SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Seitsemännen päivän adventistien ehtoolliskäsityksestä

Perusajatus

Seitsemännen päivän adventistien ehtoolliskäsitys liittyy Herran asetuksena saumattomasti käsityksiin kasteesta ja jalkojen pesusta. Adventistisessa teologiassa kaste on portti seurakuntaan sekä vertauskuva vanhan elämän hylkäämisestä ja uudesta elämästä Kristuksessa (Room. 6:4). Jalkojenpesun toimitus on osa Herran ehtoollista. Se kuvaa nöyryyttä ja puhdistumista (Joh. 13:10–16). Ottaessaan osaa leivästä ja viinistä Herran ehtoollisella uskova muistelee Kristuksen särjettyä ruumista ja vuodatettua verta samalla, kun hän katsoo uskossa tulevaan Kristuksen paluuseen kirkkaudessa ja siten ikuiseen elämään (Matt. 26:28; 1. Kor. 11:23–26).

 

Maailmanlaajuisen adventtikirkon virallinen perusluonteinen opinkohta 16:

 

”Herran ehtoollisella osallistumme Jeesuksen ruumiin ja veren tunnuksista ilmaisuna uskostamme häneen, Herraamme ja Vapahtajaamme. Ehtoollisessa Kristus on läsnä kohdatakseen ja vahvistaakseen kansaansa. Siitä osallistuessamme me iloiten julistamme Herran kuolemaa siihen asti, kun hän tulee takaisin. Ehtoolliselle valmistautumiseen kuuluu itsetutkistelu, katumus ja synnintunnustus. Mestari asetti jalkojenpesun palveluksen kuvaamaan toistuvaa puhdistusta, ilmaisemaan halukkuutta toistensa palvelemiseen Kristuksen kaltaisessa nöyryydessä ja yhdistämään sydämemme rakkaudessa.

Ehtoollispalvelus on avoin kaikille uskoville kristityille. (Matt. 26:17–30; Joh. 6:48–63; 13:1–17; 1. Kor. 10:16–17; 11:23–30; Ilm. 3:20.)”

 

Yleisiä huomioita Herran ehtoollisen merkityksestä ja käytänteistä

Herran ehtoollinen koostuu jalkojenpesusta ja Herran ateriasta (leipä ja viini).

Jalkojenpesu on Kristuksen alentumisen muisto, ja opettaa uskovia nöyrtymään

palvelijaksi, kuten Herra itse nöyrtyi (vrt. Fil. 2:7).

 

Upotuskasteessa ihminen on pesty kokonaan. Jalkojenpesu on tuon kasteliiton

uudistus ja riittää, että jalat pestään (Joh. 13:10). Herra itse pesee syntinsä

tunnustavan puhtaaksi, jonka seurauksena uskovan sydämessä tapahtuu muutos.

 

Jalkojenpesu kertoo uskovalle Kristuksen antamasta anteeksiannosta, hyväksynnästä ja pelastusvarmuudesta. Se julistaa yhteenkuuluvuutta uskovien kesken ja yhteyttä Herraan sekä opettaa keskinäistä kunnioittamista (1. Kor. 10:16–17; Gal. 5:13; Fil. 2:3).

 

Jalkojenpesu suoritetaan Jeesuksen esimerkin ja käskyn mukaisesti (Joh. 13:14).

Miehet ja naiset jakautuvat omiin tiloihinsa. Jokainen valitsee itselleen parin, jonka puolesta hän rukoilee ja jonka jalat hän pesee. Avioparit voivat palvella toisiaan omassa tilassaan. Jos kaikille ei riitä pareja, voidaan muodostaa kolmen miehen/naisen ryhmä, jonka jäsenet pesevät toistensa jalat.

Parit tekevät sovinnon keskenään, jos siihen on tarvetta (Matt. 6:14–15).

 

Terveyssyyt yms. ovat perusteltu syy olla ottamatta osaa jalkojen pesuun, mutta jatkuva perusteeton kieltäytyminen jalkojenpesusta katsotaan välirikoksi uskovan ja Kristuksen välillä.

 

Kirkkohistorian näkökulmasta adventtikirkko seuraa varhaisen sapattia viettäneen kelttiläisen kirkon ja uskonpuhdistuksen ajan anabaptistien kantaa jalkojenpesuun.

 

Herran ateria (1. Kor. 11:20) on ristiinnaulitsemisen muistojuhla ja kiitosjuhla. Kristus on todellisesti läsnä tilaisuudessa (ei leivässä ja viinissä). Ehtoollisella Kristus itse kohtaa kansansa ja antaa sille voimaa (seurakuntakäsikirja s. 122). Uskovan tulisi pohtia Jeesuksen kärsimyksen ja kuoleman merkitystä omaan elämäänsä ja koko Jumalan kansaa varten. Herran ateriasta osallistuminen on pelastavasta liitosta osallistumista.

 

Herran ateria on myös Jeesuksen toisen tulemisen julistamista. Sen tarkoituksena on säilyttää tämä toivo elävänä opetuslasten mielessä (seurakuntakäsikirja s. 123). Ehtoollisella uskova myös juhlii toivoa ylösnousemuksesta.

 

Herran ehtoollinen on tullut pääsiäisen tilalle synnistä vapautumisen vertauskuvana. Siksi pääsiäisen vietto ei ole adventisteille samalla tavalla merkityksellinen kuin yleisessä kristillisyydessä, vaikka adventistien keskuudessa pääsiäistä vietetäänkin ja usein Herra 

ehtoollisen muodossa.

 

Herran ehtoollinen järjestetään yleensä neljä kertaa vuodessa (kerran

vuosineljänneksessä), mutta määrää ei ole varsinaisesti rajoitettu (vrt. 1. Kor. 11:26). Se voidaan järjestää paikallisseurakunnan omalla päätöksellä milloin tahansa. Ehtoollinen voidaan järjestää myös osana muuta tilaisuutta kuin sapatin jumalanpalvelusta.

 

Vain vihitty/valtuutettu pastori sekä virassa oleva vihitty seurakunnan vanhin voi johtaa ehtoollisjumalanpalvelusta ja jakaa ehtoollista. Diakonit avustavat valmisteluissa ja tilaisuudessa, mutta eivät voi johtaa tilaisuutta (seurakuntakäsikirja s. 125).

 

Ehtoollisleivän tulee olla happamaton leipä (kuten pääsiäisenä). Se valmistetaan vehnäjauhoista, oliiviöljystä, vedestä ja ripauksesta suolaa. Gluteenittomille voidaan tehdä oma leipä. Ehtoollisella leipä siunataan ja murretaan, jonka jälkeen se jaetaan osallistujille, jotka nauttivat sen yhdessä jakamisen jälkeen (seurakuntakäsikirja s. 122).

 

Ehtoollisviinin on oltava alkoholitonta ja sataprosenttista punaisen rypäleen mehua (Mark. 14:25; Joh. 15:1) vertauskuvana Kristuksen synnittömyydestä. Viini ei saa olla käynyttä. Ehtoollisella viini siunataan ja jaetaan osallistujille, jotka nauttivat sen yhdessä jakamisen jälkeen (seurakuntakäsikirja s. 122).

 

Mikään hapan tai käynyt ei voi kuvata virheetöntä ja tahratonta Vapahtajaa.

Heprealaisten tuli ennen pääsiäistä poistaa kaikki hapan talosta. Sama koskee

ehtoollisen leipää ja viiniä (2. Moos. 12:15, 19; 13:7; vrt. 1. Kor. 5:7–8).

 

Ehtoollistilaisuudesta käyttämättä jäänyt leipä ja viini voidaan jakaa parin päivän sisällä pastorin tai vanhimman toimesta niille, jotka eivät ole päässeet ehtoollistilaisuuteen. Sen jälkeen viini tulee hävittää ja leipä polttaa uunissa. Niitä ei saa säilyttää.

 

Julkisynti estää osallistumisen ehtoolliselle (1. Kor. 5:11), eikä ehtoollista saa jakaa henkilölle, jonka tiedetään elävän julkisynnissä.

 

Vaikka adventtikirkon ehtoollinen on avoin jokaiselle Kristukseen uskovalle taustasta riippumatta, adventistiperheiden kastamattomat lapset eivät voi osallistua ehtoolliselle ennen kuin heidät on kastettu ja liitetty uskovina seurakunnan jäseniksi. He voivat kuitenkin seurata tilaisuutta ja siten oppia sen merkityksestä.






Timo Flink



Suomen Adventtikirkko

Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors