyllä me saamme tunnustaa enkeleitten olemassaolon. Jos siis minulta kysyttäisiin, uskonko enkeleihin, niin vastaisin, että minä uskon Jeesukseen ja koko kolmiyhteiseen Jumalaan.
Jeesus puhuu päivän evankeliumissa siis lapsista. Jeesus nostaa lapset esikuvallisiksi. Jeesus sanoo: ”Ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi.” Aikuisten ei siis tarvitse heittäytyä lapsellisiksi, jos he aikovat seurata Jeesusta. Lapsen esikuvallisten piirteiden on oltava sellaisia, jotka pätevät lapseen kuin lapseen. Ne eivät ole kiinni lapsen luonteesta vaan kuuluvat lapsen olemukseen. Ehkä kaikki kiteytyy siihen, että lapsi on pieni, sellainen joka ei voi itse pelastaa itseään. Jeesus haluaa murtaa ihmisten ennakkoasenteet. Hän opettaa, että viimeiset tulevat ensimmäisiksi, mestari palvelee muita ja kaikkein pienin on kaikkein suurin. Pieni ei voi vielä itse ansaita paikkaansa, hän ei voi teoillaan hankkia rakkautta ja hyväksyntää. Hän on täysin lahjana tulevan rakkauden varassa. Lapsen kaltaiseksi kasvamisen ei periaatteessa pitäisi olla vaikeaa, sillä siinähän ei ihmiseen lisätä mitään. Siinä päinvastoin riisutaan ja luovutaan turhasta. Siinä päästetään irti omista tikapuista ja heittäydytään Jumalan armon varaan.
Jeesuksen mukaan lapsilla on enkelinsä taivaissa. Enkelin kosketus, sen voi toki tuntea täällä maan päälläkin. Enkelit kertovat olemassaolollaan myös näkymättömästä todellisuudesta. Samaan viittaa myös ehtoollisrukous, jossa laulamme Pyhä, pyhä, pyhä yhdessä enkelien ja kaikkien pyhien kanssa. Jumala on lähettänyt sanansaattajansa, enkelinsä keskelle tätä maailmaa, jota täyttävät niin monenlaiset pelot. Kun on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa. Siinä on enkelten viesti meille.