Mikä on Vuoden kristillinen mediateko?

KML:n toiminta perustuu kristilliseen yhteiskuntanäkemykseen ja siitä seuraavaan yhteisölliseen mediateoriaan. Se tarkoittaa, että media on vastuussa sekä yksilöille että yhteisöille siitä, millaisia arvoja se toteuttaa ja edistää.

Vuoden kristillinen mediateko -palkinto on luonteeltaan ekumeeninen, ja se luovutetaan vuosittain tammikuun 25. päivänä, joka on vanhassa kristillisessä perinteessä apostoli Paavalin kääntymyksen muistopäivä.

Monilahjakas kommunikaattori Paavali

Vuoden kristillinen mediateko -palkinnon taustalla on näkemys apostoli Paavalista yhtenä kristikunnan tehokkaimmista ja monipuolisimmista viestijöistä. Hänessä yhdistyi neljä hyvän viestijän ominaisuutta.

Ensinnäkin Paavali oli hyvin oppinut. Hänen isänsä oli palvellut Rooman armeijassa ja saanut perinnöllisen Rooman kansalaisuuden itselleen ja lapsilleen. Ammattinsa ansiosta isä oli kyennyt antamaan lapsilleen myös uskonnollisen kasvatuksen, ja niinpä Paavali - silloinen Saul - oli opiskellut rabbi Gamalielin alaisuudessa.

Kasvatukseen liittyi myös kodin monikielisyys. Kotona puhuttiin arameaa, mutta Mooseksen lakia Paavali luki hepreaksi. Toisaalta hän puhui sujuvasti kreikkaa ja osasi myös kirjoittaa sitä.

Osaaminen ja ammatillisuus ovat hyvän kristillisen median tuntomerkkejä.

Toinen Paavaliin liittyvä hyvän viestijän ominaisuus oli kansainvälisyys. Hän teki useita lähetysmatkoja Vähään-Aasiaan, Makedoniaan ja Kreikkaan julistaen Kristusta sekä juutalaisille että erityisesti pakanoille. Siksi häntä nimitettiinkin pakanoitten apostoliksi.

Kansainvälisyyden oikea ymmärtäminen on yhä tärkeämpää aikamme kristilliselle medialle.

Kolmanneksi Paavali oli hyvä keskustelija. Hänen keskusteluympäristönsä vaihtelivat synagoogista toreihin. Tunnetuin niistä lienee Areiopagi. Kumppaneitakaan hän ei valinnut: juutalaisia, epikurolaisia, stoalaisia. Puheet ja keskustelut synnyttivät sekä kiinnostusta että väittelyä. Jotkut jatkoivat keskustelua, toiset ivasivat. Muutamat myös uskoivat.

Ja neljänneksi: Paavali oli kuitenkin pohjimmiltaan julistaja. Hän ei menettänyt identiteettiään, vaikka hänellä oli osaamista, kansainvälisiä yhteyksiä ja vuorovaikutuksen taitoja. Hän vain käytti näitä resursseja määrätietoiseen evankeliumin julistamiseen.

Paavalin kääntymyksen muistopäivä

Ratkaiseva hetki Saulin elämässä oli Kristuksen kohtaaminen Damaskon tiellä ja sen jälkeiset tapahtumat Damaskossa. Silloin Saulista tuli Paavali, joka ymmärsi saaneensa kutsumuksen julistaa evankeliumia.

Kristillisen maailman yhteyttä hakevat kirkot ovat jo kymmeniä vuosia viettäneet tammikuussa yhteistä rukousviikkoa. Viikko päättyy aina tammikuun 25. päivään, joka on nimetty katolisen kirkon liturgisessa kalenterissa Pyhän apostoli Paavalin kääntymisen muistopäiväksi.

Myös Turun keskiaikaisen hiippakunnan Missale Aboense tunsi 161 pyhimysten juhlaa. Nykyään pyhimyksille omistettujen päivien perinnettä jatketaan nimipäivillä.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa Paavalin kääntymyksen päivää ei vietetä virallisesti, mutta edelleenkin 25. tammikuuta on Paavon ja Paulin nimipäivä, suomenruotsalaisessa kalenterissa on nimi Paul ja saamelaisessa Bàvval, Bàvlos ja Bávva.

Kuluvalla viikolla on rukoiltu yhdessä. On siis aika lähteä taas tekemään työtä. Ora et labora! - rukoile ja tee työtä! sopii ohjeeksi myös kristilliselle medialle.

Thorleif Johansson

Kristillisen Medialiiton hallituksen puheenjohtaja

Palkinnon takana:

Suomen Ekumeeninen Neuvosto