SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

CHALLENGE OF MULTIPLE IDENTITIES IN EUROPE AND CHINA

 
Antoisa ja lämminhenkinen kulttuurista vuoropuhelua edistävä seminaari järjestettiin 3.-6.10.2008 Sigtunastiftelsenissä Ruotsissa. Tapahtuma kokosi osanottajia eripuolilta Eurooppaa ja Kiinaa. Seminaarissa pohdittiin yhteisiä haasteita joiden edessä niin kiinalainen kuin eurooppalainenkin identiteetti ovat.

Yhteiskunnalliset olosuhteet muuttuvat nopeasti. Globalisaatio tuo mukanaan erilaisia elementtejä ja vaikutteita, jotka kietoutuvat toisiinsa, muodostavat uusia kokonaisuuksia ja muokkaavat vanhaa ennestään tuttua. Mitä tämä käytännössä merkitsee pääosin kristityn arvopohjan omaavalle Euroopalle ja Kiinalle dominoivasti ei-uskonnollisena valtiona?

 

Matkaraportti Reseberättelse

Nora Repo ja Simona Savin-Gardberg

 

Seminaarin taustalla oli vuoden 2007 lokakuussa järjestyksessä toisen puitteissa toteutettu sosiaalis-ammatillinen workshop, jossa oli pohdittu uskontojen paikkaa ja roolia harmonisessa yhteiskunnassa (WS11 Place and Role of Religions in a Harmonious Society). Tässä workshopissa oli tullut selkeästi ilmi se, että molemmilla osapuolilla olisi toisiltaan runsaasti opittavaa. Jotta molemminpuolisilta monologien jatkumoilta vältyttäisiin, tulisi näiden kahden osapuolen, Kiinan ja Euroopan, pyrkiä aktiiviseen dialogin edistämiseen. Tällä tavoin voitaisiin jakaa ajatuksia erilaisista teemaa koskettavista kokemuksista ja käytännöistä.

 

Osallistujien asiantuntemus toi yhteen monta uskontojen ja kulttuurienvälisen kanssakäymisen omalla tavallaan erikoistunutta alaa. Joukossamme oli mm. sinologeja, eri kirkkokuntien pappeja, usean eri oppialan professoreita sekä pitkän linjan dialogiammattilaisia mm. seuraavista tapahtumaa tukeneista säätiöistä ja :sta. Lisäksi mukana oli mm. Kirkkojen maailmanneuvoston uskontodialogiohjelman ohjelmapäällikkö Rev. Dr. Shanta Premawardhana ja Svenska Kyrkanin uudessa uskontodialogikeskuksessa työskentelevä pastori Annika Wirén. Puheenjohtajana toimi Ruotsin kuninkaallisen akatemian sinologi FT Frederik Fällman, jonka sujuvaa kaksikielisyyttä saimme useaan otteeseen ihmetellä yhdessä viettämänämme aikana.  Paikaksi valittu tarjosi jälleen kerran erinomaiset puitteet tapahtumalle ja tuki sitä omalta osaltaan aatteellisessa mielessä, pyrkiessään keskeisenä päämääränään edistämään ihmistenvälistä dialogia, kohtaamista ja sillanrakennusta sekä inspiroimaan kaikkea tähän liittyvää pohdintaa.

 

Etenimme mielenkiintoisten teemojen kanssa seminaarissa siten, että ensin kuuntelimme yleensä useampaa alustajaa, jonka jälkeen sana osallistujien joukossa kommentteja varten oli vapaa. Aihepiireinä olivat mm. identiteettikysymykset ja niiden sosiaaliset ulottuvuudet, vähemmistökysymykset sekä hengellisyys ja käytäntö. Haastavaa työstämme teki paikoitellen se, että kaikki käyty englanninkielinen dialogi tulkattiin myös kiinaksi, mikä luonnollisesti vei enemmän aikaa.

 

Mielenkiintoisista alustuksista voisi tässä mainita Annika Wirénin käytännönläheisen tarinan Rinkebyn monikulttuurisesta arjesta, Buddhist Federation of Norwayn puheenjohtajan Egil Lothen buddhalaisesta näkökulmasta esitetyt ajatukset identiteetin monisäikeisyydestä siihen kuuluessa niin etnisiä, kansallisia, kansalaisuuteen liittyviä kuin hengellisiä ja uskonnollisia elementtejä. Mieleeni jäivät myös Shanta Premawardhanan ajatukset identiteetin dynamiikan tarkastelusta reuna-alueilla eli siellä missä identiteetti muuttuu vaikeammin hahmotettavaksi, ehkä osittain asettuu limittäin sekä on vuorovaikutussuhteessa sitä ympäröivän todellisuuden kanssa. Premawardhana totesi kristillisen identiteetin perusolemuksen olevan itsensä asemoimista tälle rajapinnalle, jolloin usein ylhäältä käsin tapahtuva määrittely kansallisin, etnisin tai kielellisin perustein tulee tyhjäksi ja voimme kokea avointa rajat ylittävää yhteistä solidaarisuutta muiden kanssa.

 

Professori Yang Xusheng Renmin University of China:sta puolestaan valaisi kiinnostavalla tavalla teologian ja sinologian suhdetta tarkastellen sitä kiinalaisen ja länsimaisen kulttuurin vuosisatoja sitten tapahtuneen kohtaamisen perspektiivistä. Kristinuskon asettuminen Kiinaan tapahtui varsin suurelta osin kiinalaisen kulttuuriympäristön ehdoin ja tämä johti jo varsin aikaisessa vaiheessa, 1500-luvun lopulla, konkreettiseen kulttuuriseen vaihtoon kahden sivilisaation välillä. Tällä perinteellä olisi varmasti sisällöllistä annettavaa myös tämän päivän dialogille. Professori Yang rohkaisi meitä kohtaamaan dialogin haasteet ennakkoluulottomasti seuraavin sanoin “any dialogue in itself is a spiritual return and self-reflection, it means to look at oneself through the eyes of the other, to return to one’s own identity within the new spiritual horizon which has been built up in the dialogue with the other.”      

 

China Islamic Associationin varapuheenjohtajan professori Wu Yiyen esitys koskien islamin ja konfutselaisuuden vuorovaikutusta kertoi kahden uskonnollisen elämänkatsomuksen rauhallisesta yhteiselosta Kiinasta, huolimatta menneisyyden jännitteistä islamin Kiinaan tuoneiden mongolien ja etnisten kiinalaisten välillä. Opillisien erojen lisäksi islamista ja konfutselaisuudesta löytyy myös yhteneviä elementtejä. Uskonnot ovat voineet kiinalaisessa kulttuuripiirissä elää rintarinnan ja uskontojen harjoittajat ovat saattaneet omaksua elementtejä kummastakin tai tehdä oman uskonratkaisunsa. Sosiologian professori Mingrui Qin Pekingin yliopistosta tarjosi alustuksessaan mahdollisuuden tutustua Kiinan maaseudun uskonnolliseen elämään ja sen konkreettiseen harjoittamiseen joita hän on dokumentoinut 12 viime vuoden aikana kylässä Hubein provinssissa jatkuvasti muuttuvissa poliittisissa ja sosiaalisissa olosuhteissa. Kylässä elää rinnakkain neljä uskonnollista perinnettä kunfutselaisuus, daoismi, buddhismi ja kristinusko.

 

Workshopin sateenvarjo käsitteenä toiminut identiteetti herätti monenlaisia ajatuksia. Todettiin mm. että identiteetin olemassaolo ilman sosiaalista kontekstia, jonka kautta se määrittyy ei ole mahdollista eikä mielekästä. Identiteetin tyhjentävä määrittely ulkoa käsin on mahdotonta, vain yksilö tai persoona itse tietää mitä elementtejä siihen kuuluu ja mikä jää sen ulkopuolelle. Jos olemme jotain, niin vastavuoroisen loogisesti me emme ole jotain muuta; identiteetin eri osatekijät voivat näin ollen olla toisensa poissulkevia, mutta tämä ei kuitenkaan päde kaikkiin tapauksiin.

 

Identiteetin eri elementtien brutalisointi johtaa helposti konflikteihin. Harmonisen yhteisolon mahdollistamiseksi meidän tulisi pyrkiä hyväksymään moniulotteinen kuulumisemme erilaisiin yhteisöihin ja ryhmiin niin horisontaalisessa kuin vertikaalisessa suhteessa.  

 

Valtion ja uskonnon suhteesta riitti myös keskustelua. Sekulaarin valtion harjoittamaa uskontoa kontrolloivaa politiikkaa pidettiin hyvänä mm. siinä mielessä että näin vältyttäisiin ihmisoikeusloukkauksilta joita uskonnon nimessä voidaan joskus toteuttaa. Toisaalta problemaattista tässä taas on mm. se, että myös valtio voi toimia eettisesti väärin ja näin ollen on myös uskonnollisten tahojen velvollisuus reagoida jotta tilanne muuttuisi. Kaikenlaisia ehdottomia ideologioita pidettiin usein vahingollisina ja niiden koettiin unohtavan elämän syvemmät arvot. Uskonnolla on tällaisessa tilanteessa hyvät edellytykset saada meidät kasvamaan ihmisinä ja johdattaa meidät ulos tämän kaltaisista umpikujista. Fundamentalismin eri muodot ovat ilmaisuja pinnallisesta uskonnon tuntemisesta ja harjoittamisesta, kun uskonnollisen tradition tuntee syvemmin löytää mysteeriä lähentyessään asioita joita jakaa toisten kanssa ja jotka ovat tunnistettavia myös itselle. Tällä tavoin tarkasteltuna voidaan uskonnollisuudesta löytää erilaisia tasoja.

 

Seminaarin teemoista ollaan tuottamassa taloudellisten mahdollisuuksien mukaan julkaisua.

 


Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors