Sota ja väkivalta Euroopan sydämessä Ukrainassa on koskettanut ja järkyttänyt. Ilmahyökkäykset, siviilien kärsimykset ja kuolemat ovat tänään jokapäiväistä todellisuutta. Kaiken keskellä kristittyinä rukoilemme ja kaipaamme rauhaa. Jeesus sanoi opetuslapsilleen "autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman”. Vanhan Testamentin sana shalom eli rauha on sodan vastakohta ja tarkoittaa kaikkinaista rauhaa, eheyttä, terveyttä ja hyvinvointia.
Konfliktien keskellä väkivaltaa kiihdytetään vetoamalla ihmisten ja kansojen kokemiin vääryyksiin. Suostuttelevaa puhetta käytetään, kun halutaan värvätä kannattajia ja tarvitaan taloudellista tukea sotatoimia varten. Johtajilla on kyky tehdä väkivallan käyttö hyväksyttäväksi. Väkivaltaisten konfliktien pohjalla on usein systemaattinen vastapuolen epäinhimillistäminen. Väkivalta alkaa sanallisena vastapuolen syyttämisenä ja syyllistämisenä kunnes vihollinen on menettänyt humaanisuutensa. Fyysiseen väkivaltaan siirtymistä perustellaan tekemällä vastapuolen ihmisistä uhkaavia ja vaarallisia vihollisia, jolloin heidän surmaamisensa on hyväksyttävää.
Väkivallan ja konfliktin vastavoimana eteläafrikkalainen piispa Desmond Tutu korosti yhteistä ihmisyyttä. Jumala on luonut jokaisen ihmisen. Kaikki ihmiset ovat luotuja ja jakavat saman ihmisyyden toistensa kanssa. Me kuulumme toisillemme kun opimme sen näkemään ja silloin voi syntyä muutos. Viha, sodat ja konfliktit ovat vastoin kaikkea sitä mihin Jumala on meidät tarkoittanut. Olemme kaikki ihmiset Jumalan luomia lapsia yhdessä. Me kaikki tarvitsemme sovintoa niin väkivallan uhrit kuin tekijät.
Ihmisten välinen vihollisuus on seurausta vihollisuudesta, joka vallitsee ihmisen ja Jumalan välillä. Raamattu korostaa Kristusta eri ihmisryhmien välisen vihollisuuden sovittajana. ”Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan; meille hän uskoi sovituksen sanan".
Kristus kutsuu seurakuntaansa rauhaan, oikeudenmukaisuuteen ja sovintoon. Opetuslapseus tulisi yhä ymmärtää sitoutumisena toimimaan väkivallattomasti ja rakentamaan sovintoa kaikkien ihmisten kanssa. Sara Gehlinin mukaan ekumeeniset pyrkimykset rauhaan ovat näkyneet erityisesti Kirkkojen maailmaneuvoston 2000-luvun rauhan dokumenteissa. Ajankohtaisessa eri kirkkojen yhteistyössä sovinnon rakentamiseksi konfliktien keskellä käytetään käsitettä ”oikeutettu rauha” ja se haastaa uskonnollisesti motivoituneen väkivallan, valtioiden käyttämät armeijat ja väkivaltakoneistot. Kirkkoja kutsutaan rakentamaan sovintoa ja luomaan ihmisten keskelle toivon yhteisöä.
Martin Luther King Jr. sanoi kerran: “Ihmisten pitäisi kehittää konfliktien ratkaisuun metodi, joka torjuu koston ja aggression. Tämä metodi on rakkaus. Me emme ole kristittyinä vähääkään parempia ratkaisemaan konflikteja kuin muut ihmiset. Olemme paljon huonompia, jos väitämme olevamme Jeesuksen opetuslapsia ja rauhantekijöitä, mutta emme itse elä sen mukaisesta, vaan valitsemme vihan ja ylpeyden nöyryyden sijaan, väkivallan väkivallattomuuden sijaan.”
Kirkkokunnanjohtaja, Suomen Baptistikirkko