SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Svante Lundgren: Mitä meidän pitää tietää Lähi-idän konfliktien dynamiikasta ymmärtääksemme pakolaisia?

Meidän tulisi tietää mahdollisimman paljon Lähi-idän konfliktien tilanteesta auttaaksemme pakolaisia.

 

Kirjavan maan historiaa

Irak on vanhaa kulttuurialuetta, mutta muuten Suomea nuorempi maa, perustettu 1921 Brittimandaattina. Se itsenäistyi 1932.

 

Irak on monimuotoinen valtio, joka ei koostu irakilaisista, vaan eri alaheimoista, jotka ovat virallisesti irakilaisia. Kysymyksessä on kirjava maa, joka koostuu eri kansanryhmistä: arabit (sunnit ja shiiat) ja kurdit. Pieninä vähemmistöinä ovat kristityt assyrialaiset, jesidit, turkmeenit, mandealaiset, jne. Suurin kristillinen kirkkokunta on kaldealainen kirkko, eli katolinen kirkko. Mandealaiset on käytännössä etnisesti puhdistettu Irakista lähes kokonaan. Muita kohtaa sama uhka.

 

Irakin tilanne on täyssekasorto. Irak ei puolusta itseään ulkopuolista vihollista vastaan. Monet pakenevat toisen ryhmän väkivaltaa ja se toinen ryhmä taas tämän ensimmäisen ryhmän väkivaltaa.

 

Saddamin autoritäärinen hallinto piti paletin koossa väkisin. Amerikkalaiset toivat Irakiin demokratian vuonna 2003 alkaneen sodan myötä. Järjestettiin ensimmäiset monipuoluevaalit, joissa oli 100 eri aatteen edustajaa. Todellisuudessa he eivät olleet eri ideologioiden tai aatteiden kannattajia vaan eri etnisten ryhmien edustajia.

 

Pian alkoi väkivalta, väkivalta miehittäjiä kohtaan ja sektaristinen väkivalta sunnien ja shiiojen välillä sekä väkivalta vähemmistöjä vastaan.

 

Kristittyjen ahdinko

Pieni Irakin vähemmistö ovat assyrialaiset, jotka jo varhain kääntyivät kristinuskoon. Saddamin aikoina heitä oli noin miljoona. Vuonna 2004 väkivalta heitä vastaan alkoi. Kymmenen vuoden aikana yli 70 kirkkoa on pommitettu ja 15 piispaa tai pappia tapettu. Hyökkääjät eivät välttämättä ole ääri-islamisteja vaan mm. tavallisia rikollisia. Kristittyjä kaapataan kahdesta syystä Irakissa. Ensinnäkin heillä uskotaan olevan paljon rahaa lunnaiden maksamiseksi, toisekseen heidän sukunsa ei kosta hyökkäystä kuten muslimisuku tekisi.

 

Kristityt ovat näin ollen helppoja kohteita. Vastaavat hyökkäykset ja sieppaukset johtivat kristittyjen joukkopakoon vuoden 2003 jälkeen. Puheet turvattomuudesta saivat aikaan halun paeta. Tarkkoja lukuja ei tiedetä, mutta arviolta yli puolet Irakin kristityistä on paennut, jäljellä on enää n. 3-400 000 kristittyä.

 

Irakin tilanne on ollut jo pitkään hyvin vaikea vähemmistöille. Kesällä 2014 kaikki muuttui pahempaan suuntaan. Kesäkuun yhdeksäs päivä ISIS valtasi Irakin suurimman kaupungin, Mosulin, vain 1500 taistelijan voimin. Irakin armeijan sotilaita piti olla kaupungissa 50 000, mutta moni oli lahjonut upseereita päästäkseen lomille, eikä kaupunkiin jääneillä sotilailla taikka upseereilla ollut taistelutahtoa. Upseerit yksinkertaisesti kehottivat sotilaita jättämään aseensa ja jättämään kaupungin. Kuun lopulla ISIS julisti perustaneensa kalifaatin, eli heidän tulkitsemalleen islamilaiselle pakkolaille alistetun valtion.

 

Kristityillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin lähteä kaupungista ilman tavaroitaan, maksaa mahdottoman suuret lunnaat, kääntyä islamiin tai kuolla. Kristityille annettiin kaksi päivää aikaa lähteä kaupungista, tänä aikana kristittyjen taloihin maalattiin arabian kirjain N merkitsemään kristityn asumusta, tämä muistutti juutalaisvainoja Euroopassa. Mosul tyhjeni kristityistä, heidän kaikki tavarat takavarikoitiin kaupungin rajoilla ja 45 kirkkoja ja luostaria otettiin muuhun käyttöön. Mosul on Raamatussa mainittu vanha Niniven kaupunki.

 

 

Kristityt pakenivat Niniven- tasangolle, jossa asuu paljon kristittyjä ja vähemmistöjä. Pian ISIS valtasi myös Niniven-tasangon ja yli 100 000 kristittyä pakeni Kurdistaniin. Pakolaiset nukkuivat kirkoissa ja niiden pihoilla. Pakolaisten onneksi oli kesä. Talvella Pohjois-Irakissa voi olla pakkasta. Nyt kuitenkin on jo menossa toinen talvi, kun Niniven-tasanko on ISISin hallussa ja pakolaiset edelleen Pohjois-Irakissa toivoen pääsevänsä jonain päivänä palaamaan koteihinsa.

 

Assyrialaisilla on perintömuistissa hyvin taltioituna vuoden 1915 armenialaisten kansanmurha, jossa Turkki joukkotuhosi armenialaisia, assyrialaisia ja kreikkalaisia. Viimeaikaiset tapahtuvat muistuttavat heitä menneestä kansanmurhasta herättäen pelon jatkumosta: ”Eikö tämä ikinä lopu?”

 

Kansanmurha

Uutisissa paljon ollut, mutta muuten lähes tuntematon ja sulkeutunut, vähemmistö on jesidit. Jesidit ovat kurdeja, mutta myös uskonnollinen ryhmä. Heidän uskontoonsa, jesidismiin, ei voi kääntyä eivätkä jesidit yleensä puhu ulkopuolisille uskostaan, johon sekoittuu elementtejä zarahustralaisuudesta, kristinuskosta ja islamista. Jesidien arvellaan edustavan kurdien alkuperäistä uskontoa. Nykyään suurin osa kurdeista on sunnimuslimeita, pienet vähemmistöt kristittyjä ja juutalaisia. Jesidejä on ollut Pohjois-Irakissa n. 600 000.

 

Vallattuaan Mosulin ISIS valtasi saman vuoden elokuussa Sinjarin kaupungin, joka on jesidien pääkaupunki. Jesidit pakenivat Sinjarin vuoristoon. Käynnistettiin pelastusoperaatio, jesideille vietiin vettä ja elintarvikkeita lentokoneilla. Lopulta heidät pelastettiin Syyriaan ja Kurdistaniin turvaan. Jesideihin kohdistuu kansanmurha, heillä ei ole olemassaolo-oikeutta ISISin kalifaatissa. Kristittyjä pidetään kirjan kansana, eli heillä on oikeus olla olemassa kalifaatissa, jos he maksavat siitä. Jesideillä ei ajatella olevan sielua kalifaatissa, heitä pidetään paholaisenpalvojina. Irakissa kaikki kansanryhmät kärsivät, mutta jesidejä uhkaa täyspuhdistus. EU on myös havahtunut tapahtumaan kansanmurhana.

 

ISISin terrori

Orjuus on perustettu uudelleen ISISin toimesta. Tässä vedotaan vanhaan islamilaiseen tapaan, jossa sotavankeja ja heidän naisiaan saa pitää orjina. Mosulissa myydään nuoria naisia ja tyttöjä, mitä nuorempi, sen kovempi hinta. Vaikka raiskauksia ja seksuaalista väkivaltaa on aina käytetty sodassa, tällä hetkellä sitä käytetään erittäin raa’asti, julkisesti, peittelemättä ja antamalla sille teologinen selitys. Jesidinaisiin ja tyttöihin vakivalta kohdistuu ankarimmin.

 

Alun perin ISIS perustettiin Irakissa vuonna 2004 taisteluun miehitysjoukkoja vastaan. Järjestö on käyttänyt monta nimeä, mm. Al-Qaida Irakissa, Islamilainen valtio Irakissa ja Syyriassa ja Islamilainen valtio (Islamic State/IS). Irakissa on monia taistelevia ryhmiä, mutta ISIS on niistä raain ja julmin. Ihmisiä on mestattu ja ristiinnaulittu julkisesti. Ihmisiä on patistettu katsomaan ristiinnaulitsemisia. Ulkomailta tulee väkeä asumaan kalifaatissa perheineen. Heidän lapsiaan koulutetaan elämään ISISin väkivaltaisilla tavoilla mm. mestaus- ja aseleikkien avulla. Länsimaisia toimittajia ja avustustyöntekijöitä on mestattu niin, että tapahtumat on kuvattu Youtubeen.

 

Muut maat ovat reagoineet tapahtumiin. Irakin armeija, shiiamiliisit, kurdien peshmergat, assyrialaiset ja jesidit taistelevat ISISiä vastaan amerikkalaisten pommitusten ja koulutusavun tuella. Esimerkiksi Suomi on kouluttanut peshmerga-taistelijoita. Joukoilla on ollut osittaista menestystä. Vuoden 2014 elokuussa he onnistuivat vapauttamaan Mosulin padon ja osan Niniven-tasangosta ja loppuvuodesta 2015 Sinjarin ja Ramadin kaupungit. Edelleen ISISin hallussa on merkittäviä maa-alueita, joilla asuu miljoonia ihmisiä.

 

Mikä johti ISISin nousuun?

Irakia ei ole onnistuttu rakentamaan valtiona, siksi valtio on epäonnistunut ja heikko, eikä se pysty puolustamaan maata. Saddamin aikana sunnit olivat vallassa. Sen aikainen Baath-puolue oli sekularistinen, Saddam suosi omaa ryhmäänsä, kuten kaikki tekevät Lähi-idässä. Sodan jälkeen valta siirtyi shiioille. Uusi pääministeri veti kotiinpäin suosien shiioja ja kasvattaen sunnien kaunaa. ISIS vetosi tähän kaunaan luvaten merkittävällä sotilaallisella voimalla puolustaa sunneja. Näin ollen enemmistä Irakin sunnimuslimeista kannattaa ISISiä. Ei siksi, että he hyväksyisivät ISISin ideologian vaan siksi, että he kokevat sen olevan ainoa heitä puolustava taho.

 

Euroopasta on lähdetty sotimaan ISISin puolesta, koska se on valtio, kalifaatti, eikä pelkästään ääriliike kuten Al Qaida. Ajatus omasta valtiosta vetoaa luonnollisesti muslimeihin.

 

Mistä Irakin ja Syyrian kriiseissä on pohjimmiltaan kyse?

Irakin kriisissä on kyse pääosin sunnien ja shiiojen köydenvedosta. Syyriassa on sama tilanne. Syyrian presidentti on aleviitti, eli shiia, ja hänellä on shiialaisen Iranin tuki. Jemenissä on suora sisällissota, sunnilainen Saudi Arabia pommittaa siellä kyliä tukeakseen puristuksessa olevia sunneja. Bahrainin valtataistelu kukistettiin Saudi Arabian tuella.

 

Täyttä sotaa Saudi Arabian ja Iranin välillä tuskin tulee olemaan. Sen sijaan sotaa käydään muissa maissa näiden kahden ison valtion tuella.

 

Tulevaisuuden näkymiä

Tulevaisuudessa Irakin sekasorto todennäköisesti tulee jatkumaan, jopa pahenee ennen kuin se paranee. Asiantuntijat eivät näe tilanteessa optimismia. Kun ISIS aikanaan kukistetaan, taistelu todennäköisesti kulminoituu Bagdadin ja kurdien alueen (Kurdistanin) välillä. Näiden kahden alueen väliin jää kiisteltyjä alueita. On myös erittäin todennäköistä, että Kurdistan julistautuu itsenäiseksi valtioksi, jonka omaisesti se jo toimii. Sillä on olemassa itsenäisen valtion instituutiot, mutta virallisesti se on osa Irakia. Toinen mahdollisuus on, että maa jakautuu kolmeen osaan: Kurdistaniin, sunnien alueeseen ja shiiojen alueeseen. Kolmas vaihtoehto olisi liittovaltio, joka ei suoraan myötäile siirtomaa-ajan perintöä. Mitään nopeaa muutosta tuskin silti tapahtuu.

 

Lähi-Itä Svante Lundgren.pdf



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors