SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Ruoka ja uskonto - naiset perinteen kantajina

 

Ruoalla ja uskonnolla on monia yhtymäkohtia. Ateriat ja mitä niillä syödään, ovat keskeisiä uskonnolliselle identiteetille kaikkialla maailmassa. Erityisen merkittävä osa aterioinnilla on uskonnollisten juhlien yhteydessä. Perinteisesti naiset ovat aina huolehtineet aterioiden laittamisesta ja ruokaperinteiden siirtämisestä seuraavalle polvelle. Ruotsin Sigtunassa pohdittiin uskontoon ja ruokaan liittyviä kysymyksiä 16.-17.9.2011.

 

Nordisk ekumenisk kvinnokommittén ja Sigtunastiftelsenin järjestämään seminaariin oli kokoontunut runsaat kolmekymmentä naista kaikista Pohjoismaista ja eri uskontokunnista. Kristityt olivat osanottajissa enemmistönä. Uskontojen kohtaamista tapahtui erityisesti väliajoilla ja keskusteluryhmissä, joissa vaihdettiin kokemuksia uskontoon liittyvistä ruokamuistoista. Keskusteluissa kävi ilmi myös, että ruokaperinteet liikkuvat kristinuskon piirissä kirkkokuntien rajojen yli.

 

Muslimien edustaja, suurkeittiön emäntä, oli leiponut maistiaisia seminaariväelle.

 

Ruoan merkitys uskonnossa

 

Uppsalan yliopiston uskonnonhistorian dosentti Lena Roos luennoi ruoan merkityksestä, ruokarajoituksista, paastosta, syömisestä uskonnollisena riittinä, uhraamisesta. Joissain uskonnoissa syöminen on myös pedagoginen riitti, esim. ceder-ateria juutalaisuudessa. Aterioihin liittyy myös ruokarukouksia, ylistystä, lauluja.

 

Lena Roos käsitteli myös keskiaikaista kristillistä mystiikkaa ja ruoan merkitystä symbolisesti. Ruoka liittyi valankäyttöön, sukupuoleen ja yhteisöön ja yksilöidentiteettiin. Hyvät teot liittyivät usein ruoanjakeluun. Paastoaminen oli suuri hyve. Ehtoollinen, syöminen ja juominen, oli osa yhteyttä Jumalan kanssa.

Paasto on yleismaailmallinen uskonnollinen käytäntö. Paastoa on käytetty valmistauduttaessa johonkin, parannuksen tekemisessä, puhdistautumisessa, jumaluuden huomion saamiseksi.

 

Ruoka liittyi myös mystiikkaan. Mystikkojen ilmestyksissä oli ruokasymboliikkaa. Jotkut mystikot paastosivat kaikesta muusta paitsi ehtoollisesta. Ruokaan liittyi myös naisten mahdollisuus vallankäyttöön, aikana jolloin naisilla oli vähän valtaa kirkossa.

 

Keskiaikana erityisesti juutalaisilla oli vaikea harjoittaa uskontoaan. Esimerkiksi purim-juhla edellytti paastoa, mutta kristittyjen palveluksessa oli vaikea paastota, kun joutui suorittamaan vaativia tehtäviä. Juutalaisten ja kristittyjen välisiä suhteita rajoitettiin ruokasäädöksillä sekä uskontojen sisältä käsin että yhteiskunnallisesti. Paikallisesti säädettiin, saivatko kristityt ostaa elintarvikkeita juutalaisilta (Breslau, 1200-luv.)

 

Juutalainen ruokakulttuuri

 

Fil.tri Eva Aperia Tukholman juutalaisesta seurakunnasta käsitteli juutalaista ruokakulttuuria hyvin perusteellisesti. Ruoka liittyy Pyhä-koodiin. Alun perin ruokasäädökset olivat yhteydessä temppelikulttiin. Temppelin tuhon jälkeen juutalaisuus demokratisoitui uskonnollisesti ja temppeliä korvasi perheen ruokasali ja alttaria perheen pöytä. Samalla naisesta tuli tärkeä osa jumalanpalveluksen suorittamista. Ateriaan liittyy siunauksia.

 

Rituaalinen teurastus liittyy vanhan temppelin uhrikäytäntöihin, joista naiset oli alun perin suljettu pois. Naisten sulkeminen pois pyhiltä paikoilta heijasti naisten suhteellista voimattomuutta. Profeetallisissa teksteissä kritisoitiin uhrikäytäntöjä ja paastokäytäntöjä. Pääsiäisateria (ceder) toi pääsiäisuhrin koteihin, pyhä syöminen tapahtui kotona. Myös naiset saattoivat ilmaista aterialla uskonnollisia tunteitaan. Nykypäivänä naiset eivät aina enää ole kosher-säädösten eksperttejä. Työssä käyviin naisiin kohdistuu ristiriitaisia odotuksia.

 

Juutalainen keittiö ei ole yhtenäinen, vaan sisältö riippuu siitä, miltä suunnalta suvut tulevat. Esimerkiksi askenasit – Itä-Euroopan juutalaiset käyttävät paljon juureksia – köyhän talonpojan ruokaa. Sefardit (Itämeren maiden juutalaiset) ovat saaneet vaikutteita ranskalaisesta ja italialaisesta keittiöstä.

 

Esityksessä käytiin läpi myös muihin juhliin kuin pääsiäiseen liittyviä ruokalajeja. Tyypillistä on, että ruoka symboloi hengellisiä tai historiallisia muistoja. Esimerkiksi Uutena vuotena heitetään leivän murut kuin heitettäisiin synnin pois.

 

Islamin ruokakulttuuri

 

Sosiologian jatko-opiskelija Aiat Majeed Jakobsson kävi läpi ramadan-säädöksiä. Ruokailu on sallittu auringonlaskun ja auringonnousun välisenä aikana. Käytännössä joillakin on ambivalentti suhde ruokaan paaston aikana. Jotkut jopa mässäilevät sallittuna aikana. Ruotsalainen elämäntapa on vaikuttanut paastonajan ruokalajeihin (kaalikääryleet). Samoin siihen, mitä syödään vaikuttaa, mihin muslimiryhmään kuuluu (siia, sunni…). Muslimien elämä rakentuu kahdelle periaatteelle: halal = on sallittua, halam = on kiellettyä. Kiellettyä ovat itsestään kuolleiden eläinten liha sekä veri ja sianliha. Ja sellainen liha, joka on saatu eläimestä, joka on teurastettu kuristaen tukahduttamalla tai ensin iskulla tainnuttaen ja sitten teurastettu. Samoin, jos eläin on keihästetty.

 

Periaatteessa on kielletty tuhlaamasta ruokaa. Koraanissa on ohjeita myös tietyistä ruoka-aineista esim. sellaisista, joista on hyötyä lääkeaineina. Ruokailusäännöt ovat yhteisöllisiä, esim. Ramadanin vietto on yhteisöllinen tapahtuma. Ramadan-paasto ja jihad (pyhä sota hengellisessä mielessä) kuuluvat yhteen.  Paaston tarkoitus on vahvistaa tahtoa.

 

Naiset ovat ruokaperinteen siirtäjiä, koska heille kuuluu yksityinen sektori. Uskonnolliset ja itämaiset perinteet ilmenevät limittäin ruokakulttuurissa.

 

Kristillinen ruokakulttuuri

 

Uppsalan yliopiston lähetystieteen professori Kajsa Ahlstrand viittasi ehtoolliseen, jossa syödään ja juodaan yhdessä Jumalan kanssa. Kaikki ruoka on sallittua vrt. Apt. 10. Monissa luostareissa syödään vegetaarista ruokaa. Näin tekevät myös adventistit. Suurin osa kristityistä syö lihaa. Myös alkoholi on sallittua, tosin joissakin kristillisissä perinteissä on siihen kielteinen suhtautuminen.

 

Paastokulttuuri

 

Paastoaminen vaihtelee eri kristillisissä kirkkokunnissa. Katoliset paastoavat lihasta ennen pääsiäistä, ortodokseilla paastoaminen voi koskea myös muita eläinkunnan tuotteita. Myös ennen joulua on paastonaika. Kuvaavaa uskonnon vaikutukselle elinkeinoelämään on Kreikan McDonaldsin erityinen paastonajan menu. Eri ortodoksimaissa on erilaisia perinteitä.

 

Kristillisyydessä tunnetaan myös viikoittaiset paastopäivät. Yleisimmät paastopäivät ovat olleet keskiviikko ja perjantai. Paastoaterioihin näinä päivinä voi kuulua myös kalaruokia. Paastoaminen on liitetty myös rukouselämään. Ruoasta pidättäytyminen antaa erityistä voimaa rukoukselle.

 

Luterilaisuudessa ja anglikaanisen kirkon piirissä ei paastoaminen ole ollut yleistä, mutta sitä harjoitetaan kyllä ennen pääsiäistä ja ennen ehtoolliselle menoa. Nykyaikainen paasto voi sisältää esimerkiksi paastoamista makeisista.

 

Puritaanien perinne on tuntenut yksinkertaiset ruokailutottumukset. ’Devil wants me fat’ on puritaaninen sanonta, jota käytetään dieettivalmisteessa. Yleisesti protestanttisuus on ollut vapaa suhteessa ruokaan. Amerikassa näkyy teollisessa ruoanvalmistuksessa kristillinen alkuperä esim. Kellog´s-tuoteissa. Kellogg-veljekset olivat adventisteja. Christian Brothers on tunnettu viinintuottajana. Erilaisia dieettituotteita mainostetaan kristillisillä sloganeilla esim. Slim for Him.

 

Ruoka ja etiikka

 

Ravitsemustieteilijä ja biolgoi Barbro Turesson pohdiskeli, että ruokaetiikkaan vaikuttaa se, kenelle ruoka on tarkoitettu. Liittyykö ruoka vain minuun vai myös Jumalaan, luomakuntaan ja lähimmäisiin? Ruokavalintoihin vaikuttavat terveys, hinta, pyhät säädökset, tuottajan valinnat ja ilmasto.

 

Tuottajan valintoihin vaikuttavat ylemmät rakenteet kuten Euroopassa EU:n säädökset ja tuet. Tuottaja joutuu miettimään tuottavuuden ja eläinten suojelun suhdetta. Suuri tuottavuus aiheuttaa kärsimystä esimerkiksi lehmille.  Eettisiin valintoihin voi vaikuttaa myös se, miten ruoan tuottaminen kuormittaa luontoa. Esimerkiksi naudanliha on tällainen ruoka-aine.

 

Ruuan valintaan liittyy myös maku ja ruuanvalmistukseen käytettävä aika. Naisten työssäkäynti voi lisätä pikaruokien käyttöä.

 

Tiedonsaanti ruokavalintoihin liittyen:

  • elintarvikeviraston valvonta
  • opetussuunnitelmat oppilaitoksissa
  • perhe, peritty tieto
  • tuotemerkinnät
  • WWF:llä on esimerkiksi kalaopas
  • Luonnonsuojeluliitolla (Ruotsi) on vuodenaikaopas

 

Pohdittavaksi:

  • Mitä pitäisi säätää lailla?

Viisas ruokaostos:

  • Ostoksiin vaikuttavat resurssit: käytettävissä olevat varat, aika, tiedot, terveys
  • Arkipäivän valinnoissa vähittäiskauppa päättää 90%:sesti.
  • Lihankäyttö on lisääntynyt vuodesta 1970 kaksinkertaiseksi.
  • Ruotsissa syödään keskimäärin henkeä kohti 85 kg lihaa/vuosi.
  • Makeisten ostaminen lisääntynyt: vuonna 1980 9,8 kg/hlö ja vuonna 2010 17 kg/hlö.

 

Eija Kemppi

pastori, SEN:n naisjaoston jäsen ja SEN:n edustaja Nordisk ekumenisk kvinnokommittéssa


Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors           Puh / Tfn +358 40 1425 190