SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Paneelikeskustelussa isä Raimo Goyarrola

Me katolilaiset jaamme todellisen yhteyden muiden kristittyjen kanssa yhteisen kasteemme ja rukouksemme kautta.

 

Katolilaiset etsivät mahdollisuuksia rukoilla yhdessä muiden kristittyjen kanssa. Tämä johdattaa meidät lopulta ykseyteen, jota Herra toivoo kirkolleen. Tietyt rukouksen muodot ovat erityisen sopivia kristittyjen ykseyden etsimiseen. Yksi niistä on niin sanottu ekumeeninen jumalanpalvelus.

 

Siinä me tunnustamme yhteisen arvokkuutemme Jumalan lapsina, arvokkuuden, jonka olemme kaikki saaneet kasteessa, ja rukoilemme Herran rukousta muiden kristittyjen kanssa. Herran rukous – "Isä meidän..." – on ekumeenisen jumalanpalveluksen sydän.

 

Samoin vanha kristillinen käytäntö rukoilla psalmeja ja hymnejä on perinne, joka on edelleen yleinen monissa kristillisissä yhteisöissä ja jonka vuoksi niitä voidaan rukoilla ekumeenisesti.

 

Kysymys sakramenttien ja erityisesti ehtoollisen jakamisesta ja vastaanottamisesta toisen kirkkokunnan liturgisissa vietoissa on kuitenkin edelleen merkittävä jännitealue ekumeenisissa suhteissamme.

 

Koska katolisen käsityksen mukaan eukaristinen liturginen vietto on näkyvä ilmentymä katolisen kirkon täydestä uskosta, liturgiasta ja ykseydestä, jonka kirkon papit ilmaisevat sakramentaalisesti, ei valitettavasti ole mahdollista viettää eukaristiaa yhdessä muiden kirkkojen tai kirkollisten yhteisöjen pastorien kanssa.

 

Suomessa ekumeenisen jumalanpalveluksen nykyinen rakenne tuo hyvin runsaana esiin erilaisia rukouksia ja siunauksia, joita voimme jakaa. Alustavasti en muuttaisi mitään.

 

Tässä vain muutamia ehdotuksia:

  • hengellinen ekumenia ei koostu ainoastaan ​​rukoilemisesta kristittyjen ykseyden puolesta vaan myös ”sydämen kääntymyksestä ja elämän pyhyydestä” (UR § 8). Itse asiassa, kuten Vatikaanin toinen kirkolliskokous sanoo: "Kaikkien uskovien tulee muistaa, että mitä enemmän he pyrkivät elämään pyhemmän elämän evankeliumin mukaan, sitä paremmin he edistävät kristillistä ykseyttä ja panevat sen käytäntöön" (UR § 7). Tässä mielessä jumalanpalvelus voisi alkaa katumuksen vietolla. Ei tarvitse lausua ”synninpäästöä”, mutta jokin rukous, joka osoittaa katumusta: ”Herra, armahda; Kristus, armahda…”;

  • Pyhän Raamatun lukukappaleiden lopussa voidaan lausua: ”Tämä on Jumalan sanaa”;

  • juhlallisempi evankeliumin lukeminen: liturgiset vaatteet päällä, laulaminen, suitsutus…;

  • saarnan tulisi johdattaa konkreettiseen omantunnon tutkiskeluun, joka Jumalan armon avulla auttaa meitä ottamaan yhä uusia askeleita kohti ykseyttä;

  • saarnan jälkeen olisi hyvä olla hiljainen hetki evankeliumin ja saarnan mietiskelemiseksi;
  • sen jälkeen voisimme kaikki yhdessä lausua apostolisen tai nikealais-konstantinopolilaisen uskontunnustuksen;

  • ”Isän meidän” -rukouksen jälkeen voidaan kehottaa antamaan toisillemme rauhan merkki;

  • ennen loppusiunausta lausumme kaikki yhdessä Paavalin efesolaisille kirjoittaman hymnin, jota lausuttiin kristittyjen keskuudessa ja joka yhdistää uskomme ja kutsuu meitä toivoon katumalla syntejämme ja kiittämällä Jumalaa (Ef. 1:3-13)

 

Isä Raimo Goyarrola, Katolinen kirkko Suomessa

Oulussa, 3.11.2021 Suomen Ekumeenisen Neuvoston syysseminaarissa



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2020/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.