SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Naiset matkalla - ekumeeninen kulttuurikatsaus Tallinnaan  

Vuonna 1360 valmistunut Pyhän Hengen kirkko rakennettiin 1200-luvulla perustetun vaivaistalon yhteyteen. Se on Tallinnan vanhimpia rakennuksia ja ainoa goottilaistyylinen kirkkorakennus, joka on säilyttänyt alkuperäisen asunsa.Uusi birgittalaisluostari avattiin Piritaan vuonna 2001. Luostarin vieressä ovat 1400-luvun birgittalaisluostarin kirkon rauniot.

Tallinnassa usein käyneenä sitä saattaa luulla, ettei kaupungista löydy enää mitään uutta. Mutta Suomen Ekumeenisen Neuvoston Naisjaoston ekumeenisella kulttuurimatkalla sai tutustua Suomen valtioon Suomenlahden eteläpuolelta käsin, päätyä melkein kuuroksi ison kirkonkellon sisällä ja yöpyä nunnaluostarissa.


 

Viro on yksi Euroopan ateistisimmista maista. ”Väkivallalla tuotu kristinusko ei kunnolla juurtunut maahan, ja neuvostomiehityksen aikana uskominen oli vaarallista. Nykyään materialistinen kunnianhimo on Virossa suuremmassa arvossa kuin uskonto”, toteaa Pyhän Hengen ev.-lut. seurakunnan pastori Gustav Piir.  Vanhassa, 1300-luvulla rakennetussa kirkossa toimii luterilaisen seurakunnan lisäksi monia muita kristillisiä yhteisöjä, myös eri kielillä. Kirkossa on esillä upeita taideaarteita, kuten keskiaikainen puualttaritriptyykki ja saarnatuoli.

 

”Virossa ihmiset päättävät itse mihin seurakuntaan haluavat kuulua. Nuoria kiinnostaa erityisesti Tuomas-messu. Joka pitkäperjantai kaikki Tallinnan kirkot järjestävät yhdessä ristinsaaton. Diakoniatyötä tehdään yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja sosiaalityöntekijöiden kanssa”, Piir kertoo.

 

Kalkkikalliolle rakennettu

 

Suomen suurlähetystö toimii kunnianarvoisassa von Uexküllin palatsissa Toompean mäellä.Suurlähettiläs Aleksi Härkönen esitteli Suomen Tallinnan-suurlähetystöä, jonka muodostaa viiden rakennuksen kokonaisuus, joista vanhimman historia ulottuu 1770-luvulle saakka. Kokonaisuuden rakennutti 1850-luvulla saksalainen aatelismies Otto Jakob von Uexküll. Myöhemmin Viron itsenäistymisen (1918) jälkeen Suomi osti rakennuksen, mutta joutui luopumaan siitä neuvostoaikana. Kun Viro itsenäistyi jälleen 1991, Suomen valtiolle tuli tilaisuus ottaa rakennuskokonaisuus jälleen huostaansa, ja sijoittaa sinne Tallinnan-suurlähetystönsä entisöinnin jälkeen 1996.

 

Isä Juvenali toimi oppaanamme Pyhän Aleksanteri Nevskin katedraalissa. Erityisen innostuneesti hän esitteli 15 000 tonnia painavaa kirkonkelloa.”Tanskalaiset valloittivat Viron 1200-luvulla. Sen jälkeen isänniksi ryntäsivät saksalaiset, jotka toivat lukutaidon, kristinuskon ja maaorjuuden tullessaan. Venäläinen valloittaja (ennen Neuvostoliittoa) oli virolaisille saksalaisia mieluisampi, mikä ilmeni halukkuutena liittyä ortodoksiseen kirkkoon. Vuonna 1918 Viro sai itsenäisyyden takaisin kapinoituaan saksalaisia kartanonomistajia vastaan.”, Härkönen kertoo.

 

Suomen ja Viron välillä on 700 miljoonaa kulkua meren yli vuosittain. Suomessa uutisoidaan mielellään Virosta tulevista rikollisista, mutta suurlähettiläs toppuuttelee muistuttamalla, että vain osa Suomenlahden yli kulkevista roistoista on virolaisia. Ulkomaalaisten virrassa on paljon myös suomalaisia konnia. ”Tärkein Suomen ja Viron välillä tapahtuva matkailu liittyy kulttuuriin. Suomalaiset arvostavat Viron kulttuuritarjontaa.”

 

Turva elämässä ja kuolemassa

 

Koplin osaston johtaja, kapteeni Anna Henderson esitteli osaston toimintaa. Mukana kuvassa Eija Kemppi ja Sirkka Paukku.Viron Pelastusarmeijalla, joka kuuluu Suomen kanssa samaan territorioon, on kaksi toimipistettä, Tallinna ja Narva. Pelastusarmeijan Koplin osaston kapteeni Anna Henderson syntyi Leningradissa ja herätyksen koettuaan hänestä tuli vuonna 1992 Pelastusarmeijan sotilas. ”Siinä missä monet ystäväni halusivat päästä Venäjältä pois, minä halusin pysyä. Mutta Jumala päätti toisin. Vuonna 1998 tapasin tulevan mieheni, joka oli saapunut USA:sta. Meidät yhdisti tragedia, sillä häneltä oli juuri kuollut vaimo ja minulta isä. Äitini olin menettänyt jo paljon aikaisemmin. Opimme kumpikin, että elämää ei voi pitää itsestään selvänä.”

 

Hendersonien perhe siirrettiin Viroon – aluksi Narvaan ja myöhemmin Tallinnaan. Kun Narvassa vielä yhden läheisen ihmisen kuolema kosketti Annaa, hän parahti Jumalalle tutun kysymyksen, ’Miksi?’ ”Jumala vastasi minulle ja sanoi, että lähetän sinut, koska joka päivä joku kuolee tuntematta Herraa. Tehtävämme on varoittaa ja lohduttaa. Tapaamme tavallisia ihmisiä ja kutsumme heitä elämään”, kapteeni Henderson kuvailee.

 

Kuuroksi kellon alla

 

Aleksanteri Nevskin katedraali on Tallinnan suurin kupolikirkko. Mahtava ja runsaasti koristeltu, historiallista sekatyyliä edustava ortodoksikirkko valmistui Toompealle vuonna 1900, jolloin Viro kuului Venäjään. Kirkon ikonostaasi ja mosaiikit ovat upeita, samoin Tallinnan suurin kirkonkello, joka painaa 15 tonnia. Seisoimme kellon sisällä tornissa, kun oppaamme isä Juvenali Kaarma kumautti kelloa. Värisimme ääniaallon paineessa ja rukoilimme varmaan itse kukin, ettei kovin moni kuulosolu olisi kuollut…

 

Kirkkoherra Mattias Palli esitteli ortodoksisen Pyhien Simeonin ja Hannan seurakuntaa. Venäläiset merimiehet perustivat kirkon sataman lähelle v. 1752–1755. Koska rantaviiva oli tuolloin kaupunkia huomattavasti lähempänä, kirkko sijaitsi lähes vesirajassa. Neuvostoaikana historiallinen puurakennus kärsi pahoin, koska sitä käytettiin voimistelusalina. Vuonna 2000 Pyhien Simeonin ja Hannan seurakunta perustettiin uudelleen ja rakennus siirrettiin seurakunnan käyttöön. Rakennuksen remontointi valmistui 2007. Upeat puuleikkauksin varustettu ikonostaasi, saarnatuoli ja muu kalustus ovat Kreikan lahja seurakunnalle.

 

Anne Lagerstedt

 

Lue myös Naisjaoston puheenjohtajan Outi Piiroinen-Backmanin matkapäiväkirja alla.

 

Kuvat: Anne Lagerstedt. Klikkaa kuvaa, niin se avautuu uuteen ikkunaan.


Matkan suunnittelun ja ohjelman valmistelun oli tehnyt Ekumeenisen neuvoston naisjaoston työryhmä. Työryhmän johdossa ja matkanjohtajana toimi jaoston puheenjohtaja Outi Piiroinen-Backman. Matkala...
Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors           Puh / Tfn +358 40 1425 190