Kasvatusasioiden jaosto opintomatkalla Belgiassa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston kasvatusasioiden jaosto järjesti 3.-7.10.2019 opinto- ja pyhiinvaellusmatkan Belgiaan. Matkan ohjelma koostui belgialaiseen uskonnonopetukseen tutustumisesta ja vierailuista Brysselin alueen ekumeenisesti kiinnostaviin kohteisiin.

Eurooppalaiset arvot – vierailut Brysselin EU-kortteleissa

 Maria Tuomela Euroopan Parlamentin viestintäosastolta otti meidät vastaan ja saimme kuulla häneltä yleisesittelyn sekä ajankohtaiset kuulumiset muun muassa EU:ssa käynnissä olleista komissaarivalinnoista, minkä jälkeen tapasimme MEP Elsi Kataisen.

Brysselin ekumeenisessa keskuksessa Euroopan kirkkojen konferenssin (EKK) teologisten asioiden asiantuntija Katerina Pekridou esitteli meille esimerkiksi selvitystä siitä, kuinka EKK:n jäsenkirkot ovat hyödyntäneet vuonna 2001 julkaistun Charta Oecumenica -asiakirjan sisältämiä suuntaviivoja uskontodialogille muiden uskontojen kanssa.

EU-lakimies Lena Kumlin Suomen ev.lut. kirkkohallituksesta kertoi meille kirkkojen vaikuttamistyöstä Euroopan unionissa. Kirkot työskentelevät yhteisten arvojen, esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen, puolesta EU:ssa. Lissabonin sopimuksen (artikla 17) mukaisesti EU on sitoutunut käymään avointa vuoropuhelua kirkkojen ja uskonnollisten järjestöjen kanssa, ja Euroopan parlamentti pitää näihin yhteyttä.

Euroopan unionin katolisten piispainkokousten komission (COMECE) EU:n ulkopuolisten suhteiden neuvonantaja Marek Misak esitteli meille komission työtä EU:ssa. Keskustelimme muun muassa siitä, minkälainen merkitys nuorten ja nuorten aikuisten kansainvälisissä vapaaehtoistehtävissä toimimisella on Euroopassa, kun pyritään edistämään rauhaa, ja miten rahoittajat voisivat entistä paremmin tukea kirkkojen fasilitoimaa nuorten uskontodialogia Euroopassa.

Oman uskonnon opetuksessa Belgiassa painotetaan oppilaiden valmiuksia kohdata eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Hulppeassa flaamilaishallinnon hallintorakennuksessa pääsimme kuulemaan uskonnonopetuksesta ortodoksisen kirkon tarkastaja Philippe De Bruynilta, katolisen kirkon tarkastaja Tom Uytterhoevenilta ja protestanttisten kirkkojen tarkastaja Gottlieb Bloklandilta. He kertoivat flaamilaisalueen uskonnonopetusjärjestelyistä. Uskonnonopetuksen järjestelyissä on Flanderin alueella yhtymäkohtia Suomen järjestelmään esimerkiksi siinä, että kaikilla uskonnollisilla vähemmistöillä on koulussa oikeus oman uskonnon opetukseen. Eri uskonnot sen sijaan laativat omat opetussuunnitelmansa varsin autonomisesti.

Vuodesta 1950 alkaen oman uskonnon opetusta on ollut 2 tuntia viikossa. Vuonna 2016 opetussuunnitelmaan tehtiin pieni muutos. Silloin aloitettiin kokeilu, jonka mukaan lukuvuodessa on kaikki uskonto-oppiaineet yhdistävä kolmen viikon ( 6 oppituntia) projektityöskentelyn jakso. Flaamilaisalueen kouluissa oman uskonnon opetusta saavat katoliseen, ortodoksiseen, luterilaiseen, anglikaaniseen, juutalaiseen, islamin uskontoon kuuluvat oppilaat. Opetus on järjestetty myös suomalaista elämänkatsomustieto-oppiainetta vastaavassa oppiaineessa.

Ranskankielisellä alueella uskonnonopetusta on koulussa 1 vuosiviikkotunti oman uskonnon opetusta eli noin 36 tuntia lukuvuodessa. Toinen oppitunti on muutettu kaikille yhteiseksi neutraaliksi, “kansalaiskasvatukseksi”.

Opetussuunnitelman yksi tavoite on, että siinä pyritään suuntautumaan uskonnosta ulospäin, kohtaamaan ympäristön ja yhteiskunnan moniuskontoisuuden todellisuus arvoineen. Aikaisemmin suuntaus on ollut päinvastainen eli on keskitytty tarkastelemaan vain omaa uskontoa huomioimatta moninaisen yhteiskunnan tarpeita. Opetuksessa pyritään antamaan oppilaalle valmiuksia toiseuden kohtaamiseen. Niihin ovat mm. tiedot omasta ja muista uskonnoista, asenne, arvostaminen ja suvaitsevaisuus.  Jaettu haaste on, kuinka kehittää uskonnonopetusta yhä paremmin oppilaiden ja heidän tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. 

Suomen Merimieskirkko Belgiassa

Brysselin suomalaisen merimieskirkon johtaja, pastori Tuomas Meurman esitteli ryhmällemme monipuolista toimintaa.  Brysselissä asuu suuri joukko suomalaisia eri alojen ammattilaisia ja heidän perheitään. Merimieskirkko pyrkii palvelemaan esimerkiksi kahvila-, pienryhmä- ja neuvontapalveluilla sekä Brysselissä asuvia että ohikulkumatkalla olevia suomalaisia. Brysselin lisäksi Merimieskirkolla on Belgiassa toimipiste Antwerpenin satamassa. Vierailumme oli hyvin ajoitettu sikälikin, että Suomen Merimieskirkon hakemus Suomen Ekumeenisen Neuvoston kumppanuusjärjestöksi käsitellään Neuvoston syyskokouksessa 11.11.2019 Joensuussa.

Chevetognen luostarissa

Chevetognen roomalaiskatolisessa luostarissa ryhmämme otettiin vastaan pysäyttävällä ekumeenisella vieraanvaraisuudella. Luostari sijaitsee noin 100 kilometrin matkan päässä Brysselistä kohti Luxemburgia. Aluksi osallistuimme benediktiinäispapiston toimittamaan Pyhän Johannes Krysostomoksen slaavinkieliseen liturgiaan luostarin bysanttilaistyylisessä, minkä jälkeen ruokailimme luostarissa työskentelevien maallikoiden sekä luostarissa retriittiä viettävien vieraiden  kanssa. Kaiuttimien välityksellä saimme kuunnella hartaita luostariveljien refektoriumissa (omassa ruokasalissaan) laulamia ruokailuun liittyviä rukouksia. 

Jälkiruoan aikana seuraamme liittyi arkkidiakoni Thaddée Barnas, joka esitteli meille luostarin historiaa ja toimintaa. Vanhan (s.1944) luostariveljen ekumeeninen eetos on Chevetognen hengen mukaisesti poikkeuksellisen avara ja hän katsoo suvaitsevasti lähimmäisen rakkauden hengessä kaikkia ihmiselämän ilmentymiä. Hänellä on tapana ottaa vierailijat huomioon myös jumalanpalveluksen aikana, niinpä hän toimitti osan liturgiasta selkeällä suomen kielellä.

Lopuksi vierailimme myös luostarin latinalaistyylisessä. 

Luostariveljeskunnan perusti Dom Lambert Beauduin OSB (1873-1960) vuonna 1925 visionaan kristittyjen yhteys. Luostarin toiminta on vaikuttanut katolisen kirkon ekumeenisiin suhteisiin jo ennen Vatikaanin toista kirkolliskokousta (1962-1965). Luostari julkaisee ranskan ja englannin kielistä ekumeenista aikakauslehteä nimeltä. Luostarin papisto toimittaa perinteisiä kirkon latinalaisia messuja sekä bysanttisen perinteen liturgiapalveluksia, vuoroin slaavilaisen ja kreikkalaisen kaavan mukaisesti.

Leuvenissa tutustumassa opettajankoulutukseen

Matkamme viimeisenä päivänä, pääsimme syventämään tietämystämme Belgian opetusjärjestelyistä ja sen kehityssuunnista sekä tutustumaan belgialaiseen opettajankoulutukseen. Leuvenin kaupungissa, UC Leuven-Limburg korkeakoulussa tapasimme opettajankouluttajat ja tutkijat  Ilse Geerinckin ja Johan Arduin, jotka esittelivät meille uskonnon opetukseen liittyvää tutkimusprojektiaan. Aamun seminaarissa toimme esiin vastaavia sekulaarin ja moninaistuvan yhteiskunnan asettamia haasteita koulun katsomusopetukselle suomalaisesta kontekstista.

Oli todella mielenkiintoista kuulla tutkijoiden analyysia siitä, miten kasvatuksellisesti ajatella koulun katsomusopetuksen tehtävää ajassamme. Uskonnonopetuksen tavoitteiden ja sisältöjen ei tulisi määrittyä vain yhteiskunnan hyötynäkökulmasta vaan uskonnollinen viisaustraditio voi tarjota näkökulmia, jotka palvelevat sekulaarin koulun kontekstissa kasvua kokonaisvaltaiseen ihmisyyteen ja hyvään elämään.

Teksti: Risto Aikonen, Jyri Komulainen, Saila Poulter, Osmo Vartiainen ja  Suvi-Tuulia Vaara.

Kuvat: Risto Aikonen, Suvi-Tuulia Vaara ja Naveen Qayyum (EKK). Kuvat aukeavat suurempina klikkaamalla.