Ekumeenisen toiminnan perusta on rukous. Jeesus rukoili jäähyväisrukouksessaan: Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa.
Ekumeenisessa liikkeessä on koettu tärkeäksi, että on olemassa vuosittain toistuvia päiviä ja viikkoja, jolloin kiinnitetään erityistä huomiota rukoukseen kristittyjen ykseyden puolesta.
Ekumeenista liikettä voidaan kuvata virtana, joka muodostuu monien pikku purojen yhdistymisestä. Pyrkimystä kristittyjen yhteistyöhön on syntynyt eri puolilla kristikuntaa jo lähes parinsadan vuoden ajan. Yksi pieni puronen on rukousliike, josta ekumeeninen rukousviikko on saanut alkunsa yhdysvaltalaisen episkopaalisen papin, Paul Wattsonin, aloitteesta. Ensimmäistä kertaa viikkoa vietettiin vuonna 1908.
1930-luvun Ranskassa katolinen isä Paul Couturier kehitti ajatusta ja pyrki saamaan rukousviikolle muodon, jossa kirkkokuntien ei tarvitse luopua omasta perinteestään, vaan kaikki kristityt voivat omine tapoineen siihen liittyä.
Miljoonat ihmiset noin 75:ssä maassa osallistuvat tänäkin vuonna rukousviikon viettoon. Monin paikoin Suomessakin järjestetään tilaisuuksia joissa katoliset, luterilaiset, ortoksit ja esim. helluntailaiset kokoontuvat yhteen. Turussakin pidetään ekumeeninen Tuomasmessu su 25.1 Tuomiokirkossa.
Seuraava laulu liittyy myös ekumeniaan, kristittyjen yhteistyöhön. Se muistuttaa meitä siitä että vaikka me ihmiset olemme erilaisia ja meillä on erilaisia ajatuksia me olemme silti samanlaisia. Meidän pitäisi kunnioittaa toisiamme ja hyväksyä toisemme erilaiset tavat tai uskonnolliset käsitykset. Kristinuskon puussa on monia haaroja ja oksia mutta runko on yksi. Liekkejä on monta, valo on yksi, hän on Jeesus Kristus, liekkejä on monta, valo on yksi, hän yhdistää meidät.:
Virsi 454: 1,2,3
Lehtori Anneli Leppänen
Turku